Toiminnot

Râşca

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 22. heinäkuuta 2009 kello 13.56 – tehnyt Petja (keskustelu | muokkaukset)
Râşcan pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko
(kuva © Pyykkönen)
Râşcan kirkon eteläseinä, jossa näkyy Viimeinen tuomio ja Paratiisin portaat
(kuva © Pyykkönen)
Restauroija on paljastanut Râşcan alttarissa jo pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän ikonin (vasemmalla) ja työstää hiljalleen seuraavaa kohdetta. Keskiaikaisten ikonien päälle maalattiin uudelleen ja nyt nämä kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ikonit paljastetaan jälleen.
(kuva © Pyykkönen)
.

Râşcan luostari (käytetään joskus myös muotoa Risca) sijaitsee Suceavan maakunnassa. Luostari rakennettiin melko syrjäiseen paikkaan ja siitä tuli vielä syrjäisempi, kun läheinen Baian kylä menetti asemansa kauppakaupunkina. Luostari oli tärkeä Romanin piispa Macarielle, joka eli 1500-luvulla. Hän kirjoitti siellä kronikkansa ja on haudattuna kirkkoon. Kirkkoon on myös haudattu Alexandru Lapusneanun äiti Anastasia.

Voievod Bogdan cel Chior rakennutti paikalle erakkolan vuonna 1512. Nykyisen pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kivisen kirkon rakensivat vuonna 1540 (tai 1541-1546) Romanin piispa Macarie sekä Ioan ja Teodor Balş voievod Petru Rareşin määräyksestä. Luostarin kirkon alttaripäädyssä on kolme apsista, mikä on enemmän kuin missään muussa 1500-luvulla rakennetussa kirkossa. Kirkon neliön muotoinen länsiosa rakennettiin vuosina 1611-1617 sisäministeri Costea Bacioc’in toimesta. Nämä kaksi osaa erottuvat selvästi toisistaan. Petru Rareşin rakennuttamat luostarin muurit valmistuivat vuonna 1542.

Pyhän Nikolaoksen kirkko on pienempi kuin muut vastaavat kirkot. Sen freskot maalasi kreikkalainen ikonimaalari Stamatelos Kotronas vasta vuosina 1551-1554. Kirkon pohjoisseinässä ei ole ulkofreskoja, mutta eteläseinässä freskot ovat puoliksi säilyneet. Sieltä löytyy muun muassa Viimeinen tuomio, Johannes Siinailaisen Paratiisin portaat ja Antonios Suuren elämäkerta –ikonit. Erikoisuutena Râşcan kirkon ulkoseinän ylimmässä osassa on kuvattuna munkkeja. Sisäosan ikonien päälle on maalattu myöhemmin, mutta osa vanhoista ikoneista on yhä näkyvissä, kuten kirkkosalin pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän ikonit. Vanhoja ikoneita on restauroitu 2000-luvulla uudelleenmaalausten alta. Eräs erikoinen ikoni kuvaa Petru Rareşia ojentamassa luostarin kirkkoa Kristukselle. Erikoista ikonissa on se, että siinä kirkolla on kolme tornia, kun Rareşin rakennuttamassa kirkossa oli vain yksi. Toinen torni rakennettiin vasta Costea Bacioc’in toimesta, joten maalaus on todennäköisesti 1800-luvun restauroinnin yhteydestä.

Turkkilaiset ryöstivät kirkon vuonna 1821. Koska maanjäristys oli vaurioittanut kirkkoa hieman aiemmin, siihen tehtiin merkittäviä kunnostuksia turkkilaisten hyökkäyksen jälkeen. Eteisen ja kirkkosalin välinen seinä tuhottiin sen ajan tyylin mukaisesti. Torneja kunnostettiin ja niihin asennettiin barokkipylväät.

Kuuluisa historioitsija Mihail Kogalniceanu oli maanpaossa muurin etelätornissa vuonna 1844 kuusi kuukautta Mihail Sturzan määräyksestä. Luostarissa kilvoittelee nykyään 35 munkkia.

Petja Pyykkönen

Lue myös

Muualla internetissä