Pastoraalipsykologia

Wikipediassa pastoraalipsykologiaa määritellään seuraavasti:

Pastoraalipsykologia tutkii uskonnollisten yhteisöjen toimintaa, jonka tavoitteena on ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen elämän eri vaikeuksissa ja kriisitilanteissa. Kansanomaisesti tätä kristillisten yhteisöjen toimintaa on kutsuttu sielunhoidoksi. Pastoraalipsykologia tutkii ihmisten uskonnollissävytteistä hätää ja laatii teoriaa tässä työssä käytetetyistä menetelmistä. Pastoraalipsykologian luonnollisia aputieteitä ovat psykologia ja psykiatria. Pastoraalipsykologiasta erotetaan usein omaksi alakseen pastoraaliteologia. Se tutkii kristillisten yhteisöjen käsityksiä sielunhoidon teologisista ja opillisista perusteista sekä tavoitteista, ja kuuluu systemaattisen teologian alaan. Pastoraalipsykologian ja pastoraaliteologian keskeinen yhteinen tutkimuskohde on kristillisten yhteisöjen käyttämä rippi, kirkkojen pyhä toimitus, jossa henkilö tunnustaa rikkomuksensa ja se julistetaan hänelle anteeksi.