Toiminnot

Suur-Ilomantsin historia (kirja)

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 10. huhtikuuta 2022 kello 12.58 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: thumb|400 px|<center>Kirjan kansi</center> :: Ismo Björn: '''Suur-Ilomantsin historia''' – Enon, Ilomantsin ja Tuupovaaran historia v...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Kirjan kansi
Ismo Björn: Suur-Ilomantsin historia – Enon, Ilomantsin ja Tuupovaaran historia vuoteen 1860
ISBN 952-90-2104-6
Julkaisija ja kustantaja: Enon, Ilomantsin ja Tuupovaaran kunnat
Julkaisuajankohta: 1991
Sivumäärä: 809 sivua
Koko: 260 mm x 180 mm
Sidos: sidottu / kovakantinen kansipaperein

Sisällysluettelo

  • SUUR-ILOMANTSIN HISTORIAN LUKIJOILLE

Anne Vikkula

  • KATSAUS SUUR-ILOMANTSIN ESIHISTORIAAN
  • ESIPUHE
  • TAIKAKALUSTA TUTKIMUKSEEN
  • JÄÄN ALTA ASUTTAVAKSI MAAKSI
  • MENNEISYYDEN VAIHEET
  • KULKUREITIT JA MAASTON HYVÄKSIKÄYTTÖ
  • ASUINPAIKKA - MUINAISIHMISEN KOTI
  • SAVENVALAJAN TAIDE AJAN MITTARINA
  • KIVISEPÄN TUOTTEITA
  • PYYNTIMIEHEN VARUSTEET
  • KAUPPIAAN MATKASSA
  • SHAMAANIN VOIMA - USKONNON MERKIT
  • METALLIT TULEVAT
  • LINNOITTAUTUMISEN AIKA
* KIRJOITUSTAITO JA KRISTINUSKO - SIIRRYMME HISTORIALLISEEN AIKAAN 
  • ILOMANTSIN, ENON JA TUUPO VAARAN ESIHISTORIALLISET KOHTEET
  • KIRJALLISUUS
  • LIITE I HAJALÖYDÖT
  • Käytettyjä lyhenteitä
  • LIITE II LÖYTÄJÄLUETTELO

Ismo Björn

  • ILOMANTSIN POKOSTAN SYNTY JA. ASUTTAMINEN
    • Savolaisten ryöstöretket autioittivat Ilomantsia
    • Ortodoksien joukkopako
    • Ilomantsilaisten muuttoalueet Venäjällä
    • Savolaiset pakenivat veroja ja sotaväenottoja itään
    • Kruunun uudisasutus lisäsi veronmaksajien määrää
    • Karjalais- ja savolaissukujen Ilomantsi
    • Rajaloikkareiden asuttamat kylät
    • Enonkylät
    • Ilomantsin kylät
    • Tuupovaaran kylät
  • ALUE JA RAJAT
    • Kahden valtakunnan välissä
    • Kaskikiistat pakottivat pitäjänrajojen määrittelyyn
    • Kylärajat
    • Rajarosvot kyläläisten kiusana
    • Ilomantsilaiset pakolaisten suojelijoina
    • Ruttovartiosto sulki rajan
  • SUURPITÄJÄN ASUKKAAT
    • Väkiluvun huima kasvu vuosina 1750 - 1860
      • Työikäiset ja elätettävät
      • Ilomantsilaisten sosiaalirakenne
      • Leivän riittävyys määräsi väestönkasvun rajat
    • Kihlaus ja avioliitto
      • Keväthäistä kesä- ja jouluhäihin
      • »Kenpä neien neuvojaksi»
      • »Mistä neittä kosjomahan, impeä anelemahan»
      • Luterilaisten ja ortodoksien seka-avioliitot
      • Ilomantsilainen ydinpehe
      • Yhtiömieslaitos, leskien ja lapsettomien turva
    • Muuttotappiosta muuttovoittoon
      • Nuoret lähtivät työnhakuun
      • Mistä tultiin, minne mentiin
  • ILOMANTSILAINEN TALONPOIKAISYHTEISÖ
    • Kruununtalonpojista perintötilallisiksi
    • Lampuodit, torpparit ja mäkitupalaiset
    • Tilaton väestö
    • Mustalaiset
    • Käsityöläiset hakivat oppinsa muualta
    • Sepät ja puusepät
    • Suutarit ja räätälit
    • Muut käsityöläiset
  • TOIMEENTULO LUONNOSTA
      • Turkistenpyynnistä lintukauppaan
      • Sudentappajia ja karhunkaatajia
      • Kalastus antoi turvan katovuosina
      • Nesterinsaaren kalastamo
      • Ahvenisen kalastamo
      • Siikakosken kalastamo
    • Kaskeaminen, ilomantsilaisten elinehto
      • Kuusjärveläisten kaskikiistat
      • Kaskimaiden puute johti metsien jakoihin
      • Peltoviljely eteni hitaasti
      • Ammattiojurit soiden kimpussa
      • Korpiruista, ohraa, hamppua ja pellavaa
      • Peruna ja tupakka
    • Karjanhoidon esiinmarssi
      • Länkikaulaiset siat ja harvinaiset kanat
      • Karjasairaudet ja jalostustoiminta
      • Heinää, kortta ja lehdeksiä
    • Heinämaiden puute johti riitoihin ja järvenlaskuihin
      • Alimmaisen Sarvinkijärven lasku
      • Keskimmäisen Sarvinkijärven lasku ja muut järvenlaskut
      • Koitajoen perkaukset
  • RATSUPOLUISTA MAANTEIKSI, KOSKISTA KANAVIKSI
    • Vanhimmat maantiet
      • Autonomian ajan tiet
      • Joka talolla oli oma tieosuutensa hoidettavana
    • Vesistöjen ylitys
      • Ilomantsinjärven lauttavene
      • Pilpasenvirran kivisilta
      • Koitajoen karjasilta
      • Lylykosken siltahanke ja muut sillat
      • Tärkeimmät vesireitit; Pielisjoki ja Koita
      • Hollinajo ja kestikievarit
      • Postitalonpojat huolehtivat postinkuljetuksesta
  • ILOMANTSILAISTEN KAUPANKÄYNTI
    • Käkisalmen lääni säilytti erioikeutensa
    • »Saatu suolat Saksanmaalta, Vienan pääliltä vesiltä»
    • Tullikamarit ja rajaratsastajat salakuljettajien kimpussa
    • Maakauppias Maksima Toroskainen
    • Kauppa Venäjän vallan aikana
    • Luottokaupan tärkeä asema
    • Paikalliset luotonantajat
    • Maakaupan vapautuminen
    • Ensimmäiset lailliset maakauppiaat
    • Ilomantsilaiset laukkuryssät
    • Ilomantsin markkinoiden kukoistuskausi
    • Enon hevosmarkkinat
    • Sekavat rahayksiköt
  • RÄLSSIMAAT, RUOTSIN SUURVALTAKAUDEN KÄÄNTÖPUOLI
    • Velkojien jakama Cronstiernan räissi
    • Kolmen rälssisuvun aika
    • Olsoneiden Hytinvaara
    • Falckien Maukkula
    • Von Fieandtien Alahovi
    • Rälssimaiden merkitys
  • SOVINTOJAOISTA ISOONJAKOON
    • Sovintojaot turvasivat isäntien kasket
    • Isonjaon toimeenpano
    • Kruunun liikamaa, valtionmetsien alkusiemen
    • Isojako teki tilattomista maattomia
  • METSÄT SAHAMIESTEN KIINNOSTUKSEN KOHTEENA
    • Omat kotitarvesahat
    • Arppen maanhankinta, metsäyhtiöiden maanomistuksen perusta
    • Arppen laittomat hakkuut
    • Hakkuu- ja uittotyöt tarjosivat lisäansiomahdollisuuden
    • Järeä puutavara kävi kaupaksi
  • PIENIMUOTOISTA YRITYSTOIMINTAA
    • Taantuva tervanpoltto
    • Käsikivistä vesimyllyihin
    • Koveron mylly ja muut vanhat tullimyllyt
    • Vanhimmat kotitarvemyllyt
    • Herajoen myllyriidat
    • Myllyjen määrä moninkertaistui 1800-luvulla
  • ILOMANTSIN RUUKIT, KOTITARVETUOTANNOSTA SUURTEOLLISUUTEEN
      • Talonpoikainen raudanvalmistus
      • Venäläiset havittelivat Ilomantsin malmeja
    • Ilajan harkkohytti
      • Arppe toi ammattimiehet Kiteeltä
    • Käenkosken ruukki
      • Käenkosken työläiset
      • Sahamiehet Mustonen ja Parviainen uudistivat Käenkosken
    • Möhkön rautaruukki
      • Rahoitusvaikeudet hidastivat toiminnan aloittamista
      • Arppe kiristi Möhkön itselleen
      • Uusin tekniikka ja maan parhaat ammattimiehet nostivat Möhkön suuryritykseksi
      • Hiiltenhankinta, raudannosto ja kuljetukset antoivat töitä sadoille
    • Archangel-Herajokskoii Savod, venäläinen kupariruukki Enossa
      • Ammattimiehiä Siperiasta
      • Kupariruukki vastatuulessa
      • Unelmat kupariruukista osoittautuivat vääriksi
      • Toteutumattomia ruukkisuunnitelmia
  • KOLMEN SEURAKUNNAN PITÄJÄ
    • Ilomantsin ortodoksinen seurakunta ja sen kirkot
      • Väliaikaisen kirkon sata vuotta
      • Joka kylässä tsasouna
      • Koveron tsasouna, seurakunnan toinen keskus
      • Virallisia hautausmaita ja laittomia kyläkalmistoja
      • Ortodoksinen pappila
      • Jälkimainettaan parempi ortodoksinen papisto
      • Kirkonpalvelijat, tiakat ja ponomarit
      • Viljaa, turkiksia ja Venäjän rahaa, ortodoksisen papiston palkkaus
      • Ortodoksisen seurakunnan hallinnollinen erityisasema
    • Ilomantsin luterilainen seurakunta
      • Ukkosen polttama Pyhän Andreaksen kirkko
      • Ilomantsin viides kirkko
      • Tulipalossa sulaneet kirkonkellot valettiin uudelleen
      • Kirkon vaatimaton irtaimisto
      • Kirkon alle ja siunattuun maahan, luterilaiset hautajaiset ja hautausmaat
      • Suvensaaren hautausmaa
      • Kirkkoherran pappila, pitäjän komein talo
      • Ilomantsin kappalaisen pappila
      • Kirkkoherrat Wendaliuksesta Monelliin
      • Emäseurakunnan kappalaiset Kettuniuksesta Wegeliukseen
      • Lyhytaikaiset apupapit
      • Herännäisjohtaja Henrik Renqvist
      • Ilomantsin värikäs lukkarikunta
    • Enon kappeliseurakunta
      • Ahvenisen kirkot
      • Huonotuurinen kirkonkello
      • Nesterinsaaren uusi kirkko
      • Enolaiset ja esivalta vastakkain kellotapuliasiassa
      • Syntistä menoa Ahvenisen vanhassa kirkossa
      • Kappelin metsäiset hautausmaat
      • Talonpoikaistaloista pappilat
      • Eno-Taipaleen kappelin papisto
      • Enon laulavat lukkarit
      • Suntiot kirkon renkeinä
      • Viljaa, voita ja päivätöitä, luterilaisen papiston palkkaus
      • Häiriöitä kirkonmäellä
      • Haavirahat ja ehtoollisviininhankinta
  • LUTERILAISTEN JA ORTODOKSIEN SUHTEET
    • Pakkokäännytyksestä yhteiseloon
    • Kirkkoherra Norrgrenin hyökkäys ortodokseja vastaan
    • Kirkkokuntien vaikutus toisiinsa
    • Kiista pappien saatavista
    • Eroavaisuudet käytännössä
  • ILOMANTSIN VANHAUSKOISET
    • Pahkalampi ja Megri vanhauskoisten luostarit
  • KRUUNUNHALLINTO JA OIKEUSLAITOS
    • Oikeutta jaettiin käräjillä
    • Käräjiä istuttiin monessa paikassa
    • Rikokset ja rangaistukset
    • Lautamiehet valittiin alueittain
    • Vankituvat ja vankilat
    • Staarostasta nimismieheksi
    • Neljännesmiehet, siltavoudit ja muut alemmat virkamiehet
  • VEROTUS PITÄJÄLÄISTEN KIUSANA
    • Verotus Novgorodin aikana
    • Verotus ruotsalaismiehityksen aikana
    • Erikoinen arvioverotus
    • Rälssimaiden verotus ja hovileirit
    • 1700- ja 1800-lukujen verouudistukset
    • Rälssitalonpoikien verokapina
  • KRUUNUN VELVOITTEET PAKOTTIVAT YHTEISTYÖHÖN
      • Yhteiset asiat päätettiin pitäjänkokouksissa
      • Kuudennusmiehen työteliäs virka
      • Katovuodet tehostivat yhteistyötä
    • Pitäjänmakasiini, turva katoja vastaan
      • Makasiinirakennus ja -säännöt
      • Enon makasiini
      • Kruunun määräämä yhteinen paloapu
    • Kansanomainen lääkintä perustui viinaan ja luonnonantimiin
      • Suuri kuppaepidemia
      • Virallisen lääkintälaitoksen alku
      • Isorokkorokotus ulottui joka kylään
    • Luvallisesta kerjuusta lakisääteiseen pakkohuoltoon
  • PAKOLLA OPITTU LUKUTAITO
    • Luterilainen kansanopetus
    • Pyhä- eli sunnuntaikoulut
    • Enolaisten opintie
    • Möhkön ruukin koulu
    • Rippikoulut ja kinkerikuulustelut kouluopetuksen täydentäjinä
    • Kirjapula ortodoksien lukutaidon esteenä
    • Ilomantsilaisten kielitaito
    • Seurakunnan kirjastot tarjosivat kirjan köyhän käteen
  • ILOMANTSILAISET SOTIEN PYÖRTEISSÄ
    • Puolustuskannalla savolaisia vastaan
    • Venäjän puolesta Ruotsia vastaan
    • Ruptuurisota (1656 - 1658) luterilaisti Ilomantsin
    • Suuri Pohjansota ja venäläismiehitys 1700 – 1721
    • Hattujen sota johti uuteen miehitykseen
    • Poukkurinteen kahakka 1742
    • Ilomantsilaisia orjina Venäjällä
    • Karjalan maanpuolustus ja Kustaan sota
    • Suomen sota 1808 - 1809
    • Uuden isännän alla
  • ILOMANTSILAINEN ELAMANTAPA
    • Savupirtistä paritupaan
      • Karjalaismalliset talot, todellinen harvinaisuus
      • Talonpoikaistalo sisältä
      • Kodin irtaimisto
      • Ulkorakennukset
      • Kodinhoito ja ruuanlaitto
      • Viinan suuri suosio
      • Venäläisvaikutteita pukeutumisessa
      • Hopearistejä ja sormuksia
      • Vanhat uskomukset
    • Runopitäjä
      • Elias Lönnrotin kaksi vierailua
      • Koitereen laulaja, Mateli Kuivalatar
      • Daniel Europaeus ja Ilomantsin runonlaulajat
      • Mekrijärven Sissoset ja Huohvanaiset
      • Muut runonlaulajat
  • ENOSTA OMA PITÄJÄ
    • Kappelista itsenäiseksi seurakunnaksi
    • Tuupovaaralaisten itsenäistymishankkeita
  • SUUR-ILOMANTSIN TALONHALTIJALUETTELO
  • Lähdeviitteet
  • Lähdeluettelo
  • Käytetyt lehdet
  • Kirjallisuus
  • Mittayksiköt
  • Käytetyt lyhenteet
  • Henkilöhakemisto
  • Paikannimihakemisto