Ero sivun ”Gregorios Nyssalainen” versioiden välillä
Kohteesta Ortodoksi.net
(→Elämänvaiheet) |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
== Elämänvaiheet == | == Elämänvaiheet == | ||
| − | Koko Gregorioksen perhe oli hurskas ja kuulu kristillisistä hyveistään. Isoäiti Makrina (Vanhempi) (muistopäivä 14.1.), hänen äitinsä Emilia (1.1., kreikkalaisissa kalentereissa 30.5.), isänsä Basileios (Vanhempi), | + | Koko Gregorioksen perhe oli hurskas ja kuulu kristillisistä hyveistään. Isoäiti Makrina (Vanhempi) (muistopäivä 14.1.), hänen äitinsä Emilia (1.1., kreikkalaisissa kalentereissa 30.5.), isänsä Basileios (Vanhempi), sisarensa Makrina (Nuorempi) (19.7.) ja Theosebia (joka oli joko hänen vaimonsa tai toisten lähteiden mukaan sisarensa)(10.1.) sekä veljet Basileios Suuri (1.1.) ja Armeniassa piispana ollut Pietari Sebastelainen (9.1.) ovat kaikki tunnustetut [[pyhä|pyhiksi]] kuten myös nuorin veli Gregorios Nyssalainen. Kaikista edellä mainituista veljeksistä tuli myöhemmin [[piispa|piispoja]]. Yhdestä veljestä, Pankratioksesta, tuli lakimies ja hän tunsi suurta vetoa [[askeesi|askeettiseen]] elämään, mutta kuolema nuorena katkaisi tämän haaveen. Joissakin elämäkerroissa perheen isän Basileioksen (Vanhempi) sanotaan myös olleen lakimies ja näissä elämäkerroissa ei sitten ole aina mainittu Pankratiosta. Suvun jäsenistä vallitsee siis jonkinlainen epäselvyys. |
| − | Gregorios sai perheensä toimesta hyvän kasvatuksen ja erityisesti hän opiskeli hyväksi puhujaksi. Kuten edellä ilmeni, joidenkin historioitsijoiden mukaan hän meni naimisiin hurskaan ja hyveellisen Theosebian kanssa, josta myöhemmin tuli diakonissa ja | + | Gregorios sai perheensä toimesta hyvän kasvatuksen ja erityisesti hän opiskeli hyväksi puhujaksi. Kuten edellä ilmeni, joidenkin historioitsijoiden mukaan hän meni naimisiin hurskaan ja hyveellisen Theosebian kanssa, josta myöhemmin tuli diakonissa ja merkittävä vaikuttaja omassa kirkossaan. |
| − | (Mahdollisen | + | (Mahdollisen hengellisen sisaren) vaimon kuoleman jälkeen vuonna 372 hänen veljensä pyhä Basileios Suuri ollessaan Kesarean piispa vihki Gregorioksen Nyssan piispaksi Kappadokiaan, joka nykyisin sijaitsee Turkin alueella. Siellä hän toimi hyvässä yhteistyössä veljensä kanssa etenkin taisteluissa [[areiolaisuus|areiolaista]] [[harhaoppi]]a vastaan. Hänen veljensä lisäksi apuna oli myös veljesten ja koko perheen hyvä ystävä pyhä [[Gregorios Teologi]]. |
Hallitsijana oli tuohon aikaan areiolaisten tukijana tunnettu keisari Valens ja areioilaisten juonittelujen vuoksi Gregorios menetti virkansa ja joutui muutamaksi vuodeksi jopa maanpakolaisuuteen. Vuonna 378 keisarin kuoltua, Valensin seuraaja, keisari Gratian, palautti Gregorioksen [[piispa]]n istuimelle. Seuraavana vuonna kuoli hänen veljensä Basileios ja heti sen perään hänen sisarensa Makrina. Kummankin muistolle Gregorios kirjoitti omat muistosanansa ja tekstinsä, jotka elävät yhä tänäkin päivänä. | Hallitsijana oli tuohon aikaan areiolaisten tukijana tunnettu keisari Valens ja areioilaisten juonittelujen vuoksi Gregorios menetti virkansa ja joutui muutamaksi vuodeksi jopa maanpakolaisuuteen. Vuonna 378 keisarin kuoltua, Valensin seuraaja, keisari Gratian, palautti Gregorioksen [[piispa]]n istuimelle. Seuraavana vuonna kuoli hänen veljensä Basileios ja heti sen perään hänen sisarensa Makrina. Kummankin muistolle Gregorios kirjoitti omat muistosanansa ja tekstinsä, jotka elävät yhä tänäkin päivänä. | ||
| − | Gregorios suri kovasti veljensä kuolemaa ja Basileioksen kunniaksi Gregorios kirjoitti hautajaispuheen ja sen jälkeen hän täydensi ja saattoi loppuun Basileioksen [[Heksameron]]in, yhdeksän saarnan sarjan, joka on omistettu [[Suuri paasto|Suuren paaston]] ajalle ja | + | Gregorios suri kovasti veljensä kuolemaa ja Basileioksen kunniaksi Gregorios kirjoitti hautajaispuheen ja sen jälkeen hän täydensi ja saattoi loppuun Basileioksen [[Heksameron]]in, yhdeksän saarnan sarjan, joka on omistettu [[Suuri paasto|Suuren paaston]] ajalle ja joka kuvaa ja käsittee laajasti [[Genesis]]tä (1.Mooseksen kirjaa) selostaen maailman luomista kuudessa päivässä (heksameron tarkoittaa kuutta päivää). |
| − | Näihin aikoihin Gregorios otti osaa myös Antiokian paikalliseen [[kirkolliskokous|kirkolliskokoukseen]], missä hän kiivaasti puolusti ortodoksista uskoa. Kokous oli kutsuttu koolle vastustamaan ja tuomitsemaan toisaalta harhaoppia, joka kiisti [[Jumalansynnyttäjä]]n ( | + | Näihin aikoihin Gregorios otti osaa myös Antiokian paikalliseen [[kirkolliskokous|kirkolliskokoukseen]], missä hän kiivaasti puolusti ortodoksista uskoa. Kokous oli kutsuttu koolle vastustamaan ja tuomitsemaan toisaalta harhaoppia, joka kiisti [[Jumalansynnyttäjä]]n (Teotokoksen) ainaisen neitsyyden, ja toisaalta harhaoppia, joka liittyi Jumalansynnyttäjän palvomiseen [[Jumala]]na tai osana jumaluutta. Tämä kokous lähetti Gregorioksen Arabian niemimaalle ja Palestiinaan kitkemään sinne pesiytynyttä areiolaisuutta ja tällä matkalla Gregorios mahdollisesti vieraili myös Jerusalemin pyhillä paikoilla. |
Gregorios Nyssalainen otti todennäköisesti osaa myös [[Toinen ekumeeninen kirkolliskokous|toiseen ekumeeniseen kirkolliskokoukseen]] vuonna 381 Konstantinopolissa, jossa [[Makedoniuksen harhaoppi|Makedoniuksen harhaopin]] vuoksi Nikeassa laadittuun [[uskontunnustus|uskontunnustukseemme]] lisättiin viimeinen osa koskien Pyhää Henkeä. | Gregorios Nyssalainen otti todennäköisesti osaa myös [[Toinen ekumeeninen kirkolliskokous|toiseen ekumeeniseen kirkolliskokoukseen]] vuonna 381 Konstantinopolissa, jossa [[Makedoniuksen harhaoppi|Makedoniuksen harhaopin]] vuoksi Nikeassa laadittuun [[uskontunnustus|uskontunnustukseemme]] lisättiin viimeinen osa koskien Pyhää Henkeä. | ||
Versio 30. joulukuuta 2009 kello 11.18
Kappadokialaisiin isiin kuuluvan pyhän Gregorios Nyssalaisen tarkka syntymävuosi ei ole tiedossa, mutta arvellaan, että hän syntyi joskus vuosien 331 - 335 välillä hurskaaseen ja suureen – joittenkin lähteitten mukaan kymmenlapsiseen – perheeseen. Hänen vanhempansa olivat Emilia (Emmeleia) ja Basileios ja yksi hänen veljistään on kuuluisa pyhä Basileios Suuri eli Basileios Kesarelainen.
Sisällysluettelo
Elämänvaiheet
Koko Gregorioksen perhe oli hurskas ja kuulu kristillisistä hyveistään. Isoäiti Makrina (Vanhempi) (muistopäivä 14.1.), hänen äitinsä Emilia (1.1., kreikkalaisissa kalentereissa 30.5.), isänsä Basileios (Vanhempi), sisarensa Makrina (Nuorempi) (19.7.) ja Theosebia (joka oli joko hänen vaimonsa tai toisten lähteiden mukaan sisarensa)(10.1.) sekä veljet Basileios Suuri (1.1.) ja Armeniassa piispana ollut Pietari Sebastelainen (9.1.) ovat kaikki tunnustetut pyhiksi kuten myös nuorin veli Gregorios Nyssalainen. Kaikista edellä mainituista veljeksistä tuli myöhemmin piispoja. Yhdestä veljestä, Pankratioksesta, tuli lakimies ja hän tunsi suurta vetoa askeettiseen elämään, mutta kuolema nuorena katkaisi tämän haaveen. Joissakin elämäkerroissa perheen isän Basileioksen (Vanhempi) sanotaan myös olleen lakimies ja näissä elämäkerroissa ei sitten ole aina mainittu Pankratiosta. Suvun jäsenistä vallitsee siis jonkinlainen epäselvyys.
Gregorios sai perheensä toimesta hyvän kasvatuksen ja erityisesti hän opiskeli hyväksi puhujaksi. Kuten edellä ilmeni, joidenkin historioitsijoiden mukaan hän meni naimisiin hurskaan ja hyveellisen Theosebian kanssa, josta myöhemmin tuli diakonissa ja merkittävä vaikuttaja omassa kirkossaan.
(Mahdollisen hengellisen sisaren) vaimon kuoleman jälkeen vuonna 372 hänen veljensä pyhä Basileios Suuri ollessaan Kesarean piispa vihki Gregorioksen Nyssan piispaksi Kappadokiaan, joka nykyisin sijaitsee Turkin alueella. Siellä hän toimi hyvässä yhteistyössä veljensä kanssa etenkin taisteluissa areiolaista harhaoppia vastaan. Hänen veljensä lisäksi apuna oli myös veljesten ja koko perheen hyvä ystävä pyhä Gregorios Teologi.
Hallitsijana oli tuohon aikaan areiolaisten tukijana tunnettu keisari Valens ja areioilaisten juonittelujen vuoksi Gregorios menetti virkansa ja joutui muutamaksi vuodeksi jopa maanpakolaisuuteen. Vuonna 378 keisarin kuoltua, Valensin seuraaja, keisari Gratian, palautti Gregorioksen piispan istuimelle. Seuraavana vuonna kuoli hänen veljensä Basileios ja heti sen perään hänen sisarensa Makrina. Kummankin muistolle Gregorios kirjoitti omat muistosanansa ja tekstinsä, jotka elävät yhä tänäkin päivänä.
Gregorios suri kovasti veljensä kuolemaa ja Basileioksen kunniaksi Gregorios kirjoitti hautajaispuheen ja sen jälkeen hän täydensi ja saattoi loppuun Basileioksen Heksameronin, yhdeksän saarnan sarjan, joka on omistettu Suuren paaston ajalle ja joka kuvaa ja käsittee laajasti Genesistä (1.Mooseksen kirjaa) selostaen maailman luomista kuudessa päivässä (heksameron tarkoittaa kuutta päivää).
Näihin aikoihin Gregorios otti osaa myös Antiokian paikalliseen kirkolliskokoukseen, missä hän kiivaasti puolusti ortodoksista uskoa. Kokous oli kutsuttu koolle vastustamaan ja tuomitsemaan toisaalta harhaoppia, joka kiisti Jumalansynnyttäjän (Teotokoksen) ainaisen neitsyyden, ja toisaalta harhaoppia, joka liittyi Jumalansynnyttäjän palvomiseen Jumalana tai osana jumaluutta. Tämä kokous lähetti Gregorioksen Arabian niemimaalle ja Palestiinaan kitkemään sinne pesiytynyttä areiolaisuutta ja tällä matkalla Gregorios mahdollisesti vieraili myös Jerusalemin pyhillä paikoilla.
Gregorios Nyssalainen otti todennäköisesti osaa myös toiseen ekumeeniseen kirkolliskokoukseen vuonna 381 Konstantinopolissa, jossa Makedoniuksen harhaopin vuoksi Nikeassa laadittuun uskontunnustukseemme lisättiin viimeinen osa koskien Pyhää Henkeä.
Lopun elämänsä Gregorios vietti osallistuen moniin kirkkoa koskeviin kokouksiin, mm. Konstantinopolin paikalliseen kirkolliskokoukseen (vuonna 394) ja muihin tilaisuuksiin, joissa hän monin eri tavoin puolusti ortodoksista uskonoppia ja vastusti harhaoppeja. Gregorios kuoli iäkkäänä 4. vuosisadan lopulla, mahdollisesti vuonna 394 tai 395. Hänen elämänsä loppuvaiheistaan ei ole varmaa tietoa ja siitä on esitetty monia eri tulkintoja.
Isien isän muistopäivä
Hänen muistopäiväänsä vietetään ortodoksisessa kirkossa tammikuun 10. päivänä. Myöhemmin ortodoksit ovat antaneet pyhälle Gregorios Nyssalaiselle kunnianimen ”isien isä”. Pyhää Georgios Nyssalaista kunnioittaa pyhänä myös sekä orientaalinen kirkko että roomalaiskatolinen kirkko.
Säilyneitä kirjoituksia
Pyhän Gregorios Nyssalaisen kirjoituksia löytyy muun muassa hänen kirjoittamastaan teoksesta ’Miksi ei ole kolmea Jumalaa’ ja kirjeestä veljelleen Basileiokselle, joka on virheellisesti nimetty Basileioksen 38. kirjeeksi. Näiden lisäksi hänen kirjoituksiaan löytyy teoksista ’Mooseksen elämä’ ja ’Homilioita Laulujen laulusta’ sekä monista muista kirjeistä, saarnoista, filosofisista teksteistä ja lyhyistä esseistä, joita häneltä on jäänyt jälkeensä.
Kirjallisuutta
- Kirkkovuoden pyhät I, Gregorios Nyssalainen (ss. 400-402)
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - tammikuu, Pyhä Gregorios Nyssalainen (ss. 142-146)