Filothei Ateenalainen
Kohteesta Ortodoksi.net
Pyhä Filothei Ateenalainen (syntyään Revula [Regula] Paraskevi Venizelos /Benizelos [Ρεβούλα-Παρασκευή Μπενιζέλου]) syntyi 21. marraskuuta 1522 ja kuoli 19. helmikuuta 1589. Hän on erittäin tunnettu ja arvostettu ortodoksinen pyhä Kreikassa ja muuallakin ortodoksisessa maailmassa. Suomessa hän on hieman tuntemattomamapi.
Revula syntyi maineekkaaseen ja varakkaaseen perheeseen, jonka suku elää yhä vahvana Kreikassa. Hän oli Angelos Venizeloksen (Αγγέλου Μπενιζέλου) ja Sirigi Palaiologinaksen (Σηρίγης Παλαιολογίνας) ainoa lapsi, joka oli syntynyt heille kiihkeiden rukousten jälkeen. Revula naitettiin vasten tahtoaan jo 14-vuotiaana aatelinen Andrea Chilalle (Ανδρέα Χειλά), joka kohteli häntä huonosti. Aviomies kuoli kuitenkin Revulan ollessa 17-vuotias ja hänestä oli tuolloin erittäin varakas ja kaunis nainen, jota hänen vanhempansa vaativat menemään uudelleen naimisiin. Hän jäi kuitenkin kotiinsa vietti suuren osan ajastaan rukouksessa, koska hänen varallisuutensa mahdollisti sen. Samalla hän jakoi runsaasti almuja köyhille saavuttaen näin työllään suurta kunnioitusta ja arvostusta.
Vanhempain kuollessa 1549 Revula havaitsi olevansa laajojen tilusten ja suuren omaisuuden omistaja. Hän aloitti noihin aikoihin myös luostarielämän perustamassaan Pyhän Andreaan luostarissa ja otti käyttöön nunnanimen Filothei (Jumalaa rakastava). Luostarissa nuoret naiset opettelivat käsitöiden tekoa, kutomista, taloudenhoitoa ja ruuanlaittoa valmistuen näin mahdolliseen tulevaan kotielämään.
Filothei muistetaan ensisijaisesti runsaasta hyväntekeväisyydestään. Luostarilla oli paljon erilaisia hyväntekeväisyyslaitoksia niin Ateenassa kuin Egeanmeren saarilla. Filothei perusti toisen, hieman yksinäisemmän luostarin Patesiaan. Hän rakennutti myös sairaaloita, vanhainkoteja ja kouluja Ateenan tytöille ja pojille. Yksi kiistanalaisimmista toimista oli hänen ostonsa, joilla hän vapautti kreikkalaisia orjia ottomaanien vallasta ja erityisesti mahdollisesti haaremiin joutuvia naisia. Hän tarjosi suojaa nuorille naisille, joista jotkut olivat raskaana. Huolimatta turkkilaisten uhasta, hän auttoi heitä pakenemaan salaa eri puolille maata, missä he sitten olivat turvassa. Turkkilaisten uhka aiheutti hänelle ja luostarille suurta vahinkoa. Häneltä vaadittiin suuria lunnaita, tulleja, lahjuksia ja veroja, ja turkkilaiset ryösivät usein luostarin varallisuutta, haittasivat hänen maanviljelys- ja maatalousohjelmiaan, jotka olivat hänen varallisuutensa lähteitä ja mahdollistivat hyväntekeväisyyden.
Hän jäi myös kiinni neljän ottomaanien orjuuttaman naisen turvaan saattamisesta ja siksi hänet pahoinpideltiin ja vietiin tuomarin eteen tuomittavaksi. Jouduttuaan vankilaan, hänen ystävänsä lahjoivat piirikuvernöörin vapauttamaan Filothein. Mutta samalla kun hänen maineensa hyväntekijänä kasvoi, kasvoi myös turkkilaisten miehittäjien vihamielisyys häntä kohtaan. Lokakuussa 1588 neljä ottomaanien palkkasoturia murtautui Patesian luostariin ja pahoinpitelivät Filotheiaa niin ankarasti, että hän joutui vuoteen omaksi ja sitten kuoli helmikuun 19. päivänä 1589.
Ortodoksinen kirkko kunnioittaa Filotheita marttyyrina ja muutama vuosi hänen kuolemansa jälkeen hänet kanonisoitiin pyhien joukkoon kuuluvaksi ekumeenisen patriarkka Mattheuksen (patriarakkana 1596-1600) toimesta. Hänen muistoaan kunnioitetaan helmikuun 19. päivänä ja häntä pidetään Ateenan kaupungin omana suojeluspyhänä. Hänen reliikkinsä ovat Ateenan Metropolitanin katedraalissa. Hänen mukaansa on nimetty Ateenassa katu, jonka varrlla olevan hänen luostarinsa paikalla on nykyää Ateenan arkkihiippakunnan keskuspaikka.
HAP