Jaakob Herran veli

Apostoli Jaakob, Herran veli

Kirkkohistoria tuntee useita henkilöitä, joita nimitetään nimellä apostoli Jaakob. Usein heidät sekoitetaan toisiinsa. Apostoli Jaakob Sebedeuksen pojasta (muistopv 30.4.) sekä apostoli Jaakob Alfeuksen pojasta (muistopv 9.10.) ovat Ortodoksi.netissä omat artikkelinsa. Tämä artikkeli kertoo apostoli Jaakobista, Herran veljestä (muistopv 23.10.), joka tunnetaan myös nimillä Jaakob Adelfos (Adelfotheos) ja englannin kielessä Jaakob Vanhurskas (James the Just).

Apostoli Jaakob oli pyhän Joosefin, Jumalansynnyttäjän puolison Joosefin lapsi hänen ensimmäisestä avioliitostaan Salomen kanssa. Siksi häntä nimitetään Herran veljeksi, olihan hän todellisuudessa Jeesuksen velipuoli. Raamatussa sanotaan Matteuksen evankeliumissa (Matt.13:55): "Eikö hän ole se rakennusmiehen poika? Eikö hänen äitinsä nimi ole Maria, ja ovathan Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas hänen veljiään?"

Nasiiri ja Jerusalemin seurakunnan johtaja

Apostoli Jaakob valmistautui jo varhain elämässään omistautumaan Herralle. Hänen elintapansa ja koko elämänsä oli omistettu Herralle, kun hän eli nasiirina eli Jumalalle erityisellä tavalla (4.Moos.6) vihkiytyneenä miehenä (juutalaisuudessa). Apostoliksi hänet tuli vasta Kristuksen kuoleman jälkeen ja ensimmäisen helluntain jälkeen apostolit valitsivat Jaakobin yksimielisesti Jerusalemin seurakunnan johtajaksi. Syynä tuohon valintaan oli juuri Jaakobin osoittama hurskaus.

Jaakob oli merkittävä tukihenkilö alkuseurakunnassa. Hän ratkaisi monia kiistoja ja riitoja ja hänen opetustaan kuunneltiin ja noudatettiin. Silti esimerkiksi fariseukset pelkäsivät hänenkin levittävän juutalaisuuden kannalta kielteistä kristinuskoa ja houkuttelivat hänen puhumaan fariseusten oppeja kansalle pääsiäisjuhlassa. Mutta apostoli Jaakob ei puhunutkaan sitä, mitä fariseukset halusivat, vaan saarnasi Kristuksen oppia. Silloin fariseukset työnsivät apostolin alas temppelin harjalta.

Apostoli Jaakob ei kuollut tuossa putoamisessa, vaan vasta sen jälkeen tapahtuneessa pahoinpitelyssä, jossa häntä ensin kivitettiin ja sitten lyötiin kuoliaaksi nuijalla. Tämä tapahtui noin vuonna 63.

Apostolin perintö

Häneltä on peräisin yksi alkuperäisistä liturgian kaavoista, jota nykyäänkin toimitetaan muutaman kerran vuodessa nimellä Jaakobin liturgia. Nykyisin enemmän käytössä olevat pyhän Basileios Suuren ja pyhän Johannes Krysostomoksen liturgiat ovat lyhennelmiä tuosta apostoli Jaakobin liturgiasta.

Yksi Raamatun kirjoista on nimetty hänen mukaansa. Se on Uuden testamentin Jaakobin kirje, jonka kirjoittajasta ei ole varmuutta, mutta yhtenä mahdollisuutena pidetään, että juuri apostoli Jaakob, Herran veli olisi sen kirjoittanut. Kirjeen tunnetuin opetus on "usko ilman tekoja on kuollutta".

Jaakob joissain Raamatun teksteissä

(1.Kor.15:7) Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisestä ajasta: "Tämän jälkeen hän ilmestyi Jaakobille ja sitten kaikille apostoleille."

(Apt.15:13) Jerusalemin kokouksesta: "Kun he olivat lopettaneet, alkoi Jaakob puhua. Hän sanoi: "Veljet, kuulkaa mitä sanon."

(Gal.1:19) "Ketään muuta apostolia en tavannut, ainoastaan Herran veljen Jaakobin."

Apostolin muisto

Apostoli Jaakobin, Herran veljen reliikkejä säilytetään pyhän Jaakobin armenialaisessa (ortodoksisessa) katedraalissa Jerusalemissa.

Apostoli Jaakob nousi julkisuuteen myös jokin aika sitten, kun uutisoitiin hänen arkkunsa löytymisestä. Arkussa oli teksti: Jaakob, Joosefin poika, Jeesuksen veli. Arkun alkuperää ei ole voitu osoittaa vääjäämättömästi aidoksi.

Ortodoksinen kirkko muistelee apostoli Jaakobia, Herran veljeä vuosittain lokakuun 23. päivänä sekä ensimmäisenä joulun jälkeisenä sunnuntaina.

Kirjallisuutta

• Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu
  • Pyhä apostoli Jaakob, Herran veli ss. 307-310
• Kirkkovuoden pyhät I
  • Pyhä Jaakob Herran veli ss. 157-159