Kaikki rakkaudesta (kirja)
Ortodoksi.netista
- Augustinus: Kaikki rakkaudesta - Saarnoja Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä
- Latinasta suomentanut: Timo Nisula
- ISBN 978-952-288-315-5
- Julkaisija ja kustantaja: Kirjapaja Oy
- Julkaisuvuosi: 2016
- Sivumäärä: 224 sivua
- Koko: 195 x 120 mm
- Sidos: nidottu / pehmytkantinen
Augustinuksen eräänlaisessa elämäkertateoksessa "Tunnustuksissa" annetaan varsin hyvä kuva kirjoittajan, pyhän Augustinoksen, Hippon piispan, varhaisista nuoruusvuosista, johon liittyi kolttosia, huonoa seuraa ja huonoja harrastuksia ja kaiken lisäksi suhde naiseen, josta tuli viideksitoista vuotta hänen jalkavaimonsa ja poikansa Adeodatuksen äiti.
Hän siis nykytermein: eli täysillä, rakasti ja sai rakkautta osakseen.
Teologiassa hän poukkoili, pohdiskeli, viehättyi ja viimein lähinnä Ambrosius Milanolaisen vaikutuksesta oppi mm. ymmärtämään Raamattua ja käsittämään Vanhan testamentin esikuvalliseksi ja symboliseksi teokseksi.
Jalkavaimo sai väistyä äidin järjestämän avioliiton tieltä, vaikka tuohon väistymisen ja odottelun aikaankin taisi mahtua useita muita lohduttavia naisia, ennen kuin tuleva vaimo oli avioliittoon sopivassa iässä. Augustinus kääntyi myös viimein kristityksi. Avioliitto ei ollut pitkä, koska hän pian luopui siitä ja päätti omistaa elämänsä Jumalan palvelemiselle ja pappeudelle, mihin kuului selibaatti.
300-luvun lopulla hänet vihittiin papiksi ja tunnettuna saarnaajana häneltä tuli julki paljon opetuspuheita, joita yhä tunnetaan muutama sata kappaletta. Kirkollisen elämäntyönsä hän suoritti sitten Hippon piispana, jossa tehtävässä hän kuoli vuonna 430.
Augustinos käytti rakkauden teemaa useissa puheissaan monella eri tavalla, sen syvimmästä olemuksesta, perusteista ja perimmäisestä merkityksestä. Kuten hänen elämänsäkin sen jotenkin osoitti, huolimatta siitä, että Augustinus sai rakkautta osakseen runsaasti, elämä oli rakkautta täynnä, hän silti koki sen tai siinä jotain epätäydellistä. Jopa niin, että uskoi siihen, ettei rakkaus teekään ihmistä onnelliseksi. Vain rakkauden syyllä - sillä, mihin rakastuu - on merkityksensä. Jos rakastuminen on huumaa, ihailua, tunnekuohuja, yksinäisyyden pelon karkottamista, sillä ei ole oikeaa pohjaa koko asialla. Aistillinen rakkaus on hetken huumaa, mutta katoaa pian.
Augustinuksen mukaan ihmisten välinen rakkaus on kaikki hetkellistä ja siksi ei täydellistä. Vain Jumalan rakkaudesta riippuva rakkaus toista kohtaan on todellista tai ainakin todellisempaa. Jumalan merkitys rakkaudessa on hänelle tärkeä ja Jumalan puuttuminen rakkaudesta tekee siitä puutteellisen. Jumalan tukema rakkaus kestää vaikka kärsimyksen ja johtaa yli kuolemankin. Jumalan rakkaudessa ihmisen omalla arvolla ei ole merkitystä, jokainen on rakastettava: ystävä tai vihamies. Augustinuksen mielestä vihollisiakin pitää rakastaa, jotta heitä tulisi veljiä. Tämä Augustinuksen - tai oikeastaanhan se on jo Jeesuksen - esille nostama opetus, on varsin ajankohtainen meille nykysuomalaisille, jotka usein ajattelemme toisuskoisista maahanmuuttajista ja pakolaisista lähes pelkkää pahaa. Pidämme toisinaan joitain heitä raiskaajina ja murhaajina, joita ei tarvitse ollenkaan armahtaa.
Kirjaan "Kaikki rakkaudesta" on koottu piispa Augustinuksen vuonna 407 pääsiäisen jälkeisellä viikolla useina päivinä puhumat opetuspuheet, jotka toinen ihminen - muuan notaari - kirjoitti ylös pikakirjoituksella, koska Augustinuksen tapana oli lukea ensin tietty raamatunkohta, rukoilla ja puhua sen jälkeen siitä ilman ennakolta kirjoitettua tekstiä.
Opetuspuheet ovat ikään kuin raamatullinen pikakurssi rakkauteen. Samalla Augustinuksen opetukset kasvattavat meitä ymmärtämään Kirkon merkityksen yhtenä Kirkkona, koska sillä on yksi Jumala. Sille, joka jättää kirkon - kuten monet nykyajan "kirkkoetsijät", jotka tulevat ja menevät omien mieltymyksiensä mukaan - pitäisi kynnyksen olla korkea. Poislähdöllään he repivät Kirkkoa, sen yhtenäisyyttä ja Augustinus piti tätä suurena rikkeenä.
Kirjan takalkannaessakin mainittu Augustinuksen kuuluisa sitaatti "Rakasta ja tee, mitä tahdot" on kirjan opetuspuheet suomentaneen Timo Nisulan mukaan melkein ironinen juttu, jolla on epämiellyttävä historiallinen tausta, vaikka se on nykyään monien mielestä nostettu tunnuslauseeksi mukamas aikaamme sopivana sloganina. Kääntäjän mielestä Augustinus ei suinkaan ajattele niin, että ihminen voi elää ihan kuin "pellossa", miten haluaa.
Kirja tekstin Timo Nisula on suomentanut käyttäen sujuvaa nykykieltä, ja tekstistä välittyy hyvin se Augustinus - tarinaniskijä - joka puhui näitä opetuksiaan 400-luvun varhaiskristityille ja heiksi aikoville. Monet opetuspuheet ovat sopivia yhä meillekin 2000-luvun ihmisille.
Vaikka Augustinus on ehkä enemmän katolisen kirkon pyhä ja siellä varsin arvostettu teologi ja kirkonopettaja, hän on samalla ns. jakamattoman kirkon ajan pyhä, jota myös ortodoksinen kirkko - vaikkakin ehkä hieman varauksella - kunnioittaa pyhien joukkoon kuuluvana.
Ortodoksi.net / HAP
22.4.2016
Kirjan takakannen teksti:
"Rakasta ja tee mitä tahdot." Kirkkoisä Augustinus piti pääsiäisviikolla vuonna 407 joukon saarnoja, joiden aiheena oli Ensimmäinen Johanneksen kirje. Augustinukselle tuo Raamatun kirja puhui lähes ainoastaan rakkaudesta. Niinpä hänen kymmenen saarnaansa keskittyvät rakkauden eri puoliin kristityn ja kirkon elämässä. Augustinus puhuu kuulijoilleen värikkäästi ja eloisasti rakkauden voimasta ja rakkauden teoista. Kirkkoisä muistuttaa aikalaisiaan ja meitä siitä, että koska Jumalan olemus on rakkaus, kirkon ykseyden perustanakin on jumalallinen rakkaus. Teos sisältää myös kuuluisan Augustinus-sitaatin "rakasta ja tee mitä tahdot". Suomentaja Timo Nisula avaa johdannossaan Augustinuksen omaleimaista ja vangitsevaa puhetyyliä sekä kuvaa saarnojen historiallista taustaa.
Kirkkoisä Augustinus (354-430) oli Hippon piispa ja yksi läntisen kristillisyyden merkittävimmistä opettajista. Teoksen suomentaja Timo Nisula on julkaissut aiemmin useita suomennoksia Augustinuksen kirjoituksista.
Sisällysluettelo
- Esipuhe
- Valosta varjoon
- Himoista ja rakkaudesta
- Kirkkoäiti ja antikristukset
- Kaipaa sydämesi täyteen Jumalaa
- Suurimman synnin ongelma
- Lihaan tullut Jumala
- Rakkauden juuri
- "Minä rakastan rastaita!"
- Jumala on kauneus
- Kaikelle tulee loppu