Varkauden kirkon rakennusvaiheet (AK 1960)
Ortodoksi.netista
Aamun Koitto numero 28 5.11.1960 sivut 284-285
(Kuuntele artikkelin ensimmäinen osa tästä linkistä luettuna äänitiedostona, avaa äänitiedosto uuteen välilehteen. Toinen osa on alempana tekstissä.)
"Anna, oi Herra, rauha ja menestys"
Tämä kirkko on rakennettu Suomen ortodoksisen kirkkokunnan jälleenrakentamisesta 20. päivänä tammikuuta 1950 annetun lain nojalla.
Elokuun 27. päivänä vuonna 1950 valittiin Varkauden ortodoksisen seurakunnan jälleenrakennuslautakunta koko siksi ajaksi, minkä seurakunnan jälleenrakentaminen tulee kestämään. Valituiksi tulivat kirkkoherra Aleksanteri Olanto puheenjohtajaksi sekä jäseniksi johtaja Nikolai Rovamo, kirvesmies Mikko Kirjavainen, johtaja Alvi Tsutsunen nämä Varkaudesta ja johtaja Johannes Kuismala Leppävirralta sekä varajäseniksi kanttori Boris Pehto ja kauppias Pekka Vasko Varkaudesta. Myöhemmin tähän lautakuntaan paikkakunnalta poismuuttanee Johannes Kuismalan tilalle 30.12.1951 valittiin uudeksi jäseneksi työnjohtaja Valto Anteroinen Leppävirralta. Valtuuston kokouksessa 17.12.1954 jälleenrakennuslautakuntaa täydennettiin kahdella jäsenellä, jolloin valituiksi tulivat rakennusmestarit Kauko Kirjavainen ja Kauko Savinainen molemmat Varkauden kauppalasta. Paikkakunnalta pois muuttaneen Kauko Savinaisen tilalle 12.2.1956 valittiin rakennusmestari Pauli Parkkinen Savonlinnasta.
Ortodoksisen kirkkokunnan jälleenrakennustoimikunta kirjelmällään 10.3.1952 pyysi sopivan tontin löytymiseksi ottamaan selkoa ja ilmoittamaan siitä toimikunnalle. Tähän kirjelmään 20.3.1952 paikallinen jälleenrakennuslautakunta vastasi ilmoittaen kääntyneensä Varkauden kauppalanhallituksen puoleen kirkkotonttikysymyksessä. Kauppalanhallitus 7.4.1952 kirjelmällään on vastannut tiedusteluun myönteisesti tarjoten V kauppalanosassa 222 korttelissa yleisen rakennuksen tonttia N:o 7, pinta-alaltaan 3618,9 m². Kauppala lupasi sen seurakunnalle lahjoittaa, ja lahjakirja allekirjoitettaisiin kauppalan puolesta vasta sen jälkeen, kun enintään 500000 markkaa maksavat katurasitus- ja viemäröimiskustannukset olisi seurakunnan varoista maksettu. Samalla pyydettiin seurakuntaa ilmoittamaan, hyväksyykö se puolestaan tarkoitukseen osoitetun tontin, minkä jälkeen asiasta voitaisiin tehdä esitys kauppalanvaltuustolle. Asia käsiteltiin seurakunnan kokouksessa 28.9.1952, jossa seurakunta päätti pyytää Varkauden kauppalalta sekä A. Ahlström Osakeyhtiöltä sopivampaa kirkontonttia. 12.5.1953 tehtyyn tiedusteluun A. Ahlström Osakeyhtiön puolesta ilmoitettiin 4.11.1953 kirjelmällä yhtiön suostuvan seurakunnallemme tarjoamaan kirkkotontiksi n. 3.500-4.000 m²:n suuruisen maa-alueen Varkauden kauppalan IV kauppalanosan Riittulanmäessä asemakaavan lähemmän merkittävästä paikasta 200 mk/m²:n hinnasta.
Mainittu A. Ahlström Osakeyhtiön kirkkotonttitarjous 15.11.1953 esitettiin seurakunnan kokoukselle. Keskustelun jälkeen asia kuitenkin siirrettiin lähinnä seuraavaan kokoukseen, joka pidettiin 29.11.1953. Sittemmin kirkkoherra A. Olannon ja A. Ahlström Oy:n toimitusjohtaja Glöersenin neuvottelun tuloksena jo aikaisemmin Riittulanmäestä tarjottuun tonttiin vaihtoehtoisesti toimitusjohtaja esitti toisen vaihtoehdon II kauppalanosan 4. korttelissa Relanderinkdun ja Asemakadun kulmatonttia. Kun mainitun tontin vierellä on sankarihauta-alue, katsoi toimitusjohtaja hyvin sopivan tuolle kolmatontille kirkkorakennuksen.
Edellä mainitussa seurakuntakokouksessa esiin tulleiden tonttitarjousten johdosta vilkkaan keskustelun ja mielipide-eroavuuksien johdosta meni asia äänestykseen. Kuoppakankaalla päin asuvat olivat olisivat tahtoneet heitä lähellä lähelle kirkon ja vastaavasti aseman läheisyydessä asuvat lähemmäksi heitä. Kuoppakankaalla tarjotun tontin läheisyyteen jo silloin arveltiin rakennettavan nykyistä vesitornia, joka olisi omiaan ollut varjostamaan kirkkoa. Nykyinen kirkkotontti on edullisemmassa asemassa jo senkin vuoksi, että tänne pääsee kirkkovieraat yhtä lähelle niin junalla kuin autoilla ja muutenkin on edustavalla paikalla kuin mitä toiselle tarjotulla tontille rakennettaessa.
Jälleenrakennuslautakunta kokouksessaan 14.5.1954 kirjelmällään kääntyi jälleenrakennustoimikunnan puoleen pyytäen tutustumista varten arkkitehti Paatelan laatimia kirkkojen tyyppipiirustuksia.
31.5.1954 tonttikauppakirjan allekirjoittivat A. Ahlström Osakeyhtiön puolesta valtakirjalla toimitusjohtaja Leif sekä seurakunnan puolesta valtuutettuina kirkkoherra Olanto ja toimitusjohtaja N. Rovamo. Opetusministeriö antoi kaupalle vahvistuksensa 21.7.1954 ja siten tuli kirkkotontti ostetuksi 529.100 markan kauppahinnasta.
Jälleenrakennustoimikunnalle 3.1.1955 päätettiin ilmoittaa, ettei kirkon tyyppipiirustuksista löytynyt sopivaa piirustusta, ja samalla esitettiin, että kirkon piirustusten laatiminen annettaisiin silloiselle kauppalanarkkitehti Kalevi Väyryselle.
4.3.1955 jälleenrakennustoimikunta kirjelmällään ilmoitti, ettei valtion yleisen kassakriisin takia voida ko. kirkon rakentamista aloittaa vuoden 1955 aikana ja ettei voida piirustustenkaan tekoa antaa, koska ei tätäkään varten ole vielä määrärahaa myönnetty.
29.8.1955 kokouksessaan jälleenrakennustoimikunta päätti kääntyä Varkauden kauppalanhallituksen, Jälleenrakennustoimikunnan sekä valtion vastaavien viranomaisten puoleen esityksellä, että kirkko rakennettaisiin tulevan talven aikana työttömyyden helpottamiseksi paikkakunnalla tarkoitukseen varatuista työllisyysmäärärahavaroin. Esityksemme ei kuitenkaan sillä kerralla tuottanut toivottua tulosta.
6.10.1955 jälleenrakennustoimikunta kirjelmällään kehoitti arkkitehti K. Väyryseltä tilaamaan Varkauden kirkon luonnospiirustukset. 7.11.1955 jälleenrakennuslautakunnan kokoukseen oli asiantuntijoiksi pyydetty arkkitehti Kalevi Väyrynen sekä ylidiakoni Leo Kasanko, jolloin käytiin keskustelua rakennettavaksi aiotun kirkon suunnittelua koskevista seikoista, mielipiteitä vaihdettiin ja toivomuksia esitettiin, siten oli päästy jo kauan kaivattuun alkuun.
20.1.1956 olivat lautakunnan nähtävinä ko. luonnospiirustukset tulevasta kirkostamme, joihin tutustuttuaan lautakunta teki eräitä muutos- ja lisäehdotuksia, jotka koskivat kirkon sisäänkäyntiovia länsipäässä, mm. ehdotettiin rakennettavaksi kirkon takaosassa laululehteri sekä oma paikka kirkkokynttilöin myyntiä varten. Näiden muutosehdotusten jälkeen päätettiin piirustukset jättää kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi.
12.2.1956 valtuuston kokous alustavasti hyväksyi piirustukset vähäisin muutoksin, sekä kokouksessaan 16.4.1956 ne hyväksyi lopullisesti ja alisti edelleen kirkkokunnan jälleenrakennustoimikunnan hyväksyttäväksi, samalla toivoen, että rakentaminen aloitettaisiin vielä kuluvan vuoden puolella. Opetusministeriö 16.10.1957 vahvisti kirkon piirustukset ja myönsi tarkoitusta varten rakennusmäärärahan.
Urakkasopimus allekirjoitettiin 16.12.1957 Helsingissä Rakennushallituksen ja varkautelaisen rakennusliikkeen Urakkatyö Osakeyhtiön kesken. Työt voitiin aloittaa 21.11.1957, työmaamestarina on toiminut ajalla 21.11. - 12.12. 1957 rakennusmestari J. Silvast sekä työnjohtajana ajalla 12.12.1957 - 21.7.1958 N. Siljander. Työnvalvojana ajalla 21.11. 1957 - 1. 4.1958 rakennusmestari A. Oinaala sekä ajalla 1.4.1958 - 21.7.1958 rakennusmestari E. Kolehmainen. Peruskiven muuraustilaisuus pidettiin 18.1.1958 klo 14. Harjannostajaisia vietettiin maaliskuun 13. päivänä 1958. Kirkon ristien siunaushetki vietettiin huhtikuun 30. päivänä 1958.
Kirkko valmistui sekä luovutettiin seurakunnalle 21.7.1958.
(Kuuntele artikkelin toinen osa tästä linkistä luettuna äänitiedostona, avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)
Luovutustilaisuudessa olivat läsnä Rakennushallituksen edustajat insinööri Leino ja insinööri Kuningas, teknillinen johtaja K. Väyrynen, rakennustöiden valvojana arkkitehti Kolehmainen, urakoitsijan edustajina toimitusjohtaja V. Heino, rakenusmestari A. Konttinen, insinööri A. Lindroth sekä työnjohtaja Niilo Siljander ynnä paikallisen rakennuslautakunnan edustajia.
Alaurakoitsijoina ovat toimineet: sähköteknilliset työt: Toiminimi Sähkö-Laine, Varkaus, lämpöteknilliset työt; Taloaines Oy, Helsinki, vesi- ja viemärijohtotyöt: Putkiliike E. Turunen, Varkaus, maalaustyöt: Varkauden Maalarit Oy, Varkaus, peltityöt: Peltiseppä A. Hentunen, Varkaus, mattotyöt: Itä-Suomen Kumi Oy, Varkaus, kirkon ristien kultauksen: Pastori T. Tsvetkov, Hamina. Rakennuksen kokonaiskuutiotilavuus on 1.560 m³.
Kantavana rakenteena toimi teräsbetoniset pilarit, joiden varaan on myöskin holvattu vaikeasti tehtävä kirkon lakikupoli. Kirkon ulkoseinät ovat Siporex-tiiltä. Kellotorni on valettu betonista, jonka kellarikerroksessa on ruumiishuone. Tapulissa on yhteensä 6 kpl kelloja, joista 4 suurinta on valmistettu Tampereen Lokomolla sekä kaksi pienempää kelloa Kokkolan Kellovalimossa. Suurin kello painaa 1.050 kg.
Niin on Pyhä Herran palvelustemppeli ja seurakuntalaistemme hengellinen kotimme Jumalan armosta valmistuttuaan avannut ovensa jaloa käyttöä varten. Ensimmäinen jumalanpalvelus voitiin toimittaa tällä paikalla 13.9.1958.
3, päivänä lokakuuta 1958 ortodoksisen kirkkokunnan jälleenrakennustoimikunta kävi kokonaisuudessaan Varkaudessa. Mukana olivat toimikunnan puheenjohtaja Aarno Tuurna, varapuheenjohtaja, varatuomari Simo Härkönen, entinen toimikunnan sihteeri V. Maarvala, valtiovarainministeriön edustajana yliarkkitehti Savonius ja uusien seurakuntien edustajana rovasti M. Kasanko. Tilaisuudessa laadittiin luovutuspöytäkirja, jolla kirkko luovutettiin seurakunnan käyttöön. Mainittakoon, että kirkon lämmityslaitteena toimi ns. lämminilmapuhallin systeemi Termo Blask Taloaines Oy:n valmistama. Noin puolen vuoden käytön jälkeen paloi tulipesä, jolloin laite jouduttiin Taloaines Oy:n toimesta kokonaan uusimmaan kylläkin uudestaan samaan merkkiin, vaakasuora-asennoisesta pystyasentoiseen. Tämäkään lämmityslaitte ei ole vastanut lämmiyslaitteelle asetettavia vaatimuksia.
Edellämainitun lämmityslaitteen tulipesän vaurioitumiseta johtuen tapahtui polttoaineen palamisjätteiden virtaaminen lämmityskanavien kautta kirkkosaliin, josta aiheutui kauttaaltaan kirkon turmeluminen. Urakoitsijan toimesta suoritetiin lämmityslaitteen uusimmisen jälkeen kirkon perusteellinen pesu sekä osittainen uudelleen maalaus. Seurakunta ei ole voinut lopullisesti hyväksyä suoritettua uudelleen maalausta, koska mm. keskikupolin katto on jätetty puhdistamatta ja maalaamatta. Tämän lisäksi ns. tynnyriholvien kattopinnat ja varsinkin ulkoviirit ovat korjauksen yhteydessä maalaustyön suoritustappaan näden erilaiset, eikä niinollen ole saatu värisävyä samanlaiseksi alkuperäisen värisävyn kanssa.
Ikonostaasin eli kuvaseinän on suunnitellut arkkitehti K.Väyrynen ja puutyöt tehnyt puusepän-työliike Valter Kisonen Kuopiosta. Ikonit tähän kuvaseinään samoin kuin alttaritaulun on maalannut taiteilija Veikko Marttinen Helsingistä. Kirkon oikealla seinustalla olevat kuvat, jotka esittävät Jeesuksen Jerusalemiin ratsastamista Palmusunnuntaina aiheena ja Jeesuksen syntymää Betlehemissä sekä Jeesus Golgatan tiellä, ovat peräisin luovutetun alueen Korpiselän kirkosta., jotka on luovtettu kirkkokunnan varastosta. Muista esineistä mainittakoon: Alttaripöytä on peräisin vanhan Valamon pääkirkosta, jossa se oli uhripöytänä. Se on erittäin vanha ja arvokasta työtä. Tämä pöytä oli myöskin kirkkokunnan kirkollisesineiden varastossa, josta sitä tarjottiin kirkkoomme. Kirkkovaltuustomme päätti kokouksessaan 31.11.1959 ottaa kiitollisuudella vastaan edellä esitetyn tarjouksen. Sanottu pöytä oli evakuoinnin yhteydessä jonkin verran rikkoutunut, joten sen korjaaminen ja puhdistaminen, joka tekee n. 150000 markkaa, on jäänyt seurakunnan kustannettavaksi. Osittain on seurakunta pystynyt tämän rahoituksen järjestämään paikkakunnalla toimivan Tiistaiseura Virikkeen avustamana. Toivottavasti voimme loppurahoituksenkin järjestää.
Täällä varsinaisessa kirkkosalissa olevista esineistä mainittakoon vasemmalla puolella oleva ristiinnaulitsemiseen kuva, kirkkoliput, jotka ovat peräisin kirkkokunnan kirkollisvarastosta, lattialla seisovat kynttilänjalat, jotka on valmistanut Kuopion Kultasepät ja mahonkiset vinopöydät, jotka on valmistanu edellä mainitusta V. Kisosen liike Kuopiosta.
Pyhällä pöydällä oleva ns. pyhäinlahjain säilytysarkku on peräisin entisen Sortavalan Johanneksen kirkosta.
Varkauden evankelisluterilainen seurakunta lahjoitti 3 kpl alttarin mattoja ja rouva Helena Pihanurmi maton uhripöydän eteen.
Lausumme tässä yhteydessä sydämelliset kiitoksemme seurakunnallemme osoitetusta huomaavaisuudesta. Luterilaisen seurakunnan lahjoitus on osoitus kansankirkkojemme keskinäisestä rakkaudesta, sillä kuten Raamattu sanoo,
"On oleva yksi Paimen ja yksi lauma".
Kiitos, kunnia ja ylistys olkoon Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle. Amen.
Rakennsmestari Pauli Parkkinen
Katso myös
- Varkauden kirkko vihitty (AK 1960)
- 360-asteinen panoraamakuva kirkosta (voit liikkua kirkossa hiirtä käytämällä oikealta vasemmalle tai ylhäältä alas ja toisinpäin)