Toiminnot

Boris Kiovalainen

Kohteesta Ortodoksi.net

Versio hetkellä 16. heinäkuuta 2010 kello 16.34 – tehnyt X13 (keskustelu | muokkaukset)
Marttyyrit Gleb ja Boris
(© Pyykkönen)
Pyhä marttyyri Boris (syntymänimeltään Romanus) oli yksi kuuluisan pyhän apostolien vertaisen Vladimir Kiovalaisen (muistopv 15.7.) pojista. Isän kuoleman jälkeen v. 1015 vanhin pojista, Vladimirin veljenpoika ja hänen ottopoikansa, Turovin ruhtinas Svjatopolk, suunnitteli tappavansa muut kolme veljeksistä eli Rostovin ruhtinaan Boriksen, Muromin ruhtinaan Glebin (muistopv:t 2.5. ja 24.7.) ja Novgorodin ruhtinaan Jaroslavin (myöhemmin Kiovan suuriruhtinas Jaroslav I Viisas), koska hän halusi turvata näin oman valtaan pääsynsä. Hän lähettikin Borikselle viestin, teeskennellen toivovansa saada elää rauhassa hänen kanssaan ja kasvattaa yhdessä isältä perimiään maita.

Jotkut pyhän Vladimirin neuvonantajista puhuivat isänsä lähettämänä sotaretkellä olleelle Borikselle, että hänen pitäisi ottaa armeija haltuunsa ja vakiinnuttaa itselleen asema Kiovan vallanpitäjänä. Pyhä Boris sitä vastoin sanoi, että hän ei koskaan nostaisi kättään veljeään vastaan. Svjatopolk ei ollut noin omantunnon tarkka omalta osaltaan. Hän tuli Vyshegorodin kaupunkiin pyytääkseen sen johtajilta lojaalisuutta itseään kohtaan. Nämä vakuuttivat hänelle olevansa valmiita vaikka kuolemaan hänen puolestaan.

Silloin Svjatopolk lähetti avustajiaan Altaan tappamaan sotaretkeltä palaavan Boriksen, joka jo tiesi, että veli tahtoi hänen kuolevan. Kun avustajat saapuivat, he kuulivat Boriksen laulavan psalmeja ja rukoilevan Kristuksen ikonin edessä teltassaan. Boris pyysi Herraa vapauttamaan hänet kärsimyksistä, joita saisi pian kohdata. Hän myös rukoili, ettei tätä tekoa laskettaisi Svjatopolkille synniksi.

Sitten hän laskeutui pitkälleen maahan ja Svjatopolkin avustajat iskivät keihäänsä häneen ja samalla he tappoivat joitain Boriksen seuralaisistakin. Avustajat käärivät Boriksen omiin vaatteisiinsa ja heittivät hänet vaunuihin ja ajoivat pois. Kun Svjatopolk näki, että Boris hengitti vielä, hän käski miehiä lopettamaan hänet miekalla.

Pyhä Boris sai marttyyrikruunun 24.7.1015. Hän ja hänen veljensä Gleb tunnetaan Venäjällä ns. kärsimyksenkantajina, koska he eivät vastustaneet pahuutta väkivallalla. Hänen maalliset jäännöksensä haudattiin Vyshegorodin pyhän Basileioksen kirkkoon.

Ortodoksinen kirkko kunnioittaa marttyyrien Boriksen ja Glebin muistoa vuosittain heinäkuun 24. päivänä sekä joillakin alueilla lisäksi toukokuun 2. päivänä, jolloin ensin vuonna 1072 marttyyrien Boriksen ja Glebin reliikit siirrettiin heidän veljensä Kiovan suuriruhtinas Jaroslav I Viisaan (1019–1054) pojan, Kiovan suuriruhtinas Izjaslavin (1054–1073, 1076–1078) rakentamaan uuteen kirkkoon ja vielä toisenkin kerran suuriruhtinas Vladimir Monomahin (1113–1125) aikana samana päivänä toukokuussa vuonna 1115.

Venäjällä marttyyreja Borista ja Glebiä kunnioitetaan Venäjän kansan taivaallisena suojelijana.

HAP

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Kirkkovuoden pyhät II
    • Marttyyrit Boris ja Gleb s. 767-770