Toiminnot

Anskar Tanskan suojelija ja Ruotsin valistaja

Kohteesta Ortodoksi.net

Versio hetkellä 28. toukokuuta 2012 kello 20.28 – tehnyt Mikko (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Pyhä Anskar
Hugo Hamiltonin (1830) kuvaamana
(Kuva: Wikipedia)

Pyhä Anskar, (801-865) Tanskan suojelija ja Ruotsin valistaja, on jäänyt ortodoksisissa elämäkertakertomuksissa hieman vähemmälle, koska hän vaikutti alueella, jossa oli vähän tuon ajan kristittyjä ja koska hänet mielletään enemmän ns. läntiseksi pyhäksi.

Ranskalainen

Pyhä Anskar (Ansgarius, tunnetaan myös nimellä Oskar) kuuluu kuitenkin koko jakamattoman kristikunnan pyhiin, sillä hän eli 800-uvulla siis huomattavasti ennen kirkkojen jakaantumista 1054. Anskar syntyi Pohjois-Ranskassa heti 800-luvun alussa ja hän opiskeli Corbien benediktiiniluostarin koulussa ja siellä hänet myös vihittiin munkiksi. Ranskasta hän siirtyi Pohjois-Saksan Weserjoen rannalla olevaan v. 822 perustettuun luostariin, joka tunnettiin nimellä "Uusi Corbie". Luostarin ja sen johtajan yhtenä elämäntyönään oli tehdä lähetystyötä Skandinaviaan.

Lähetystyöntekijänä Tanskassa

Hurskas ja nöyrä munkki Anskar siunattiin Uuden Corban luostarin perustamisen aikaan tekemään lähetystyötä Skandinaviassa. Työtä johti arkkipiispa Ebo, joka hänen hyvien frankkisuhteidensa avulla sai aikaan paljon mm. perustamalla seurakuntia ja rakentamalla kirkkoja Tanskaan. Tanskan kuningas Harald Klak kastettiin 826 ja Anskar määrättiin jatkamaan Ebon työtä ja lähetettiin Tanskaan kuningas Haraldin ohjaajaksi ja hengelliseksi opettajaksi.

Ruotsiin

Tilanne Tanskassa kehittyi myönteisesti aina Haraldin vallasta syöksemiseen saakka, minkä jälkeen kirkon toimintaa rajoitettiin. Silloin lähetystyötä suunnattiin enemmän Ruotsin suuntaan, josta kuningas Björn oli lähettänyt frankeille pyynnön saada maahan kristittyjä lähetyssaarnaajia. Pyhä Anskar lähtikin maahan laivalla kohteenaan Birka, Upplannin keskuspaikka Mälarjärven rannalla lähellä nykyistä Tukholmaa. Viikinkien hyökkäyksen seurauksena seurue menetti mm. kaikki kirkolliset kirjansa ja joutuivat patikoimaan jalkaisin Birkaan.

Anskar oli Ruotsissa vajaat kaksi vuotta ja sai aikaan jonkin verran kasteita, mutta ei kuitenkaan kovin paljoa. Yksi kuninkaan neuvonantajista, Herigar, kastettiin kuitenkin kristityksi ja hänen kanssaan Anskar mm. rakennutti Ruotsiin maan ensimmäisen kirkon.

Saksassa piispana

Anskar palasi takaisin Saksaan, nimitettiin Hampurin piispaksi ja vieraili myös Roomassa, jossa ystävystyi paavi Gregorios IV:n (827-844) kanssa ja mahdollisesti tämän ystävyyden seurauksena paavi korotti 834 Hampurin arkkihiippakunnaksi, jolle tuli erityinen tehtävä toimia ruotsalaisten, tanskalaisten, slaavilaisten sekä muiden pohjoisten alueiden kansojen keskuudessa.

Anskarin toimita Hampurin arkkipiispana kesti noin kolmetoista vuotta ja sinä aikana saatiin paljon aikaan kirkkojen rakentamisessa ja muussakin kirkollisessa avustustyössä, sairaiden ja köyhien hoitamisessa.

Levottomia aikoja

Ajat muuttuivat kuitenkin pian frankkien kuninkaan Ludvig Hurskaan kuoleman jälkeen 840 levottomaksi ja viikinkien hyökkäyksien vuoksi Ruotsissa ollut piispa Gazbert joutui jättämään maan ja Hampuriin hyökkäys 845 aiheutti myös Anskarin pakenemisen Bremeniin, jonne perustettiin uusi hiippakunta, johon Hampurikin sitten yhdistettiin.

Käynti Ruotsissa

Anskar kävi loppuelämänsä aikana vielä kerran Ruotsissa Birkassa yrittämässä elvyttää kristillistä elämää siellä ja kuningas Olavi otti hänet vastaan suopeasti ja tuki kristillistä lähetystyötä.

Pyhä Anskar kuoli vuonna 865 ja hänet haudattiin Bremeniin. Pyhää Anskaria kunnioitetaan Tanskan suojelijana, koska hänen työnsä kantoi eniten hedelmää juuri Tanskassa ja Pohjois-Saksassa. Anskarin Ruotsissa aloittama kristillinen lähetystyö alkoi kukoistaa hieman paremmin vasta 1000-luvulla, jolloin kristinusko levisi laajemmin ruotsalaisten keskuuteen. Tämän jälkeiselle ajalle (1100-luvulle) sijoittuvat myös piispa Henrikin ns. Suomen ristiretket, jolloin myös suomalaisia yritettiin saada kristinuskon pariin.

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Anskaria, Tanskan suojelijaa ja Ruotsin valistajaa, aina vuosittain hänen omana muistopäivänään helmikuun 3. päivänä. Muistopäivää ei ole merkitty mm. suomalaiseen ortodoksiseen kalenteriin.

HAP

Katso ikonikuva Internetistä

Muualla internetissä