Kaarlo Merikoski
Ortodoksi.netista
Kouluneuvos Kaarlo Aukusti Merikoski (vuoteen 1906 saakka Lindstedt) syntyi 5.6.1878 Forssassa ja kuoli 22.2.1954 Helsingissä. Hän oli suomalainen opettaja, oppikirjojen tekijä ja kirjailija.
Hän valmistui kansakoulunopettajaksi 1901 ja toimi opettajana mm. Porin maaseurakunnan Pihlavan koulussa ja Pyhtään Heinlahden koulussa. Hän oli Sortavalan seminaarin poikaharjoituskoulun yliopettaja 1911–1944, Sortavalan lyseon tuntiopettaja 1924–1932 ja Sortavalan kaupungin kansakoulujen tarkastaja 1923–1940.
Merikoski oli Sortavalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja 1923–1935. Hän toimi raittiuden edistämiseksi Laatokan Karjalassa, samoin kuin Venäjän vallan loppuaikana näiden seutujen kansallisten kouluolojen hyväksi. Kouluneuvoksen arvon hän sai 1938. Merikosken oppikirjatuotanto on laaja ja monialainen. Erityisesti laskennon, mittausopin ja kieliopin oppikirjat olivat uraauurtavia ja pitkään käytössä.
Kirjassaan ”Taistelu Karjalasta” Merikoski käsittelee Raja-Karjalan tapahtumia ennen vuotta 1939. Kirja ”Voimia ja vastavoimia” sisältää hänen kaunokirjallisen tuotantonsa ja lyhyen elämäkerran. Hänen huomattavin kaunokirjallinen teoksensa lienee 1936 ilmestynyt ”Uskonluopio”. Merikoski julkaisi myös Karjalassa toimineen rovasti Sergei Okulovin elämäkerran (1944).
Merikosken puoliso vuodesta 1902 oli Salli Nevalainen. Professori Veli Merikoski oli heidän poikansa.
(Aamun Koitto nr. 5/1954)
Kouluneuvos Kaarlo Merikoski kuollut
Kirkkomme lämpimänä ystävänä tunnettu ja kunnioitettu kouluneuvos Kaarlo Aukusti Merikoski kuoli 22.2.1954 Helsingissä.
Kouluneuvos Merikoski (alkuaan Lindstedt) oli syntynyt Forssassa v. 1878. Valmistuttuaan v. 1901 kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista hän toimi 10 vuotta opettajana Porin mlk:ssa ja Pyhtään Heinälahdessa. V. 1911, hän tuli Sortavalan seminaarin poikaharjoituskoulun yliopettajaksi, jona oli aina vuoteen 1944, eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Kouluneuvoksen arvon hän sai v. 1938.
Kaikkein merkittävin osa kouluneuvos Merikosken monipuolisessa toiminnassa on epäilemättä ollut hänen koulumiehenä suorittamallaan työllä.
Karjalan ortodoksisen kirkon vaiheitten tutkijana ja kuvaajana on Merikoskelia ollut merkittävä ansio. Kaunokirjallisilla teoksillaan hän on myös tehnyt muulle Suomelle paremmin tunnetuksi karjalaisen ortodoksisen kansan omalaatuista herkkää luonteenlaatua ja elämäntapaa, esim. "Luopio" romaanissaan. Hänen työtään on myös mitrarovasti Sergei Okulovin elämäkertateos. Tunnustukseksi kirkon hyväksi tekemästään kulttuurityöstä sai Merikoski vastaanottaa v. 1938 Pyhän Karitsan Ritarikunnan komentajamerkin.