Toiminnot

Ero sivun ”Antoni, Eufimi ja Feliks Karjalanrantalaiset” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Pyhittäjät '''Eufimi, Antoni ja Feliksi Karjalanrantalaiset''' elivät kirvoitteluelämää Karjalassa noin vuonna 1410. [[Pyhittäjä]] Eufimi perusti Karjalan Nikolaevin luostarin. Tuskin hän oli saanut rakennettua pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä|Nikolaoksen]] kirkon ja muutaman [[kelja]]n, kun norjalaiset hyökkäsivät luostariin, polttivat kirkon ja tappoivat useita munkkeja vuonna 1419. Pyhä Eufimi päätti kuitenkin rakentaa kaiken uudestaan.
+
Pyhittäjät '''Eufimi, Antoni ja Feliksi Karjalanrantalaiset''' elivät kilvoitteluelämää Karjalassa noin vuonna 1410. [[Pyhittäjä]] Eufimi perusti Karjalan Nikolaevin luostarin. Tuskin hän oli saanut rakennettua pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä|Nikolaoksen]] kirkon ja muutaman [[kelja]]n, kun norjalaiset hyökkäsivät luostariin, polttivat kirkon ja tappoivat useita munkkeja vuonna 1419. Pyhä Eufimi päätti kuitenkin rakentaa kaiken uudestaan.
  
Aatelisnainen, nimeltään Martta pyysi luostaria rukoilemaan poikiensa pyhittäjien Antonin ja Feliksin puolesta. Pojat olivat kuolleet vuonna 1418 ja he olivat Martan ja hänen ensimmäisen puolisonsa Filipin lapsia. Kulkiessaan pitkin valtakuntaa nuoret veljekset menehtyivät pohjoisen Dvina-joen suulla ja heidät haudattiin Karjalan Nikolaevin luostariin.
+
Eräs aatelisnainen nimeltään Martta pyysi luostaria rukoilemaan poikiensa pyhittäjien Antonin ja Feliksin puolesta. Pojat olivat kuolleet vuonna 1418 ja he olivat Martan ja hänen ensimmäisen puolisonsa Filipin lapsia. Kulkiessaan pitkin valtakuntaa nuoret veljekset menehtyivät pohjoisen Dvina-joen suulla ja heidät haudattiin Karjalan Nikolaevin luostariin.
  
Eläessään he olivat kunnostautuneet laupeuden töillään. Heidän nimensä lisättiin myös Karjalan luostarien pyhien elämänkertoihin. Pyhien veljesten Antonin ja Feliksin haudan päälle rakennettiin pieni [[kappeli]] ja vuonna 1719 suurempi Herran kohtaamiselle pyhitetty kirkko.
+
Eläessään he olivat kunnostautuneet laupeudentöillään. Heidän nimensä lisättiin myös Karjalan luostarien pyhien elämäkertoihin. Pyhien veljesten Antonin ja Feliksin haudan päälle rakennettiin pieni [[kappeli]] ja vuonna 1719 suurempi Herran kohtaamiselle pyhitetty kirkko.
  
Pyhittäjä Eufimi nimettiin apostolisten tekojensa ansiosta Karjalan kansan valistajaksi. Hän kuoli vuonna 1435 ja hänen [[reliikki]]nsä laitettiin esille vuonna 1647. Venäjällä on olemassa myös [[rukouspalvelus]] pyhittäjille Eufimille, Antonille ja Felikselle. Ortodoksinen kirkko muistelee Karjalan valistajiin kuuluvaa pyhittäjä Eufimia aina vuosittain 18. huhtikuuta yhdessä pyhittäjien Antonin ja Feliksin kanssa, mutta pyhtittäjä Eufimia muistellaan myös hänen nimikaimansa pyhittäjä Euthymios Suuren kanssa tammikuun 20. päivänä. Kaikkia kolmea karjalanrantalaista pyhittäjää Eufimia, Antonia ja Feliksia muistellaan myös [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajien]] yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.
+
Pyhittäjä Eufimi nimettiin apostolisten tekojensa ansiosta Karjalan kansan valistajaksi. Hän kuoli vuonna 1435 ja hänen [[reliikki]]nsä asetettiin esille vuonna 1647. Venäjällä on olemassa myös [[rukouspalvelus]] pyhittäjä Eufimille, Antonille ja Feliksille. Ortodoksinen kirkko muistelee Karjalan valistajiin kuuluvaa pyhittäjä Eufimia aina vuosittain 18. huhtikuuta yhdessä pyhittäjien Antonin ja Feliksin kanssa, mutta pyhittäjä Eufimia muistellaan myös hänen nimikaimansa pyhittäjä Euthymios Suuren kanssa tammikuun 20. päivänä. Kaikkia kolmea karjalanrantalaista pyhittäjää Eufimia, Antonia ja Feliksiä muistellaan myös [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajien]] yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.
  
 
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]'''
 
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]'''
Rivi 12: Rivi 12:
 
[[Luokka:Karjalan valistajat]]
 
[[Luokka:Karjalan valistajat]]
 
[[Luokka:Venäläiset pyhät]]
 
[[Luokka:Venäläiset pyhät]]
 +
[[Luokka:1400-luvun pyhät]]
 +
[[Luokka:Huhtikuu]][[Luokka:Tammikuu]]

Nykyinen versio 2. syyskuuta 2012 kello 11.12

Pyhittäjät Eufimi, Antoni ja Feliksi Karjalanrantalaiset elivät kilvoitteluelämää Karjalassa noin vuonna 1410. Pyhittäjä Eufimi perusti Karjalan Nikolaevin luostarin. Tuskin hän oli saanut rakennettua pyhän Nikolaoksen kirkon ja muutaman keljan, kun norjalaiset hyökkäsivät luostariin, polttivat kirkon ja tappoivat useita munkkeja vuonna 1419. Pyhä Eufimi päätti kuitenkin rakentaa kaiken uudestaan.

Eräs aatelisnainen nimeltään Martta pyysi luostaria rukoilemaan poikiensa pyhittäjien Antonin ja Feliksin puolesta. Pojat olivat kuolleet vuonna 1418 ja he olivat Martan ja hänen ensimmäisen puolisonsa Filipin lapsia. Kulkiessaan pitkin valtakuntaa nuoret veljekset menehtyivät pohjoisen Dvina-joen suulla ja heidät haudattiin Karjalan Nikolaevin luostariin.

Eläessään he olivat kunnostautuneet laupeudentöillään. Heidän nimensä lisättiin myös Karjalan luostarien pyhien elämäkertoihin. Pyhien veljesten Antonin ja Feliksin haudan päälle rakennettiin pieni kappeli ja vuonna 1719 suurempi Herran kohtaamiselle pyhitetty kirkko.

Pyhittäjä Eufimi nimettiin apostolisten tekojensa ansiosta Karjalan kansan valistajaksi. Hän kuoli vuonna 1435 ja hänen reliikkinsä asetettiin esille vuonna 1647. Venäjällä on olemassa myös rukouspalvelus pyhittäjä Eufimille, Antonille ja Feliksille. Ortodoksinen kirkko muistelee Karjalan valistajiin kuuluvaa pyhittäjä Eufimia aina vuosittain 18. huhtikuuta yhdessä pyhittäjien Antonin ja Feliksin kanssa, mutta pyhittäjä Eufimia muistellaan myös hänen nimikaimansa pyhittäjä Euthymios Suuren kanssa tammikuun 20. päivänä. Kaikkia kolmea karjalanrantalaista pyhittäjää Eufimia, Antonia ja Feliksiä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

Hannu Pyykkönen