Paraskeva Uusi
Ortodoksi.netista
Pyhä Paraskeva Uusi, joka tunnetaan myös useilla muilla nimillä: Paraskeva (Petka) Serbialainen, Paraskeva Tirnovolainen, Paraskeva Belgradilainen, Paraskeva Nuori, Paraskeva Balkanilainen ja Paraskeva Iasilainen, syntyi hurskaaseen perheeseen 1000-luvulla nykyisen Turkin alueella sijaitsevassa Epivatin kaupungissa, Silistrian ja Konstantinopolin välissä. Hänen vanhemmasta veljestään Euthymioksesta tuli munkki ja myöhemmin Matidian piispa.
Kilvoittelijan tie
Eräänä päivänä, kun Paraskeva oli jumalanpalveluksessa Jumalansynnyttäjälle pyhitetyssä kirkossa, Herran sanat lävistivät hänen sydämensä kuin nuoli (Matt.16:24):
- "Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.”
Siitä hetkestä alkaen hän alkoi jakaa omaisuuttaan ja vaatteita niitä tarvitseville, minkä johdosta hän aiheutti suurta surua omassa perheessään. Hän vieraili ilman vanhempiensa lupaa Konstantinopolissa ja sen pyhillä paikoilla. Vanhemmat yrittivät etsiä tytärtään, mutta hän muutti Khalkedoniin ja meni Kaikkein pyhimmän Jumalansynnyttäjän kirkkoon Heracleia Ponticaan Mustanmeren lähistöllä ja vietti siellä muutaman vuoden rukouksessa ja kilvoituksessa. Nähtyään näyn, jonka mukaan hänen piti mennä Jerusalemiin, hän toteutti aikeen ja oleskeli kaupungissa jonkin aikaa.
Vanhempien kuoltua, pyhä Paraskeva meni luostariin ja vihkiytyi nunnaksi. Hän vetäytyi kilvoittelemaan Jordanin erämaahan, jossa vietti erittäin askeettista elämää, kunnes täytti kaksikymmentäviisi vuotta. Herran enkelin ohjauksesta hän meni takaisin Epivatiin ja Katikratian kylän Pyhien apostolien kirkkoon, jossa hän viettikin seuraavat kaksi vuotta. Paraskeva kuoli nuorena, vain 27-vuoden iässä.
Reliikit
Paraskeva haudattiin lähelle merta. Haudalla alkoi pian tapahtua ihmeitä ja kun hänen maalliset jäännöksensä kaivettiin myöhemmin esille erään munkin kokeman näyn vuoksi, ne olivat maatumattomat. Reliikit sijoitettiin Pyhien apostolien kirkkoon Epivatiin, missä ne olivat seuraavat 175 vuotta.
Vuonna 1223 pyhän Paraskevan reliikit siirrettiin Tirnovoon (Trnovo) Bulgariaan ja sijoitettiin siellä katedraaliin. Patriarkka Euthymios kirjoitti hänen elämäkertansa ja vahvisti Paraskevan muistojuhlan päivämääräksi lokakuun 14. päivän.
Turkkilaiset miehittivät Bulgarian vuonna 1391 ja Paraskevan pyhäinjäännökset annettiin Valakian hallitsijalle ja voievodille Mircea Vanhalle, romanialaiselle ruhtinaalle, joka tunnetaan Romaniassa myös nimellä Mircea cel Mare, Mircea Suuri (1386-1418). Vuonna 1394 reliikit annettiin Serbian ruhtinattarelle Angelinalle, joka vei ne Belgradiin. Seuraavat 120 vuotta pyhän Paraskevan reliikit olivat kuitenkin Konstantinopolissa patriarkan katedraalissa.
Seuraavaksi reliikit lahjoitettiin Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin suostumuksella Moldavian voievodille, ruhtinas Vasile Lupulle, ja vuonna 1641 kesäkuun 13. päivänä pyhän Paraskevan maatumattomat reliikit siirrettiin Kolmen hierarkin luostariin Iasiin Romaniaan, josta ne vielä kerran tulipalon vuoksi siirrettiin lähellä olevaan pyhän Paraskevan katedraaliin ja jossa ne yhä ovat kansan kunnioitettavina. Joka päivä reliikeillä vierailee suuri joukko pyhiinvaeltajia ja jono reliikeille on aina pitkä.
Muistopäivä
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Paraskeva Uutta vuosittain aina lokakuun 14. päivänä. Pyhää Paraskeva Uutta ei pidä sekoittaa toisiin samannimisiin ortodoksisiin pyhiin, jotka ovat pyhä suurmarttyyri Paraskeva Ikoniumilainen, pyhittäjä Paraskeva Piriminiläinen, neitsytmarttyyri Paraskeva Roomalainen ja vielä on ainakin pari muuta Paraskevaa.
Tropari ja kontakki
TROPARI, 4. säv.:
Miellyttyäsi erämaan hiljaisuuteen
ja seurattuasi innolla Kristusta kantaen nuoruudestasi asti Hänen suloista iestään
Sinä ristinmerkillä miehuullisesti taistelit hengen vihollisia vastaan.
Rukouksin ja paastokilvoituksin sekä kyynelvirroin Sinä, kunniakas Paraskeva, sammutit himojen liekin.
Seistessäsi nyt taivaan häämajassa viisaitten neitsyeitten kanssa Kristuksen edessä
rukoile meidän puolestamme,
jotka Sinun pyhää muistoasi kunnioitamme.
KONTAKKI, 6.säv.:
Ylistäkäämme hurskaasti kunniakasta Paraskevaa,
kaikkien hädässä olevien pyhää puolustajaa,
sillä jätettyään turmeltuvaisen elämän hän sai iankaikkisuudessa turmeltumattoman.
Sentähden Jumala antoi hänelle kunnian ja ihmeidentekemisen armolahjan.