Pyhän Katariinan luostari (Siinai)
Ortodoksi.netista
(kuva: wikipedia)
(kuva: wikipedia)
(kuva © Rudolf Ochmann)
Pyhän Katariinan ortodoksinen munkkiluostari eli Siinain luostari on rakennettu Siinain vuoren juurelle Egyptiin Siinain niemimaan eteläosaan noin 1500 metrin korkeuteen merenpinnasta Wadi El-Deiriin (”luostarilaaksoon”) sille paikalle, jolla Jumala ilmestyi Moosekselle palavassa pensaassa. Katariinan luostari ja sen lähiympäristö kuuluvat Unescon maailmanperintölistalle. Luostari on Siinain autonomisen ortodoksisen kirkon keskuspaikka ja luostarin igumeni toimii samalla Siinain kirkon päämiehenä.
Vuorella on monta nimeä: Jumalan vuori, Horeb, Mooseksen vuori (arabiaksi Gebel Musa). Mooseksen vuoren huippu on 2285 metriä merenpinnan yläpuolella ja Katariinanvuoren huippu 2638 metriä. Luostarin lähellä on Mooseksen lähde. Laakso laajenee länteen päin El-Rahan tasangolle, jolle israelilaiset leiriytyivät odottaessaan Moosesta, joka puhui vuoren huipulla Jumalan kanssa (2.Mooseksen kirja luku 19). Puolivälissä matkaa luostarista tasangolle on Aaronin kappeli sillä paikalla, missä palvottiin kultaista sonnia (2.Mooseksen kirja luku 32). Tunnin kävelymatkan päässä luostarista on hedelmällisessä Wadi Firanin laaksossa valtava kallionjärkäle, johon on hakattu kaksitoista lovea. Täällä Mooseksen kerrotaan iskeneen sauvallaan vettä kalliosta (2.Mooseksen kirja 17:5-6). Matkalla Mooseksen vuoren huipulle tulee noin puolivälissä vastaan Elian kappeli, joka muistuttaa Jumalan ilmestymisestä Elialle Horebilla, Jumalan vuorella (1.Kuninkaiden kirja luku 19).
Luostarista kavutaan 3000 askelmaa ”katumuksen portaita” Moosesvuoren pyhälle huipulle, minne Mooseksen kappeli on rakennettu punaisesta graniitista. Täällä Mooses otti Jumalalta vastaan laintaulut. Moskeija kappelin vieressä muistuttaa siitä, että tämä vuori on myös muslimeille pyhä paikka. Mooses ja Abraham kuuluvat juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin kantaisiin. Muhammadin kerrotaan vierailleen matkoillaan useita kertoja Katariinan luostarissa ennen kuin hänestä tuli islamin profeetta. Myöhemmin hän kirjoitti luostarille turvakirjan, jota muslimihallitsijat ovat kautta vuosituhansien noudattaneet.
Luostari
Luostaria ympäröivät linnoitusmaiset 12-15 metrin korkuiset ja runsaan 1,5 metrin paksuiset muurit, jotka sulkevat sisäänsä noin 70 x 85 metrin suuruisen luostarialueen. Luostari sijaitsee noin 550 kilometrin päässä Kairosta, josta kulkee joka päivä bussi luostariin. Luostarin vieraat eivät ole ainoastaan kristittyjä vaan myös kahden muun suuren monoteistisen uskonnon edustajia, juutalaisia ja muslimeja, jotka hekin kunnioittavat Siinain vuorta pyhänä paikkana. Luostarin muurien sisäpuolella on tuhat vuotta vanha moskeija, joka on yhä ympäristön beduiinien ja luostarin muslimityöntekijöiden käytössä.
Nykyinen luostari perustettiin 500-luvulla. Munkit ovat kuitenkin kilvoitelleet täällä jo noin 1700 vuotta, joten sitä pidetään vanhimpana jatkuvasti asuttuna kristillisenä luostarina. Mooseksen vuorella oli lukuisia erakkomajoja ja munkkien yhteisöjä ennen luostarin rakentamista. Vanhimpien kuvausten mukaan luostari oli omistettu Jumalanäidille, koska Jumalan ilmestyminen palavassa pensaassa on liitetty Neitseeseen Mariaan ja hänen poikaansa, ihmiseksi tulleeseen Jumalaan, mutta luostari on omistettu myös Moosekselle ja Eliaalle, joiden molempien kerrotaan käyneen Siinain vuorella ja jotka puhuivat Kristuksen kanssa tämän kirkastuessa. Myöhemmin luostaria on alettu kutsua Pyhän Katariinan luostariksi 300-luvun alussa marttyyrina kuolleen Katariina Aleksandrialaisen mukaan, jonka pyhäinjäännökset on siirretty viimeistään 11. vuosisadalla Katariinan kappelista läheiseltä Katariinanvuorelta tänne luostariin. Aikaisemmat Jumalanäidin, Elian ja Mooseksen omistukset ovat kuitenkin yhä voimassa.
Ortodoksinen kirkko kunnioittaa 181 Siinain kilvoittelijaa pyhinä. Näihin luetaan muiden muassa askeettiset isät Hesykios ja Filotheos, kaksi Anastasios-nimistä pyhittäjää, Gregorios Siinailainen ja Simeon Pentaglosses. Pyhä Johannes Klimakos eli Johannes Siinailainen oli luostarin igumenina 600-luvulla ja kirjoitti siellä pääteoksensa Portaat. Tämä ortodoksisen hengellisyyden opas, joka kuvaa tavoiteltavia hyveitä kolmenkymmenen askelman muodossa, on käännetty monille kielille ja levinnyt laajalle niin munkkien kuin maallikkojenkin kilvoittelun tueksi.
Luostari on saanut pitkän historiansa aikana runsaasti hengellisiä vaikutteita muualtakin kuin kreikkalais-ortodoksiselta kirkolta, muun muassa melkiittiläis-syyrialaiselta ja Venäjän ortodoksiselta kirkolta, ajoittain myös roomalaiskatoliselta kirkolta, ei kuitenkaan Egyptin koptilaiselta kirkolta, jota erilainen käsitys Jeesuksen jumaluudesta erottaa muista ortodoksisista kirkoista. Siellä ovat kilvoitelleet myös monet syyrialaiset, arabimaiden kristityt ja georgialaiset munkit. Venäjän tsaareilta luostari on saanut runsaasti lahjoituksia, esimerkiksi ikoneita, joissa on oklad tai riisa. Kun muut pyhät paikat Lähi-Idässä ovat yhä uudelleen vahingoittuneet tai tuhoutuneet, Siinain luostari on säästynyt hävitykseltä ja säilyttänyt korvaamattoman arvokkaat bysanttilaiset ikoninsa ja kirja-aarteensa.
Kirkko
Luostarin toiminnan keskus on suuri kolmilaivainen basilika, joka on rakennettu vuosien 548 ja 560 välillä, mitä todistavat kirjoitukset alkuperäisinä säilyneissä kattopalkeissa. Tässä maailman vanhimmassa kristillisessä kirkossa on toimitettu liturgiaa jatkuvasti jo lähes puolentoista vuosituhannen ajan. Rakennuksessa on yhä alkuperäiset melkein neljän metrin korkuiset puuovet. Kirkon runsas koristelu, marmori- ja porfyyrilattiat, puureliefit, valtavat pronssiset kattokruunut 1700-luvulta, kullattu ikonostaasi 1600-luvulta, mosaiikkikoristeinen apsis, marmorinen alttarihuone ja alttaripöydän helmiäiskoristelut, muodostavat voimakkaan kontrastin luostarin muuten niin ankaralle yksinkertaisuudelle. Alttarissa on pyhän Katariina Aleksandrialaisen sarkofagi, jossa säilytetään hänen reliikkejään. Alttarin marmorisella piispan istuimella on nykyisin marmorinen sakramenttilipas, ja piispa käyttää puukoristeista 1700-luvulla valmistettua istuinta kirkon keskilaivassa. Kirkossa on kahdeksan sivukappelia sekä kirkon ulkopuolella Palavan pensaan kappeli, johon pääsee kahden etumaisen sivukappelin kautta.
Basilikan pääapsiksen holvissa alttarin yläpuolella ja seinällä on ainutlaatuisia 500-luvulla valmistuneita korkeatasoisia mosaiikkeja. Pääaihe on Kristuksen kirkastuminen Elian ja Mooseksen seistessä Kristuksen molemmin puolin. Sitä kehystävät kuudentoista profeetan ja kahdentoista apostolin kuvat sekä ristimedaljonki ja Daavidin kuva. Medaljongeissa on Neitseen Marian ja Johannes Edelläkävijän kuvat. Tämä on varhaisin säilynyt deesiksen kuvaus. Ylhäällä vasemmalla Jumala ilmestyy Moosekselle palavassa pensaassa ja oikealla Mooses ottaa laintaulut Jumalan kädestä. Mosaiikit ovat säilyneet lähes 1500 vuotta vahingoittumattomina eikä niitä ole tähän mennessä tarvinnut restauroida. Munkkien trapesan itäseinällä on suuri Viimeisen tuomion fresko vuodelta 1573.
Ikonit
Apsismosaiikkien ohella luostarin suuriin taideaarteisiin kuuluu arvokas ikonikokoelma, joka käsittää yli 2000 ikonia kirkossa, kirkon sivukappeleissa ja muualla luostarissa sekä laakson ja vuoren kappeleissa. Ikonit edustavat kaikkia vuosisatoja aina 500-luvulta lähtien. Sijainti islamilaisessa valtakunnassa pelasti luostarin ikonit 700- ja 800-luvun bysanttilaisten kuvainraastajien tuhoilta, joten täällä on säilynyt vanhoja ikoneita ikonoklasmia edeltävältä ajalta. Ikonien aiheina ovat monien muiden ohella Jumalanäiti palava pensas, Mooses riisumassa kenkiä jalastaan ja ottamassa vastaan laintauluja sekä pyhä Katariina Aleksandrialainen. Varhaisten ikoneiden joukossa on kolme mestariteosta: Kristus Pantokrator 500-luvulta, Jumalanäiti valtaistuimella vierellään pyhät Theodor ja Georgios samoin 500-luvulta sekä lähes luonnollisen kokoinen pyhän Pietarin rintakuva, joka on maalattu 500-luvun lopussa tai 600-luvun alussa.
Kirjasto
Kirjastossa, joka on todennäköisesti vanhin säilynyt kristillinen kirjakokoelma, on tuhansia korvaamattoman arvokkaita Uuden testamentin kirjojen ja psalttarin käsikirjoituksia eri kielillä, ja monet käsikirjoituksista ovat vanhempia kuin itse luostari. Vuonna 1844 täältä löydettiin 300-luvulla kirjoitettu Codex Sinaiticus, lähes täydellisenä säilynyt Raamatun käsikirjoitus, joka joutui Venäjälle ja myytiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Englantiin, missä sitä säilytetään British Libraryssa. Munkit ovat vaatineet sen palauttamista luostariin.
Luostari internetissä
Siinain luostarin kotisivut (englanniksi)
Katariinan luostarin ikoneita (englanniksi):
Katariinan luostarin taideaarteita (englanniksi)