Ero sivun ”Abdišo Näkijä” versioiden välillä
Kohteesta Ortodoksi.net
(Ak: Uusi sivu: '''”Abdišo” Joosef Näkijä''' (syyriaksi ''Hazzaya'') syntyi vuonna 710 Nimrudissa (''Nimrodissa, entisessa Kalhussa'') muinaisessa assyyrialaisessa kaupungissa, joka on Niniven...) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''”Abdišo” Joosef Näkijä''' (syyriaksi ''Hazzaya'') syntyi vuonna 710 Nimrudissa (''Nimrodissa, entisessa Kalhussa'') muinaisessa assyyrialaisessa kaupungissa, joka on Niniven (''nykyisen Pohjois-Irakissa sijaitsevan Mosulin'') eteläpuolella Tigris-joen rantamilla. Hän syntyi perheeseen, joka kuului itäiranilaisen profeetta Zarathustran perustaman uskonnon kannattajiin eli ''zarathustralaisiin'' ja myytiin varsin nuorena palvelijaksi ensin [[Islam|muslimeille]] myöhemmin [[Kristitty|kristityille]]. Ollessaan kristittyjen palvelijana hän itsekin kääntyi kristinuskoon ja isäntä | + | '''”Abdišo” Joosef Näkijä''' (syyriaksi ''Hazzaya'') syntyi vuonna 710 Nimrudissa (''Nimrodissa, entisessa Kalhussa'') muinaisessa assyyrialaisessa kaupungissa, joka on Niniven (''nykyisen Pohjois-Irakissa sijaitsevan Mosulin'') eteläpuolella Tigris-joen rantamilla. Hän syntyi perheeseen, joka kuului itäiranilaisen profeetta Zarathustran perustaman uskonnon kannattajiin eli ''zarathustralaisiin'' ja myytiin varsin nuorena palvelijaksi ensin [[Islam|muslimeille]], myöhemmin [[Kristitty|kristityille]]. Ollessaan kristittyjen palvelijana hän itsekin kääntyi kristinuskoon ja isäntä päästi hänet vapaaksi, koska näki Joosefin palavan uskon. |
Josef asui ensin [[erakko]]na, mutta toimi myöhemmin kahden [[luostari]]n johtajana. Hänen kerrotaan perimätiedon mukaan kirjoittaneen ''”1900 kirjoitelmaa”'', joista sitten tosin ei ole säilynyt kuin vähäinen osa jälkipolville. | Josef asui ensin [[erakko]]na, mutta toimi myöhemmin kahden [[luostari]]n johtajana. Hänen kerrotaan perimätiedon mukaan kirjoittaneen ''”1900 kirjoitelmaa”'', joista sitten tosin ei ole säilynyt kuin vähäinen osa jälkipolville. | ||
| − | Tuo nimessä oleva | + | Tuo nimessä oleva epiteetti '''Abdišo''' tulee hänen veljeltään, joka oli tuon niminen. Joosef kirjoitti usein veljensä nimellä mahdollisesti siksi, että välttyisi kirkkonsa johtajien arvostelulta. Itäsyyrialaisen kirkon [[katolikos]] tuomitsi Josefin kuitenkin vuonna 790, mutta useat historioitsijat ovat pitäneet syynä tuomioon pikemminkin [[piispa]]n kateutta kuin muita todellisia syitä. Kuitenkin tuon tapahtuman jälkeen Josefin nimi häipyi hiljalleen historiasta ja se lopulta sekoittui toiseen Joosefiin. |
Josef Näkijä on teksteissään karismaattinen julistaja, josta hehkuu [[asketismi|askeettisen]] kilvoittelun kautta saatu nöyryys. Teksteissään hän on erikoistunut sisäisen armovaikutuksen, hengellisten näkyjen ja mystisten tilojen kuvaamiseen. | Josef Näkijä on teksteissään karismaattinen julistaja, josta hehkuu [[asketismi|askeettisen]] kilvoittelun kautta saatu nöyryys. Teksteissään hän on erikoistunut sisäisen armovaikutuksen, hengellisten näkyjen ja mystisten tilojen kuvaamiseen. | ||
Versio 11. huhtikuuta 2009 kello 11.26
”Abdišo” Joosef Näkijä (syyriaksi Hazzaya) syntyi vuonna 710 Nimrudissa (Nimrodissa, entisessa Kalhussa) muinaisessa assyyrialaisessa kaupungissa, joka on Niniven (nykyisen Pohjois-Irakissa sijaitsevan Mosulin) eteläpuolella Tigris-joen rantamilla. Hän syntyi perheeseen, joka kuului itäiranilaisen profeetta Zarathustran perustaman uskonnon kannattajiin eli zarathustralaisiin ja myytiin varsin nuorena palvelijaksi ensin muslimeille, myöhemmin kristityille. Ollessaan kristittyjen palvelijana hän itsekin kääntyi kristinuskoon ja isäntä päästi hänet vapaaksi, koska näki Joosefin palavan uskon.
Josef asui ensin erakkona, mutta toimi myöhemmin kahden luostarin johtajana. Hänen kerrotaan perimätiedon mukaan kirjoittaneen ”1900 kirjoitelmaa”, joista sitten tosin ei ole säilynyt kuin vähäinen osa jälkipolville.
Tuo nimessä oleva epiteetti Abdišo tulee hänen veljeltään, joka oli tuon niminen. Joosef kirjoitti usein veljensä nimellä mahdollisesti siksi, että välttyisi kirkkonsa johtajien arvostelulta. Itäsyyrialaisen kirkon katolikos tuomitsi Josefin kuitenkin vuonna 790, mutta useat historioitsijat ovat pitäneet syynä tuomioon pikemminkin piispan kateutta kuin muita todellisia syitä. Kuitenkin tuon tapahtuman jälkeen Josefin nimi häipyi hiljalleen historiasta ja se lopulta sekoittui toiseen Joosefiin.
Josef Näkijä on teksteissään karismaattinen julistaja, josta hehkuu askeettisen kilvoittelun kautta saatu nöyryys. Teksteissään hän on erikoistunut sisäisen armovaikutuksen, hengellisten näkyjen ja mystisten tilojen kuvaamiseen.
(lähde: munkki Serafimin kirja ”Paratiisi on idässä”)