Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä (ikoni)
Ortodoksi.netista
Neitseen Marian syntymä
venäläinen ikoni, 1700-luku
Neitsyt Marian äiti Anna vasemmalla ja
isä, pappi Joakim oikealla puolella. Vastasyntynyt Neitsyt Maria
kapaloituna palvelijan sylissä.
(kuva:Wikipedia)
Ortodoksisen kirkkovuoden ensimmäinen suuri juhla on syyskuun 8. päivänä vietettävä Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymäjuhla. Juhlan alkuperä on viimeistään 500-luvulta ja juhlaan liittyvistä tapahtumista kertoo juutalaiskristillistä alkuperää oleva apokryfinen Jaakobin protoevankeliumi (Protevangelium Iakobi). Juhlan aihetta kuvaava ikoni kehittyi nykyiseen kerronnalliseen muotoonsa ensimmäisen kristillisen vuosituhannen vaihteessa.
Joakim ja Anna, Neitsyt Marian vanhemmat
Joakim oli Daavidin sukua ja Anna Aaronin, ylimmäisen papin sukua. He olivat hurskaita ja Jumalaa pelkääviä ihmisiä, mutta murehtivat kovin lapsettomuuttaan, joka siihen aikaan oli suuri häpeä. Joakim ja Anna rukoilivat hartaasti lasta ja lupasivat, että jos heidän rukouksensa täyttyisi, he pyhittäisivät lapsensa kokonaan Jumalalle.
Jumala kuuli heidän rukouksensa ja lähetti enkelin heidän luokseen. Enkeli toi sanoman tyttären syntymästä, joka olisi kaikkein siunatuin ja jota kaikki kansat ylistäisivät ja jonka kautta tulisi pelastus maailmaan. Yhdeksän kuukauden kuluttua tästä tapahtumasta Joakimille ja Annalle syntyi tytär, jonka nimeksi tuli Maria. Perinteisen selityksen mukaan Maria merkitsee hepreankielellä valtiatar ja toivo.
Ikonografia
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä -ikonissa on paljon käytännön elämään liittyviä yksityiskohtia kuten lapsen hoitaminen ja kylvyn valmistaminen sekä palvelijoiden huolenpito pyhästä Annasta. Neisyt Marian äiti istuu aitiopaikalla ikonin keskiosassa. Joissakin ikonikuvauksissa katetun pöydän takana on palvelijattarien sijaan neitsyitä, jotka tuovat lahjoja Annalle. Nämä kotoisat yksityiskohdat ovat erottamaton osa pyhää tapahtumaa ja vähäpätöisimmätkin hahmot ovat täysivaltaisina mukana yhteisessä juhlassa.
Sommitelmaan kuuluu yleensä vastasyntyneen Neitsyt Marian pesemistä esittävä osa, toisinaan nähdään kapaloitu Maria kätkyessä tai kätilön sylissä ja kylpyä valmisteleva tai lankaa kehräävä palvelijatar. Vaikka Neitsyt Maria onkin kuvattu sivuun, hän on kuitenkin keskeisin hahmo ikonissa. Jumalanäidin vaatimattomuudella korostetaan hänen täydellistä nöyryyttään.
Taustalla olevien rakennusten kattojen ylle on usein kuvattu niitä yhdistävä vaate, joka kertoo, että ikonin tapahtumat sijoittuvat sisätiloihin.
Ikoni viestii ilosanomaa, sillä pitkään odotettu lapsi, Neitsyt Maria, tuo valtavan ilon vanhemmilleen ja poistaa iäkkäiden vanhempiensa, Joakimin ja Annan, pitkään jatkuneen lapsettomuuden häpeän.
Sananlaskujen kirja 9:1-11: Viisaus on rakentanut itselleen talon...
Viisauden itselleen rakentama talo on Kirkon opetuksen mukaan Jumalanäiti. Hänestä tulee Viisauden eli Sofian, Kristuksen asunto.
Muistopäivä
Neitsyt Marian syntymäjuhlaa vietetään 8.9. Juhlan päättäjäisjuhla on 12.9.
Lähteet
- Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella
- Piispa Arseni: Ikonikirja