Käspaikka

Käspaikka on karjalankielinen nimitys pitkälle ja usein koristeelliselle liinalle, jota nykyään käytetään usein ikonien koristeena.

Karjalainen käspaikka (kuva © Suomen ortodoksinen kirkkomuseo)

Alun alkaen käspaikka on ollut monikäyttöinen liina. Sillä on ollut monta nimeä paikkakunnasta riippuen. Sitä on nimitetty vuarupaikaksi, vaarnikoksi, käsrievuksi ja käziräpäkäksi. Aivan aluksi käspaikat lienevät olleet tavallisia ja arkisia liinoja, mutta naisten käsitaitotaitojen ”kilpailussa” he alkoivat tehdä liinoista toinen toistaan koristeellisimpia. Jokainen yritti tehdä toisen käspaikkaa kauniimman liinan. Näin liinoista tuli pikkuhiljaa niin koristeellisia ja kauniita, ettei niitä enää voitu käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa käsiliinana. Niillä alettiin koristella koteja, kirkkoja ja ikoneita. Käspaikkoja vietiin kirkkoon myös silloin, kun perheessä vieraili kuolema tai sairaus: kangasuhria vastaan pyydettiin taloon siunausta. Aikojen kulussa perin arkisista käsipyyhkeistä kehittyikin osa ortodoksisissa kirkoissa nähtävää tekstiiliperinnettä.

HAP