Toiminnot

Evankelista Markus

Kohteesta Ortodoksi.net

Versio hetkellä 2. maaliskuuta 2013 kello 17.23 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset) (siirsi sivun ”Markus (evankelista)” uudelle nimelle ”Evankelista Markus”)
Evankelista Markus
(© Pyykkönen)

Evankelista Markus, Markuksen evankeliumin kirjoittaja ja yksi niin kutsutuista seitsemästäkymmenestä apostolista.

Hänen alkuperäinen nimensä oli Johannes ja hän syntyi Kyreneassa (yksi viidestä läntisestä kaupungista Pentapoliksessa, Pohjois-Afrikassa, nykyisessä Libyassa). Hänen isänsä oli Aristopolos ja äitinsä Maria ja apostoli Barnabas oli hänen serkkunsa (Kol.4:10). Perhe oli uskonnoltaan juutalainen, hyvin toimeen tuleva ja asemaltaan kunnioitettu. Johannes sai sekä kreikkalaisen että heprealaisen kasvatuksen ja koulutuksen.

Häntä ryhdyttiin kutsumaan Markukseksi sen jälkeen, kun hän muutti Jerusalemiin, jossa samaan aikaan vaikuttivat niin Jeesus Kristus kuin myös Hänen opetuslapsensa, apostoli Pietari, joka oli naimisissa Aristopoloksen serkun kanssa. Tästä syystä Markus vieraili usein Pietarin luona ja hänestä tuli Pietarin opetuslapsi.

Evankelista Markus (Johannes Markus) oli Getsemanessa, kun Jeesus pidätettiin:

Jeesuksen mukaan oli lähtenyt nuori mies, jolla ei ollut yllään muuta kuin pellavainen vaate. Hänet otettiin kiinni, mutta hän riistäytyi vaatteestaan ja pakeni alasti. (Mark.14:51-52)

Hänen äitinsä oli se Maria, jonka talossa alkuseurakunta kokoontui. Sinne Pietari pakeni enkelin vapautettua hänet vankilasta (Apt.12:12-17). On mahdollista, että mies, joka kantoi vesiruukkua, oli Markus ja paikka, jossa Jeesus söi pääsiäisaterian opetuslasten kanssa, Marian talo (Mark.14). Apostolien teot kertovat Markuksen matkoista Paavalin ja Barnabaksen mukana Antiokiaan ja Barnabaksen kanssa Kyprokselle ja myöhemmin taas Paavalin, mutta myös Pietarin seuralaisena (1.Piet.5:13), joka sanoo Markusta (hengelliseksi) pojakseen ja jonka puheisiin Markuksen evankeliumi perustuu.

Apostoli ja evankelista Markus koptilais-ortodoksisessa traditiossa

Pyhä apostoli Markus
venäläinen ikoni 1700-luku
Kuva Wikipedia

Egyptin koptilais-ortodoksiset kristityt pitävät evankelista Markusta kirkkonsa perustajana, joka saarnasi Egyptin Aleksandriassa ennen kuin kirjoitti evankeliuminsa ja kärsi siellä 25. päivänä huhtikuuta vuonna 68 marttyyrikuoleman. Ennen Markuksen saapumista kristinuskoa jo todennäköisesti tunnettiin Egyptissä, koska Apostolien tekojen (2:10) mukaan egyptiläisiä oli Jerusalemissa, kun Pyhä Henki laskeutui hurskaiden juutalaisten ylle. Markuksen uskotaan tulleen Egyptiin ensimmäisen kerran 40-luvun alussa, mutta vuonna 46 hänen tiedetään olleen Antiokiassa, sitten Kyproksella ja taas Antiokiassa vuoteen 50 asti ja vuosina 58-62 Roomassa. Markuksen olinpaikasta vuosina 50-58 ei tiedetä, joten hän on silloin hyvinkin voinut olla Aleksandriassa ja uudelleen vuodesta 62 alkaen. Markusta pidetään ensimmäisenä Aleksandrian paavina, jonka seuraajista nykyinen (2011) viranhaltija on 117. Aleksandrian paavi Shenouda III.

Ensimmäinen Markuksen kristinuskoon käännyttämä egyptiläinen oli suutari Anianus, jonka luokse Markus meni korjauttamaan kenkänsä katkennutta hihnaa. Sitä korjatessaan Anianus pisti vahingossa naskalilla sormeensa. Hän huudahti: ”Ainoa Jumala!” Markus kysyi, mitä hän tarkoitti, ja Anianus selitti kuulleensa ainoasta Jumalasta, mutta ei tuntenut tätä. Markus paransi ihmeellisesti suutarin sormen ja saarnasi miehelle ja hänen perheelleen evankeliumia. He tunsivat kreikkalaisten filosofien kirjoituksia, mutta eivät olleet kuulleet Vanhan testamentin ennustuksia Messiaasta, joista Markus puhui. Saarnojen perusteella he uskoivat Jeesukseen Kristukseen ja heidät kastettiin. Kristinusko levisi nopeasti, ja Markuksen palattua muilta matkoiltaan Aleksandriaan hän löysi sieltä kukoistavan seurakunnan.

Aleksandrialaiset eivät kuitenkaan katsoneet hyvällä silmällä pakanajumalia vastaan saarnaavaa apostolia. Vuoden 68 pääsiäispäivänä he raahasivat Markuksen ulos Aleksandrian Bucolian kirkosta, jossa hän toimitti pääsiäisjumalanpalvelusta, kiduttivat häntä ja surmasivat hänet seuraavana päivänä. Hänet haudattiin Bucolian kirkkoon, mutta vuosisatoja myöhemmin hänen reliikkinsä vietiin Venetsiaan. Osa niistä palautettiin vuonna 1968 hänen marttyyriutensa 1900-vuotisen muiston kunniaksi Egyptiin ja niitä sijoitettiin juuri valmistuneeseen, suureen (100 x 36 metriä) Pyhän Markuksen katedraaliin Kairossa sekä samoin hänelle omistettuun kirkkoon Aleksandriassa. Ilmeisesti hänen päänsä oli kuitenkin koko ajan ja on yhä Aleksandriassa.

Evankelista Markuksen tunnuksena käytetään usein siivekästä leijonaa tai pelkästään leijonaa. Markuksen siivekäs leijona on kuvattuna muun muassa Venetsian lipussa.

Muistopäivä

Pyhän apostoli ja evankelista Markuksen muistopäivää vietetään Suomen ortodoksisessa kirkossa 25. päivänä huhtikuuta, 30. lokakuuta (joissakin paikalliskirkoissa yhdessä eräiden muiden apostolien kanssa) sekä 70 apostolin yhteisenä muistopäivänä 4. tammikuuta. Joissakin paikalliskirkoissa häntä muistellaan vielä syyskuun 27. päivänä yhdessä eräiden kumppaniensa kanssa.

Vilma

Tropari ja kontakki

Tropari, 3.säv.

Korkeimman Pietarin opettamana sinä tulit Kristuksen apostoliksi, | ja auringon tavoin olet loistanut maitten ylitse, | Aleksandrian olet autuudella kaunistanut. | Sinun kauttasi Egypti vapautui viettelyksestä, | evankeliumisi opetuksella valaisit kaikki kuin kirkon valopylväs. | Sen tähden me kunnioitamme muistoasi kirkkaasti juhlien, jumal´ääninen Markus: || rukoile saarnaamaasi Jumalaa antamaan synninpäästö meidän sieluillemme.

Tropari, 4.säv.

Varhaisesta nuoruudestasi asti totuuden valo valaisi sinua, oi Markus. | Sinä rakastit Kristuksen työtä, | ja siksi sinä seurasit Pietaria innostuksella | ja palvelit Paavalia kanssapalvelijana, || kirjoitettuasi evankeliumin sinä valistit koko maailman.

Kontakki, 2.säv.

Otettuasi korkeudesta vastaan Hengen armolahjan, | rikoit filosofien verkot, oi apostoli, | ja keräsit verkkoosi kaikki kansat, | sekä toit ne Herran luokse saarnatessasi jumalallista evankeliumia, || oi kunniakas Markus.

Minea

Katso myös