Uskonnollisuus auttaa iäkkäitä vastoinkäymisissä
Ortodoksi.netista
Kirkkomme Aamun Koitossa - osa 4
Vuoden 2005 Aamun Koiton numerosta 11 löytyy seuraava artikkeli:
Lääketieteen väitös: Uskonnollisuus auttaa iäkkäitä vastoinkäymisissä
Uskonnollisuus on iäkkäillä voimavara, joka voi auttaa vastoinkäymisistä, esimerkiksi sairauksista selviytymisessä. Asia ilmenee yleislääketieteen erikoislääkäri 'Timo Teinosen tuoreesta väitöskirjasta, jonka otsikko on "Uskonnollisuus ja terveys iäkkäillä". Tutkimuksessa nostetaan esiin myös kysymys siitä, voitaisiinko iäkkään ihmisen uskonnollisuus ottaa paremmin huomioon potilas-lääkärisuhteessa ja muussa hoitotyössä.
"Tämä saattaisi parantaa potilaan luottamusta hoitoon, parantaa sairauden ennustetta ja jopa vaikuttaa hoidon kustannuksiin," Timo Teinonen pohtii.
Teinonen tutki uskonnollisuuden ja terveyden yhteyksiä iäkkäässä lounaissuomalaisessa väestössä. Tutkimus toteutettiin osana Liedon iäkkäät -terveystutkimusta kahdessa vaiheessa vuosina 1990-91 ja 1998-99.
Tiedot tutkittavien terveydentilasta sekä terveyden vaaratekijöistä perustuivat tutkimusvaiheessa suoritettuun haastatteluun, lääkärintarkastukseen, laboratorio- ja röntgentutkimuksiin sekä terveyskeskuksen sairauskertomuksen tietoihin. Tietoja tutkittavien uskonnollisuudesta saatiin sekä haastattelun että postikyselyn avulla.
Etenkin naiset turvautuvat uskontoon terveysongelmissa
Teinosen tutkimuksen mukaan uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen on iäkkäillä yhteydessä muuhun sosiaaliseen osallistumiseen ja vierailujen määrään.
"Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuvat ovat muita tyytyväisempiä ystävyyssuhteisiinsa ja heillä on muita useammin uskottu keskustelukumppani. Miehillä, joille uskonto on tärkeä, on muihin miehiin verrattuna useammin ystävä, jonka kanssa voi keskustella ongelmistaan."
Iäkkäillä uskonnollisuuteen liittyy vähäisempi tupakointi ja alkoholinkäyttö. Vähäisemmästä tupakoinnista johtuen miehillä uskonnolliseen osallistumiseen ja uskonnon merkitykseen liittyy vähäisempi keuhkoahtaumataudin esiintyminen. Tämä oli tutkimustuloksissa ainoa tapa, jolla uskonnollisuus näytti selvästi edistävän terveyttä.
Viimeisten kahdeksan vuoden aikana vakavan sairauden kohdanneet miehet rukoilevat muita miehiä useammin.
"Naisilla, jotka ovat viimeisten kahdeksan vuoden aikana kohdanneet vakavan sairauden, uskonnon merkitys on suurempi kuin muilla naisilla. Aikaisemmin elämänsä aikana masennuksesta kärsineet iäkkäät ovat muita uskonnollisempia," Teinonen kertoo.
Tutkimuksen mukaan naiset näyttävät miehiä useammin turvautuvan uskontoon terveyteen liittyvissä ongelmissa. Naisista uskonnollisia ovat erityisesti ne, joilla on huonoksi koettu terveydentila, nivelrikko, apuvälineen tarve liikkumisessa, sairastettu sydäninfarkti tai masennuslääkkeen käyttö. Naisilla uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen on yhteydessä pidempään elinajan ennusteeseen.
Rukous ja kiitos tärkeässä asemassa
Iäkkäillä naisilla uskonnollisuus on kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Naisista 43 prosenttia ja miehistä 20 prosenttia vastasi, että uskonnolla on heille tärkeä merkitys. Naisista 72 prosenttia ja miehistä 33 prosenttia kertoi rukoilevansa päivittäin. Rukoileminen lisääntyy jonkin verran iän myötä. Useimpien iäkkäiden kohdalla rukoileminen juontaa juurensa jo nuoruusvuosilta.
Iäkkäiden uskonnollisuudessa erityisen tärkeässä asemassa ovat rukous ja kiitos. Lapsuuden uskonnollisilla kokemuksilla on suuri merkitys vielä iäkkäänäkin.
"Kaiken kaikkiaan uskonnollisuus on iäkkään elämässä pääosin myönteinen asia. Kielteisiä asenteita uskonnollisuutta kohtaan esiintyy vähän, ja ne kohdistuvat pikemmin kirkkoon kuin itse uskontoon," Teinonen sanoo.
Väitöskirja tarkastettiin maanantaina 9.5.(2005) Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi tutkijaprofessori Aulikki Nissinen Kansanterveyslaitokselta.
(KT)
(Artikkeli on julkaistu Ortodoksi.netin sivuilla PSHV:n komitean kirjallisella luvalla. Artikkeli on alkuaan julkaistu Aamun Koitossa nr.11/2005, joka ilmestyi 27.5.2005, sivulla 14)