Toiminnot

Ero sivun ”Apologeticum” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

 
Rivi 17: Rivi 17:
 
''Jos Tiber tulvii yli rantamuurien, jos taas Niili ei tulvi kun on sen aika, jos taivas ei liiku, jos maa järkkyy, jos on nälänhätä, jos rutto vaivaa, heti huudetaan: "Kristityt leijonien eteen!"''
 
''Jos Tiber tulvii yli rantamuurien, jos taas Niili ei tulvi kun on sen aika, jos taivas ei liiku, jos maa järkkyy, jos on nälänhätä, jos rutto vaivaa, heti huudetaan: "Kristityt leijonien eteen!"''
  
Rooman valtiovalta julisti uskonnollista moniarvoisuutta, mutta vaati kansalaisiaan osoittamaan kunnioitusta jumalan asemaan korotettua keisaria kohtaan. Kristityt eivät taipuneet valtion ideologiaan ja joutuivat siksi ahtaalle sekä valtion koneiston puristuksessa että tavallisen kansan keskuudessa levinneiden vääristyneiden käsitysten ja huhujen vuoksi.
+
Kristinusko on aina herättänyt intohimoja puolesta ja vastaan, astuihan se alusta alkaen julkisuuteen väittämällä Jeesuksesta radikaalisti: ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Rooman valtiovalta julisti uskonnollista moniarvoisuutta, mutta vaati kansalaisiaan osoittamaan kunnioitusta jumalan asemaan korotettua keisaria kohtaan. Kristityt eivät taipuneet valtion ideologiaan ja joutuivat siksi ahtaalle sekä valtion koneiston puristuksessa että tavallisen kansan keskuudessa levinneiden vääristyneiden käsitysten ja huhujen vuoksi.
  
[[Apologetiikka|Apologeetit]], kristinuskon puolustajat, pyrkivät kumoamaan kristityistä esitettyjä virheellisiä väitteitä ja avaamaan kristinuskon todellista sisältöä sitä tuntemattomille. Tähän väärinkäsitysten oikaisemisen ja uskon puolustamisen tarpeeseen myös kirkkoisä [[Tertullianus]] (n. 155-230) laati teemoiltaan yhä ajankohtaisen ''Apologeticum''-tekstinsä. Psykologisesti tarkkanäköisen sanankäyttäjän teksti käsittelee myös teemoja, jotka liittyvät moderniin keskusteluun uskonnon asemasta yhteiskunnassa.
+
Kristinuskon puolustajat, [[Apologetiikka|apologeetit]], pyrkivät toisella vuosisadalla kumoamaan [[Kesaropapismi|keisarinpalvonnasta]] kieltäytyneisiin kristittyihin kohdistetut virheelliset väitteet ja osoittamaan kristinuskon todellisen sisällön sitä tuntemattomille. Tähän väärinkäsitysten oikaisemisen ja uskon puolustamisen tarpeeseen myös kirkkoisä [[Tertullianus]] (n. 155-230) laati teemoiltaan yhä ajankohtaisen ''Apologeticum''-tekstinsä. Psykologisesti tarkkanäköisen sanankäyttäjän teksti käsittelee myös teemoja, jotka liittyvät moderniin keskusteluun uskonnon asemasta yhteiskunnassa.
  
Klassikkotekstin on suomentanut sekä varustanut johdannolla ja selityksillä dosentti Juha Pihkala,Tampereen hiippakunnan emerituspiispa.
+
Tertullianus on taitava psykologi ja loistava reettori, kielen mestari. Vaikka Apologeticum on laadittu puolustuspuheen muotoon, se on paljon enemmän: Tertullianus ei tee päätelmiä lukijoittensa puolesta vaan kirjoittaa niin, että lukija ei voi olla itse tekemättä päätelmiä ja vertailuja.
 +
 
 +
Klassikkotekstin on suomentanut sekä varustanut johdannolla ja selityksillä dosentti Juha Pihkala, [[Luterilainen kirkko|evankelisluterilaisen kirkon]] Tampereen hiippakunnan emerituspiispa.
 +
 
 +
---
 +
 
 +
== Sisällysluettelo ==
 +
 
 +
* Esipuhe
 +
* Johdanto
 +
* Kristinuskon puolustus
 +
* Selitykset
 +
* Valikoima kirjallisuutta
 +
 
 +
[[Luokka:Kirjallisuus]]
 +
[[Luokka:Kirjaesittelyt]]

Nykyinen versio 2. marraskuuta 2010 kello 13.44

Kirjan kansi
Tertullianus: Apologeticum - kristinuskon puolustus
Suomennos ja kommentointi: Juha Pihkala
ISBN 978-952-247-073-7
Julkaisija ja kustantaja: Kotimaa / Kirjapaja
Julkaisupäivämäärä: 26.8.2010
Sivumäärä: 199 sivua
Koko: 195 mm x 120 mm
Sidos: sidottu / pehmytkantinen

---

Kustantajan esittelyteksti

Retorisesti säkenöivä puheenvuoro kristinuskosta

Jos Tiber tulvii yli rantamuurien, jos taas Niili ei tulvi kun on sen aika, jos taivas ei liiku, jos maa järkkyy, jos on nälänhätä, jos rutto vaivaa, heti huudetaan: "Kristityt leijonien eteen!"

Kristinusko on aina herättänyt intohimoja puolesta ja vastaan, astuihan se alusta alkaen julkisuuteen väittämällä Jeesuksesta radikaalisti: ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Rooman valtiovalta julisti uskonnollista moniarvoisuutta, mutta vaati kansalaisiaan osoittamaan kunnioitusta jumalan asemaan korotettua keisaria kohtaan. Kristityt eivät taipuneet valtion ideologiaan ja joutuivat siksi ahtaalle sekä valtion koneiston puristuksessa että tavallisen kansan keskuudessa levinneiden vääristyneiden käsitysten ja huhujen vuoksi.

Kristinuskon puolustajat, apologeetit, pyrkivät toisella vuosisadalla kumoamaan keisarinpalvonnasta kieltäytyneisiin kristittyihin kohdistetut virheelliset väitteet ja osoittamaan kristinuskon todellisen sisällön sitä tuntemattomille. Tähän väärinkäsitysten oikaisemisen ja uskon puolustamisen tarpeeseen myös kirkkoisä Tertullianus (n. 155-230) laati teemoiltaan yhä ajankohtaisen Apologeticum-tekstinsä. Psykologisesti tarkkanäköisen sanankäyttäjän teksti käsittelee myös teemoja, jotka liittyvät moderniin keskusteluun uskonnon asemasta yhteiskunnassa.

Tertullianus on taitava psykologi ja loistava reettori, kielen mestari. Vaikka Apologeticum on laadittu puolustuspuheen muotoon, se on paljon enemmän: Tertullianus ei tee päätelmiä lukijoittensa puolesta vaan kirjoittaa niin, että lukija ei voi olla itse tekemättä päätelmiä ja vertailuja.

Klassikkotekstin on suomentanut sekä varustanut johdannolla ja selityksillä dosentti Juha Pihkala, evankelisluterilaisen kirkon Tampereen hiippakunnan emerituspiispa.

---

Sisällysluettelo

  • Esipuhe
  • Johdanto
  • Kristinuskon puolustus
  • Selitykset
  • Valikoima kirjallisuutta