Ero sivun ”Sakramenttilipas” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: '''Sakramenttilipas''' eli '''artoforion''' eli '''tabernaakkeli''' (kreikaksi: ''αρτοφόριον'', venäjäksi: ''дарохранителница'') on alttaripöydällä pide...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Sakramenttilipas.jpg|thumb|Sakramenttilipas [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostarista]] (kuva © veli Martinus, Valamo)]] |
|||
'''Sakramenttilipas''' eli '''artoforion''' eli '''tabernaakkeli''' (kreikaksi: ''αρτοφόριον'', venäjäksi: ''дарохранителница'') on alttaripöydällä pidettävä koristeellinen, usein pienen kirkon muotoinen lipas, jossa säilytetään ehtoollislahjoja sairaan ripitystä varten. Kristuksen läsnäoloa sakramenttilippaassa kuvastaa sen edellä aina palava [[lampukka]]. |
'''Sakramenttilipas''' eli '''artoforion''' eli '''tabernaakkeli''' (kreikaksi: ''αρτοφόριον'', venäjäksi: ''дарохранителница'') on alttaripöydällä pidettävä koristeellinen, usein pienen kirkon muotoinen lipas, jossa säilytetään ehtoollislahjoja sairaan ripitystä varten. Kristuksen läsnäoloa sakramenttilippaassa kuvastaa sen edellä aina palava [[lampukka]]. |
||
Ehtoollislahjat pyhitetään sakramenttilippaaseen kerran vuodessa eli [[Suuri |
Ehtoollislahjat pyhitetään sakramenttilippaaseen kerran vuodessa eli [[Suuri viikko|suuren torstain]] [[liturgia]]ssa. |
||
Sakramenttilipas on usein metallista tehty ja koristeltu hopealla, kohokuvioilla tai jopa koristeellisilla jalokivillä, helmillä sekä pienillä [[Ikoni|ikoneilla]] eli ''finifteillä'', valkoemalimaalauksilla. |
Sakramenttilipas on usein metallista tehty ja koristeltu hopealla, kohokuvioilla tai jopa koristeellisilla jalokivillä, helmillä sekä pienillä [[Ikoni|ikoneilla]] eli ''finifteillä'', valkoemalimaalauksilla. |
||
Versio 18. tammikuuta 2009 kello 19.20
Sakramenttilipas eli artoforion eli tabernaakkeli (kreikaksi: αρτοφόριον, venäjäksi: дарохранителница) on alttaripöydällä pidettävä koristeellinen, usein pienen kirkon muotoinen lipas, jossa säilytetään ehtoollislahjoja sairaan ripitystä varten. Kristuksen läsnäoloa sakramenttilippaassa kuvastaa sen edellä aina palava lampukka.
Ehtoollislahjat pyhitetään sakramenttilippaaseen kerran vuodessa eli suuren torstain liturgiassa.
Sakramenttilipas on usein metallista tehty ja koristeltu hopealla, kohokuvioilla tai jopa koristeellisilla jalokivillä, helmillä sekä pienillä ikoneilla eli finifteillä, valkoemalimaalauksilla.
Muinaisessa Israelissa tabernaakkeli oli siirrettävä pyhäkköteltta, Jumalan maallinen asuinsija, Jumalan läsnäolon paikka (2 Moos. 25:8), missä liiton arkkia säilytettiin ja joka voitiin pystyttää esimerkiksi erämaahan muistutukseksi Egyptin orjuudesta palaavalle kansalle. Myöhemmin sen osat siirrettiin pysyvästi Salomonin temppeliin. Niinpä muinainen tabernaakkeli toimii siis esikuvana nykyisissä ortodoksisissa jumalanpalveluksissa käytetylle sakramenttilippaalle.
Varhaiskristillisyydessä papit ja jopa maallikot ottivat eukaristiassa siunattua leipää koteihinsa voidakseen sitten antaa sitä sairaille ja muille, jotka eivät voineet osallistua juhlaan. Mutta kun Milanon julistus 300-luvun alussa lopetti kristittyjen vainot, vakiintui käytännöksi pitää eukaristia vain kirkossa eikä enää ihmisten kotona. Myöhemmin liturgisista välineistä tuli enemmän erikoistuneita ja sakramenttilippaastakin tuli pysyvä esine eukaristian toimittamiseen.
Sakramenttilippaan yhteydet Vanhan testamentin tabernaakkeliin
- Raamatullinen tabernaakkeli sisälsi lippaaseen kätkettyä mannaa. Uusi tabernaakkeli, sakramenttilipas pitää sisällään säilöttyä sakramenttia, mystistä ateriaa.
- Raamatullinen tabernaakkeli sisälsi kymmenen käskyn kivisiä laintauluja, siis tien ja lain. Uusi sakramenttilipas pitää sisällään säilötyn sakramentin, Jumalan Pojan, joka sanoi: "Minä olen tie", lain täyttymys.
- Raamatullinen tabernaakkeli sisälsi patriarkka Aaronin sauvan, todisteena leevillisestä pappeudesta. Uusi sakramenttilipas pitää sisällään Jeesuksen Kristuksen, Kirkon Korkeimman Papin läsnäolon.
HAP