Toiminnot

Jesaja Profeetta

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 5. syyskuuta 2009 kello 12.26 – tehnyt Petja (keskustelu | muokkaukset)
Profeetta Jesaja freskossa, Iasi, Romania
(kuva © Pyykkönen)
Profeetta Jesaja ikonissa, Kizi, Venäjä
(kuva: wikipedia)
Profeetta Jesaja Ugolino di Nerion kuvaamana
(kuva: wikipedia)
Profeetta Jesaja koki marttyyrikuoleman, kun juutalainen kuningas Manasseh määräsi hänet sahattavaksi.
(kuva: wikipedia)

Profeetta Jesaja (hepreaksi: ישעיהו , Yəša yáhu / Yəša ăyāhû; kreikaksi: Ἠσαΐας, Isaias; arabiaksi: اشعیاء, Ash-ee-yaa; Pelastus on YHWH) on Raamatun Vanhan testamentin Jesajan kirjan päähahmo ja sen todennäköinen kirjoittaja.

Hän oli 800-luvulla eKr. Juudan profeetta. Jesajan julistuksen ytimenä oli Jumalan, Jahven, pyhä majesteettisuus. Profeetta ilmoitti kaiken maailman kuuluvan Jumalalle ja hän profetoi, että Jumala voi halutessaan myös tuhota maan tai kansan. Jesaja siis varoitti ihmisiä, jotta nämä kääntyisivät taas Hänen puoleensa.

(Jes.6:12-13)

Herra vie ihmiset kauas, ja tyhjänä leviää hylätty maa. Jos väestä on jäljellä vaikka vain kymmenesosa, vielä sekin raastetaan maasta, kaadetaan niin kuin puu, kuin tammi. Mutta puustakin jää kanto, ja siitä kannosta kasvaa pyhien suku.

(Jes.10:13)

Minä olen siirtänyt kansojen rajat ja riistänyt itselleni niiden rikkaudet ja valtiaan tavoin syössyt kuninkaat valtaistuimiltaan.

(Jes.10:22-23)

Tiedä, Israel: vaikka kansasi olisi lukuisa kuin merenrannan hiekka, siitä jää vain rippeet. Hävitys tulee, niin on päätetty, ja se tulee vanhurskauden tulvana. Ja Jumala, Herra Sebaot, toteuttaa päätöksensä, hävityksen kaikkialla maan päällä.

Jesajan aika oli vaikeaa aikaa Jerusalemin historiassa. Tuohon aikaan juutalaisten kuningaskunta oli jaettu kahtia, pohjoisessa sijainneeseen Israeliin ja etelässä sijainneeseen Juudaan. Jesajan nuoruudessa kummatkin valtakunnat elivät vauraudessa, eikä ulkomaiden sekaantumisesta ollut juurikaan vaaraa. Pohjoisessa hallitsi Jerobeam II ja etelässä Ussia.

Jesaja oli osa tuon ajan yläluokkaa. Se voidaan päätellä siitä, että hänellä oli aina pääsy kuninkaiden puheille. Hän profetoi neljän kuninkaan, Ussian, Jotamin, Ahasin ja Hiskian, aikana. Hän oli lojaali kuningas Hiskialle, mutta oli eri mieltä tämän kanssa tämän pyrkimyksistä tehdä liitto Egyptin ja Babylonian kanssa Assyrian uhkaa vastaan. Legendan mukaan Jesaja kärsi marttyyrikuoleman vuonna 687 eKr. valtaan nousseen Manassen kaudella.

(Jes.24:3)

Autioksi maa autioituu, tyhjäksi se ryöstetään. Näin on Herra puhunut.

Jesajan kirjan alussa (Jes.1:1) kerrotaan:

Jesajan, Amosin pojan, näyt Juudasta ja Jerusalemista. Nämä hän näki Juudan kuninkaiden Ussian, Jotamin, Ahasin sekä Hiskian aikana.

Tästä voidaan siis päätellä, että hän syntyi Amosille joskus 700-800 vuotta eKr. Jesajan kirjan mukaan hän avioitui naisen kanssa, josta on jossakin yhteyksissä käytetty nimitystä naisprofeetta ja he saivat pojan:

(Jes.8:3):

Ja minä lähestyin vaimoani, ja hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Herra sanoi minulle: "Anna hänelle nimeksi Maher-Salal-Has-Bas.

Jesajalla oli Raamatun mukaan kaksi poikaa, joista mainitaan myös Jesajan kirjeessä. Toisen nimi oli Sear-Jasub (enteellinen nimi merkitsee 'jäännös palaa takaisin' ) ja edellä mainittu Maher-Salal-Has-Bas (taas enteellinen nimi merkitsee 'pakene, saalis, ryöstäjä lähenee' ). Kuten edellä mainittiin Jesaja eli useiden Juudan kuninkaiden aikana, Ussia hallitsi joidenkin tutkijoiden mukaan todennäköisesti vuosina 783 – 742, Jotam vuosina 742 – 735, Ahas vuosina 735 – 715 ja Hiskia vuosina 715 – 687 eKr.

Hänen kirjoittamakseen merkitystä Jesajan kirjasta on kiistelty kauan, jo 1700-luvulta saakka. Ensimmäinen osa (luvut 1 – 39) on tutkijoiden mukaan eri kirjoittajalta kuin toinen osa (luvut 40 – 66). Jälkimmäisestä osasta on vielä esitetty, että silläkin olisi kaksi eri kirjoittajaa, jotka on nimetty nimettömiksi ”Deuterojesajaksi” (40 – 55) ja ”Tritojesajaksi” (luvut 56 – 66).

Ortodoksinen kirkko muistelee profeetta Jesajaa vuosittain hänen omana muistopäivänään, joka on toukokuun 9. päivänä.

HAP