Toiminnot

Kirkoilta odotetaan sovintoa

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 22. lokakuuta 2026 kello 10.16 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <h2>Kirkoilta odotetaan sovintoa – mitä se merkitsee ortodokseille?</h2> Suomalaiset odottavat kirkoilta nykyistä enemmän työtä vastakkainasettelun vähentämiseksi. Suomen Ekumeenisen Neuvoston tilaaman kyselyn mukaan 63 prosenttia suomalaisista uskoo, että kirkot ja kristilliset yhteisöt voisivat tehdä enemmän polarisaation eli yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ja leiriytymisen lieventämiseksi. Samalla 70 prosenttia pitää vastakkainasettelua vakavana tai...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Kirkoilta odotetaan sovintoa – mitä se merkitsee ortodokseille?

Suomalaiset odottavat kirkoilta nykyistä enemmän työtä vastakkainasettelun vähentämiseksi. Suomen Ekumeenisen Neuvoston tilaaman kyselyn mukaan 63 prosenttia suomalaisista uskoo, että kirkot ja kristilliset yhteisöt voisivat tehdä enemmän polarisaation eli yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ja leiriytymisen lieventämiseksi. Samalla 70 prosenttia pitää vastakkainasettelua vakavana tai erittäin vakavana ongelmana. Joka neljäs arvioi kirkkojen myös voimistaneen sitä.

Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 111 suomalaista 21.9.–1.10.2026. Käytettävissä olevissa uutistiedoissa ei esitetä Suomen ortodoksista kirkkoa koskevia erillisiä tuloksia. Vastauksia ei siksi voi tulkita suoraan arvioksi oman kirkkomme toiminnasta, mutta ne antavat aihetta pohtia myös ortodoksien vastuuta yhteisen keskustelukulttuurin rakentamisessa.

Yhteyden rakentaminen kuuluu myös meille

Suomen ortodoksinen kirkko on Suomen Ekumeenisen Neuvoston jäsen, ja neuvoston hallituksen puheenjohtajana toimii kaudella 2025–2027 arkkipiispa Elia. Yhteyden rakentaminen on kirkollemme siten myös konkreettinen yhteistyötehtävä. Neuvosto on muun muassa kouluttanut keskusteluohjaajia ja tarjonnut seurakunnille keskustelupohjia Hyvin sanottu -hankkeen yhteydessä.

Ortodoksisissa seurakunnissa olisi hyvä kysyä, kuinka tämä tehtävä näkyy arjessa. Saako ihminen esittää vaikeita kysymyksiä, olla epävarma ja arvostella toimintatapoja ilman, että hänen uskonsa tai kuulumisensa yhteisöön asetetaan kyseenalaiseksi? Omasta vakaumuksesta kiinni pitäminen ja toisen kuunteleminen sopivat yhteen. Rakentava keskustelu tarvitsee myös valmiutta tunnustaa omat virheet.

Erimielisyydelle tilaa, halventamiselle rajat

Ortodoksi.netin kirjoituksessa Tervetuloa keskustelemaan yhteistä rauhaa kunnioittaen käsitellään juuri tätä vastuuta. Sen lähtökohtana on, että kysymykset ja perustellut erimielisyydet kuuluvat keskusteluun. Toisen vakaumuksen halventaminen, painostaminen ja henkilöön käyvä puhe rikkovat yhteistä tilaa. Sama kunnioituksen vaatimus koskee ortodoksisia keskustelijoita ja ylläpitoa.

Tämä on käyttökelpoinen lähtökohta laajemminkin kirkollisessa elämässä. Kirkon puolustaminen ei oikeuta loukkaamaan ihmistä, eikä jokainen kriittinen kysymys ole hyökkäys. Piispojen, papiston, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden esimerkillä on merkitystä, mutta keskustelun sävy syntyy myös jokaisen seurakuntalaisen valinnoista. Sosiaalisessa mediassa pieni harkintatauko ennen vastaamista voi olla hyvin käytännöllistä rauhantyötä.

Sovinto tarvitsee myös tekoja

Vastakkainasettelun lieventäminen liittyy siihenkin, ketkä pääsevät yhteisössä osallisiksi ja ketkä jäävät sivuun. Ortodoksi.netin artikkeli Kuka huomaa, että joku puuttuu? kysyy, huomaammeko yksinäisen kirkkokahveilla tai otammeko yhteyttä ihmiseen, joka ei enää pääse mukaan. Kirjoitus käsittelee myös sodan ja erilaisten kansallisten taustojen seurakuntiin tuomia jännitteitä: ihmistä on kohdattava hänen oman elämänsä perusteella, ja kärsineen kokemukselle on annettava tilaa.

Samaa käytännön vastuuta avaa Auttamista ilman vastapalvelusta. Luottamus vahvistuu, kun apua saa ilman velvollisuutta maksaa sitä takaisin tai osoittaa auttajalle tämän odottamaa kiitollisuutta. Yhteinen auttamistyö muiden kristillisten yhteisöjen kanssa voisi samalla tarjota luontevia kohtaamisia yli totuttujen rajojen.

Kyselyn herättämään odotukseen voi vastata aloittamalla läheltä: kuuntelemalla eri mieltä olevaa, kutsumalla sivuun jääneen mukaan ja pitämällä annetun avun lupauksen. Seurakunnassa rauhan pitäisi tuntua myös siinä, miten ihminen otetaan vastaan.

Ortodoksi.net
22.10.2026

Lähteet ja tausta-aineisto