Toiminnot

Melkisedek Vanhurskas

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 5. huhtikuuta 2009 kello 16.32 – tehnyt Domna (keskustelu | muokkaukset)
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Melkisedek (© Pyykkönen)

Melkisedek on hepreaa ja tarkoittaa "Kuninkaani on oikeamielinen". Melkisedek oli pappi ja Salemin kuningas. Salem merkitsee psalmin 76:3 ja juutalaisen tradition mukaan Jerusalemia, johon lisättiin myöhemmin sana "jeru", joka tarkoittaa sumerin kielessä asutusta tai kaupunkia. Sanasta "salem" on useita eri tulkintoja (Munkki Serafim, Kultainen Jerusalem, 2008, s.15-16).

Vanhassa Testamentissa kerrotaan ensimmäisessä Mooseksen kirjassa (14:17-20), kuinka Melkisedek siunaa Abramia (myöhempi nimi Abraham):

"Kun Abram oli paluumatkalla lyötyään Kedorlaomerin ja hänen kanssaan liittoutuneet kuninkaat, Sodoman kuningas tuli häntä vastaan Savenlaaksoon, jota sanotaan myös Kuninkaanlaaksoksi. Salemin kuningas Melkisedek toi sinne leipää ja viiniä. Hän oli Korkeimman Jumalan pappi, ja hän siunasi Abramia sanoen:"


Siunatkoon Abramia Korkein Jumala, taivaan ja maan luoja. Kiitetty olkoon Korkein Jumala, joka antoi sinun lyödä vastustajasi.

Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta saaliista.

Uuden Testamentin Heprealaiskirjeen luvuissa 5-7 kerrotaan Melkisedekin pappeudesta ja nostetaan hänen pappeutensa Kristuksen pappeuden esikuvaksi (Hepr.7:17):

"Sinä olet pappi ikuisesti, sinun pappeutesi on Melkisedekin pappeutta."

Tämä on lainaus psalmista 110, jossa ennustetaan tulevasta Messiaasta. Vanhan testamentin leeviläiset papit uhrasivat päivittäin ensin omien syntiensä ja sitten kansan syntien sovittamiseksi, mutta Jeesus, jonka pappeus on Melkisedekin pappeutta, on antanut kertakaikkisen uhrin uhratessaan itsensä. Leeviläisten pappeus päättyi heidän kuollessaan, mutta Jeesuksesta tuli Jumalan asettama ylipappi, jonka pappeus on ikuista.

Gnostilaisuudessa on väitetty Melkisedekin olleen Kristus (Nag Hammadin kirjasto, koodeksi IX, kirja 1).

Petja Pyykkönen