Toiminnot

Ero sivun ”Helsingin ortodoksinen seurakunta” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

(32 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 5: Rivi 5:
 
| kirkkoherra=[[Markku Salminen]]  
 
| kirkkoherra=[[Markku Salminen]]  
 
| pääkirkko=[[Uspenskin katedraali]] Helsingissä   
 
| pääkirkko=[[Uspenskin katedraali]] Helsingissä   
| muut=useita eri puolella seurakuntaa
+
| muut=useita eri puolilla seurakuntaa
 
| keskuspaikka=Helsinki
 
| keskuspaikka=Helsinki
 
| jäsenmäärä=18 999 (2007)
 
| jäsenmäärä=18 999 (2007)
| toinen=avoin , (''3.pappi'') [[Mitro Revo]] virkavap. sijaisena Jyrki Penttonen, (''4.pappi'') Kalevi Kasala, (''5.pappi'') Raimo Huttu, (''6.pappi'') Teo Merras, (''7.pappi'') [[Viktor Porokara]], (''8.pappi'') [[Heikki Huttunen]] virkavap. sijaisena Tapio Rautamäki, (''nuorisopappi'') [[Teemu Toivonen]], (''venäjänkielinen pappi'') Aleksej Sjöberg, (''kanttorina'') Petri Hakonen
+
| toinen=https://hos.fi/yhteystiedot/tyontekijoiden-yhteystiedot/
| kanttori=Jarmo Lehto, (''2.kanttori'') Irina Tchervinskij-Matsi virkavapaalla sijaisena Juri Zadorov, (''3.kanttori'') Matti Jyrkinen, (''4.kanttori'') Tatjana Wilenius, (''5.kanttori'') Helena Tchervinskij, (''6.kanttori'') Petri Hakonen, (''7.kanttori'') Varvara Merras-Häyrynen, (''nuorisokanttori'') Stina Hakonen
+
| papit=https://hos.fi/yhteystiedot/tyontekijoiden-yhteystiedot/
| papit=Jukka Alava, Alexander Björklund, Sergius Colliander, Juha Hirvonen, Heikki Huttunen, Tapio Tautamäki, Timo Soisalo
+
| kanttori=https://hos.fi/yhteystiedot/tyontekijoiden-yhteystiedot/
| kotisivu=http://www.ort.fi
+
| kotisivu=http://www.hos.fi/
 +
| facebook=[https://www.facebook.com/Helsingin-ortodoksinen-seurakunta-213959372000303/ Helsingin ortodoksinen seurakunta]]
 
}}
 
}}
  
'''Helsingin ortodoksinen seurakunta''' on jäsenmäärältään Suomen suurin ortodoksinen seurakunta. Alueellisesti seurakunta käsittää lähes koko entisen Uudenmaan läänin alueen. Toiminta on erityisen vilkasta pääkaupunkiseudulla, jossa asuu valtaosa seurakunnan jäsenistä. Seurakunnalla on oma lehti, [[Ortodoksiviesti]].  
+
'''Helsingin ortodoksinen seurakunta''' on jäsenmäärältään Suomen suurin ortodoksinen seurakunta. Alueellisesti seurakunta käsittää lähes koko entisen Uudenmaan läänin alueen. Toiminta on erityisen vilkasta pääkaupunkiseudulla, missä asuu valtaosa seurakunnan jäsenistä. Seurakunnalla on oma lehti, [[Ortodoksiviesti]], jota jaetaan ilmaiseksi kaikille seurakunnan jäsenille. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja se on noin 13 000 kappaleen levikillään Suomen suurin ortodoksinen aikakauslehti.  
  
 
== Kirkot ja rukoushuoneet==
 
== Kirkot ja rukoushuoneet==
Seurakunnan pääkirkko on Helsingin Katajanokalla sijaitseva, vuonna 1868 valmistunut [[Uspenskin katedraali]] joka on suurin Länsi-Euroopassa ja Skandinaviassa toimivista ortodoksisista kirkoista. Helsingin kaupungissa sijaitsevat myös seurakunnan vanhin, vuonna 1827 valmistunut [[Pyhän Kolminaisuuden]] kirkko, pappilatalon kotikirkko, hautausmaan kirkot ja Helenan vanhainkodin kirkko. Lisäksi kirkkoja tai toimintakeskuksia niissä olevine rukoushuoneineen on Espoossa, Järvenpäässä, Vantaalla, Porvoossa, Lopen Läyliäisissä, Hangossa, Vantaalla, Klaukkalassa, Lohjalla ja Kirkkonummella.  
+
Seurakunnan pääkirkko on Helsingin Katajanokalla sijaitseva, vuonna 1868 valmistunut [[Uspenskin katedraali]] joka on suurin Länsi-Euroopassa ja Skandinaviassa toimivista ortodoksisista kirkoista.
 +
[[Kuva:Uspenskin_katedraali.jpg|thumb|left|<center>Helsingin [[Uspenskin katedraali]]<br><small>&copy; Juha Sissonen</small></center>]]
 +
[[Kuva:Tikkurilan_kirkko_hm.jpg|thumb|left|<center>[[Tikkurilan Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko|Tikkurilan kirkko]] tammikuussa 2010<br><small>&copy; Hellevi Matihalti</small></center>]]
 +
 
 +
Helsingin kaupungissa sijaitsevat myös seurakunnan vanhin, vuonna 1827 valmistunut [[Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Taiteiden Yö)|Pyhän Kolminaisuuden kirkko]], pappilatalon kotikirkko, hautausmaan kirkot ja Helenan vanhainkodin kirkko. Lisäksi kirkkoja tai toimintakeskuksia niissä olevine rukoushuoneineen on Espoossa, Järvenpäässä, Vantaalla, Porvoossa, Lopen [[Läyliäisen leirikeskus|Läyliäisissä]], Hangossa, Vantaalla, Klaukkalassa, Lohjalla ja Kirkkonummella.
 +
Kts. [https://hos.fi/kirkot-ja-pyhakot/ tarkemmin netistä]
  
 
== Seurakunnan jäsenistö ==
 
== Seurakunnan jäsenistö ==
Rivi 27: Rivi 33:
 
Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirjasto lienee saanut alkunsa noin 1840-luvulla. Todellinen valtioneuvos Jakov Tsernysevin rahoituksen avulla Liisankadulle valmistui vuonna 1905 niinkutsuttu pappilatalo ja seurakunnan kirjasto on sijainnut kyseisessä kiinteistössä vuodesta 1905 alkaen. Kirjaston toiminnan tiedetään säilyneen aktiivisena myös 1917 jälkeisissä muuttuneissa olosuhteissa.
 
Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirjasto lienee saanut alkunsa noin 1840-luvulla. Todellinen valtioneuvos Jakov Tsernysevin rahoituksen avulla Liisankadulle valmistui vuonna 1905 niinkutsuttu pappilatalo ja seurakunnan kirjasto on sijainnut kyseisessä kiinteistössä vuodesta 1905 alkaen. Kirjaston toiminnan tiedetään säilyneen aktiivisena myös 1917 jälkeisissä muuttuneissa olosuhteissa.
  
Suomen itsenäistymisen jälkeen venäläisten varuskuntakirjastojen ja osin myös siviilikirjastojen toiminta lakkautettiin. Osa kirjoista siirtyi yliopiston kirjastoon, osa Venäläisen Kauppiasyhdistyksen ylläpitämään kirjastoon. Moni varsin arvokkaista kirjakokoelmista tuhoutui kuitenkin itsenäisyyden alkuaikoina vieraaseen kulttuuriin kohdistuneen vihan seurauksena. Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirjastossa on kuitenkin säilynyt näihin päivin saakka murto-osaa erityisen arvokasta ortodoksista kulttuuriperintöä, joka on juurtunut kiinteäksi osaksi koko Suomen kulttuurihistoriaan.
+
Suomen itsenäistymisen jälkeen venäläisten varuskuntakirjastojen ja osin myös siviilikirjastojen toiminta lakkautettiin. Osa kirjoista siirtyi yliopiston kirjastoon, osa Venäläisen Kauppiasyhdistyksen ylläpitämään kirjastoon. Moni varsin arvokkaista kirjakokoelmista tuhoutui kuitenkin itsenäisyyden alkuaikoina vieraaseen kulttuuriin kohdistuneen vihan seurauksena. Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirjastossa on kuitenkin säilynyt näihin päiviin saakka murto-osa erityisen arvokasta ortodoksista kulttuuriperintöä, joka on juurtunut kiinteäksi osaksi koko Suomen kulttuurihistoriaa.
  
 
== Lähde ==
 
== Lähde ==
[http://www.ort.fi/helsinki/ Helsingin Ortodoksisen seurakunnan kotisivut]
+
* [https://hos.fi/ Helsingin Ortodoksisen seurakunnan kotisivut]
 +
 
 +
== Katso myös ==
 +
[[Kuva:Kozelstsan3.jpg|250px|thumb|left|<center>Ihmeitätekevä [[Kozelštšanin Jumalanäiti|Kozelštšanin Jumalansynnyttäjä]]n ikoni palasi ristisaatossa Helsingin ortodoksisen seurakunnan pääkirkkoon [[Uspenskin katedraali]]in 13.8.2011. [[Ristisaatto]] katedraalin yläpihalla.<br>Foto © Soili Mustapää 2011</center>]]
 +
* [[Helsingin hiippakunta]]
 +
* [[Iisak Niiniveläisen ortodoksiyhteisö|Helsingin ortodoksisen seurakunnan kansainvälinen Iisak Niiniveläisen ortodoksiyhteisö]]
 +
* [[Järvenpään Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko]]
 +
* [[Läyliäisen leirikeskus]]
 +
* [[Ortodoksiviesti]]
 +
* [[Pokrovan yhteisö]]
 +
* [[Tapiolan Pyhän Herman Alaskalaisen kirkko]]
 +
* [[Tikkurilan Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko]]
 +
* [[Uspenskin katedraali]]
  
 +
[[Luokka:Helsingin ortodoksinen seurakunta]]
 
[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]
 
[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]
 
[[Luokka:Seurakunnat]]
 
[[Luokka:Seurakunnat]]

Versio 24. elokuuta 2017 kello 14.53

Helsingin ortodoksinen seurakunta
Liisankatu 29 A, 00170 Helsinki
Toiminta-alue Pääkaupunkiseutu
Kirkkoherra Markku Salminen
Pääkirkko Uspenskin katedraali Helsingissä
Muut kirkkorakennukset useita eri puolilla seurakuntaa
Keskuspaikka Helsinki
Jäsenmäärä 18 999 (2007)
II pappi https://hos.fi/yhteystiedot/tyontekijoiden-yhteystiedot/
muut papit https://hos.fi/yhteystiedot/tyontekijoiden-yhteystiedot/
Kanttori https://hos.fi/yhteystiedot/tyontekijoiden-yhteystiedot/
Kotisivu http://www.hos.fi/
Facebook Helsingin ortodoksinen seurakunta]

(Lähde:Ortodoksinen kalenteri ja seurakunnan kotisivut)

Helsingin ortodoksinen seurakunta on jäsenmäärältään Suomen suurin ortodoksinen seurakunta. Alueellisesti seurakunta käsittää lähes koko entisen Uudenmaan läänin alueen. Toiminta on erityisen vilkasta pääkaupunkiseudulla, missä asuu valtaosa seurakunnan jäsenistä. Seurakunnalla on oma lehti, Ortodoksiviesti, jota jaetaan ilmaiseksi kaikille seurakunnan jäsenille. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja se on noin 13 000 kappaleen levikillään Suomen suurin ortodoksinen aikakauslehti.

Kirkot ja rukoushuoneet

Seurakunnan pääkirkko on Helsingin Katajanokalla sijaitseva, vuonna 1868 valmistunut Uspenskin katedraali joka on suurin Länsi-Euroopassa ja Skandinaviassa toimivista ortodoksisista kirkoista.

Helsingin Uspenskin katedraali
© Juha Sissonen
Tikkurilan kirkko tammikuussa 2010
© Hellevi Matihalti

Helsingin kaupungissa sijaitsevat myös seurakunnan vanhin, vuonna 1827 valmistunut Pyhän Kolminaisuuden kirkko, pappilatalon kotikirkko, hautausmaan kirkot ja Helenan vanhainkodin kirkko. Lisäksi kirkkoja tai toimintakeskuksia niissä olevine rukoushuoneineen on Espoossa, Järvenpäässä, Vantaalla, Porvoossa, Lopen Läyliäisissä, Hangossa, Vantaalla, Klaukkalassa, Lohjalla ja Kirkkonummella. Kts. tarkemmin netistä

Seurakunnan jäsenistö

Seurakunnan jäsenistöstä valtaosa on suomalaista tai karjalaista alkuperää olevia ja suomea äidinkielenään puhuvia. Venäläistä sukujuurta olevia jäsenistöstä on yli kymmenen prosenttia, tämä määrä on viime vuosina kasvanut Venäjältä tulleiden maahanmuuttajien myötä.

Perustamisvaiheessa 1800-luvun alkupuolella seurakunta oli lähes täysin venäjänkielinen, mutta erityisesti viime sotien jälkeen suomalaisten osuus on jyrkästi kasvanut. Suomen ja kirkkoslaavin ohella jumalanpalveluskieliä ovat ruotsi, kreikka ja englanti.

Pappilatalon kirjasto

Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirjasto lienee saanut alkunsa noin 1840-luvulla. Todellinen valtioneuvos Jakov Tsernysevin rahoituksen avulla Liisankadulle valmistui vuonna 1905 niinkutsuttu pappilatalo ja seurakunnan kirjasto on sijainnut kyseisessä kiinteistössä vuodesta 1905 alkaen. Kirjaston toiminnan tiedetään säilyneen aktiivisena myös 1917 jälkeisissä muuttuneissa olosuhteissa.

Suomen itsenäistymisen jälkeen venäläisten varuskuntakirjastojen ja osin myös siviilikirjastojen toiminta lakkautettiin. Osa kirjoista siirtyi yliopiston kirjastoon, osa Venäläisen Kauppiasyhdistyksen ylläpitämään kirjastoon. Moni varsin arvokkaista kirjakokoelmista tuhoutui kuitenkin itsenäisyyden alkuaikoina vieraaseen kulttuuriin kohdistuneen vihan seurauksena. Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirjastossa on kuitenkin säilynyt näihin päiviin saakka murto-osa erityisen arvokasta ortodoksista kulttuuriperintöä, joka on juurtunut kiinteäksi osaksi koko Suomen kulttuurihistoriaa.

Lähde

Katso myös

Ihmeitätekevä Kozelštšanin Jumalansynnyttäjän ikoni palasi ristisaatossa Helsingin ortodoksisen seurakunnan pääkirkkoon Uspenskin katedraaliin 13.8.2011. Ristisaatto katedraalin yläpihalla.
Foto © Soili Mustapää 2011