Toiminnot

Ero sivun ”Hieronymos (arkkipiispa)” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

 
Rivi 1: Rivi 1:
 
[[Kreikan ortodoksinen kirkko|Kreikan kirkon]] [[Pyhä Synodi]] valitsi 7. helmikuuta 2008 Ateenan ja koko Kreikan [[arkkipiispa]]ksi sekä Kreikan [[Autokefalia|autokefalisen]] ortodoksisen kirkon johtajaksi Theban ja Livadian [[Metropoliitta|metropoliitan]] Hieronymoksen.
 
[[Kreikan ortodoksinen kirkko|Kreikan kirkon]] [[Pyhä Synodi]] valitsi 7. helmikuuta 2008 Ateenan ja koko Kreikan [[arkkipiispa]]ksi sekä Kreikan [[Autokefalia|autokefalisen]] ortodoksisen kirkon johtajaksi Theban ja Livadian [[Metropoliitta|metropoliitan]] Hieronymoksen.
[[Kuva:Hieronymos.jpg|thumb|Kreikan arkkipiispa Hieronymis II (kuva © Kreikan kirkko)]]
+
[[Kuva:Hieronymos.jpg|thumb|Kreikan arkkipiispa Hieronymos II (kuva © Kreikan kirkko)]]
Arkkipiispa '''Hieronymos''' (''Ιερώνυμος''), maalliselta nimeltään '''Ioannis Liapis''' (''Ιωάννης Λιάπης'') , syntyi Viotian Oinofytassa (''Οινόφυτα'') vuonna 1938. Hänellä on tutkinto Ateenan yliopiston filosofian (''arkeologian alalta'') ja teologian laitoksilta. Tämän tutkinnon jälkeen hän opiskeli Bysantin tutkimusta valtion stipendillä, ja suoritti jatko-opiskeluja Gratzissa, Itävallassa, ja Regensburgissa, Saksassa. Hän toimi tunnetun arkeologin Anastasios Orlandosin akateemisena avustajana sekä kirjallisuuden opettajana Leontioksen koulussa Nea Smyrnin alueella Ateenassa sekä lukioissa Ateenassa ja Avlonassa.
+
Arkkipiispa '''Hieronymos''' (''Ιερώνυμος''), maalliselta nimeltään '''Ioannis Liapis''' (''Ιωάννης Λιάπης'') , syntyi Viotian Oinofytassa (''Οινόφυτα'') vuonna 1938. Hänellä on tutkinto Ateenan yliopiston filosofian (''arkeologian alalta'') ja teologian laitoksilta. Tämän tutkinnon jälkeen hän opiskeli Bysantin tutkimusta valtion stipendillä ja suoritti jatko-opiskeluja Grazissa, Itävallassa, ja Regensburgissa, Saksassa. Hän toimi tunnetun arkeologin Anastasios Orlandosin akateemisena avustajana sekä kirjallisuuden opettajana Leontioksen koulussa Nea Smyrnin alueella Ateenassa sekä lukioissa Ateenassa ja Avlonassa.
  
Hän jätti akateemisen uransa tultuaan liitetyksi [[Pappeus|papistoon]]. Hieronymos palveli Theban (''Θηβών'') ja Livadian (''Λεβαδείας'') [[apulaispiispa]]na 1967-78, minkä jälkeen hänet valittiin yksimielisesti metropoliitaksi vuonna 1981. Tätä ennen hän oli toiminut kahden luostarin [[igumeni]]na ('''1971-1977'' Sagmatan Kristuksen kirkastumisen luostarissa (''Ιερών Μονών Μεταμορφώσεως του Σωτήρος Σαγματά'') ja 1977-1981 Pyhän Luukkaan luostarissa (''Οσίου Λουκά'') ja Kreikan kirkon Pyhän Synodin sihteerinä ja myöhemmin pääsihteerinä (''1978-81'').
+
Hän jätti akateemisen uransa tultuaan liitetyksi [[Pappeus|papistoon]]. Hieronymos palveli Theban (''Θηβών'') ja Livadian (''Λεβαδείας'') [[apulaispiispa]]na 1967-78, minkä jälkeen hänet valittiin yksimielisesti metropoliitaksi vuonna 1981. Tätä ennen hän oli toiminut kahden luostarin [[igumeni]]na (''1971-1977'' Sagmatan Kristuksen kirkastumisen luostarissa (''Ιερών Μονών Μεταμορφώσεως του Σωτήρος Σαγματά'') ja 1977-1981 Pyhän Luukkaan luostarissa (''Οσίου Λουκά'') ja Kreikan kirkon Pyhän Synodin sihteerinä ja myöhemmin pääsihteerinä (''1978-81'').
  
 
Valtaosalla papeista (''82/110'') hänen hiippakunnassaan on teologinen tutkinto toisen tutkinnon lisäksi (''mm. kirjallisuuden, arkkitehtuurin, lääketieteen, opetusalan tai kauppatieteen tutkinto''), mikä tekee [[Hiippakunta|hiippakunnasta]] ensimmäisen Kreikan kirkon hiippakunnan, jossa papiston koulutustaso on niin korkea.
 
Valtaosalla papeista (''82/110'') hänen hiippakunnassaan on teologinen tutkinto toisen tutkinnon lisäksi (''mm. kirjallisuuden, arkkitehtuurin, lääketieteen, opetusalan tai kauppatieteen tutkinto''), mikä tekee [[Hiippakunta|hiippakunnasta]] ensimmäisen Kreikan kirkon hiippakunnan, jossa papiston koulutustaso on niin korkea.
Rivi 9: Rivi 9:
 
Hänen [[metropoliitta]]na oloaikanaan remontoitiin kuusi munkki[[luostari]]a, joissa on 45 [[munkki]]a, ja 17 nunnaluostaria, joissa on 110 [[nunna]]a. Samaan aikaan hän ehti kirjoittaa lukemattomia artikkeleja, tutkielmia ja kirjoja teologisista, yhteiskunnallisista ja historiallisista aiheista. Hänen Evian keskiaikaisia monumentteja käsittelevä kirjansa ''”Μεσσαιωνικά Μνημεία της Ευβοίας”'' sai Ateenan akatemian palkinnon vuonna 1970. Hänen yhteiskunnalliseen työhönsä kuuluu sisäoppilaitosten ja lastenkotien perustaminen sekä sijaisperhetoiminnan aloittaminen, vanhusten hoitolaitoksia, mielenterveysongelmaisten kuntoutuskeskuksia, erityistarpeisten lasten luovan toiminnan harjoittamisen keskus, huumeiden ennaltaehkäisyn keskus, ruoka-avustuspisteitä köyhille (''ml. taloudellisista syistä maahan muuttaneet''), konsultointikeskuksia ja historiallisten ja arkeologisten opintojen keskus. Akateemikkona hänelle on kehittynyt erityinen suhde Viotian opetuskeskukseen.
 
Hänen [[metropoliitta]]na oloaikanaan remontoitiin kuusi munkki[[luostari]]a, joissa on 45 [[munkki]]a, ja 17 nunnaluostaria, joissa on 110 [[nunna]]a. Samaan aikaan hän ehti kirjoittaa lukemattomia artikkeleja, tutkielmia ja kirjoja teologisista, yhteiskunnallisista ja historiallisista aiheista. Hänen Evian keskiaikaisia monumentteja käsittelevä kirjansa ''”Μεσσαιωνικά Μνημεία της Ευβοίας”'' sai Ateenan akatemian palkinnon vuonna 1970. Hänen yhteiskunnalliseen työhönsä kuuluu sisäoppilaitosten ja lastenkotien perustaminen sekä sijaisperhetoiminnan aloittaminen, vanhusten hoitolaitoksia, mielenterveysongelmaisten kuntoutuskeskuksia, erityistarpeisten lasten luovan toiminnan harjoittamisen keskus, huumeiden ennaltaehkäisyn keskus, ruoka-avustuspisteitä köyhille (''ml. taloudellisista syistä maahan muuttaneet''), konsultointikeskuksia ja historiallisten ja arkeologisten opintojen keskus. Akateemikkona hänelle on kehittynyt erityinen suhde Viotian opetuskeskukseen.
  
Muita hänen hiippakuntansa saavutuksia on Parnassos-vuoren leirikeskus, ja Viotian historian ja kulttuurin tutkimuksen keskus, joka perustettiin hänen aloitteestaan Durhamin ja Cambridgen yliopistojen avustuksella.
+
Muita hänen hiippakuntansa saavutuksia on Parnassos-vuoren leirikeskus ja Viotian historian ja kulttuurin tutkimuksen keskus, joka perustettiin hänen aloitteestaan Durhamin ja Cambridgen yliopistojen avustuksella.
  
 
Hieronymos oli myös mukana perustamassa omassa kotikaupungissaan Oinofytassa keskusta, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ympäristökysymyksistä ja taloudellisista syistä maahan muuttaneisiin liittyvistä kysymyksistä. Hän on myös romanialaisen Craiovan yliopiston kunniatohtori ja Kreikan sydänsäätiön (''ELIKAR'') presidentti.
 
Hieronymos oli myös mukana perustamassa omassa kotikaupungissaan Oinofytassa keskusta, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ympäristökysymyksistä ja taloudellisista syistä maahan muuttaneisiin liittyvistä kysymyksistä. Hän on myös romanialaisen Craiovan yliopiston kunniatohtori ja Kreikan sydänsäätiön (''ELIKAR'') presidentti.

Nykyinen versio 26. tammikuuta 2009 kello 18.51

Kreikan kirkon Pyhä Synodi valitsi 7. helmikuuta 2008 Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispaksi sekä Kreikan autokefalisen ortodoksisen kirkon johtajaksi Theban ja Livadian metropoliitan Hieronymoksen.

Kreikan arkkipiispa Hieronymos II (kuva © Kreikan kirkko)

Arkkipiispa Hieronymos (Ιερώνυμος), maalliselta nimeltään Ioannis Liapis (Ιωάννης Λιάπης) , syntyi Viotian Oinofytassa (Οινόφυτα) vuonna 1938. Hänellä on tutkinto Ateenan yliopiston filosofian (arkeologian alalta) ja teologian laitoksilta. Tämän tutkinnon jälkeen hän opiskeli Bysantin tutkimusta valtion stipendillä ja suoritti jatko-opiskeluja Grazissa, Itävallassa, ja Regensburgissa, Saksassa. Hän toimi tunnetun arkeologin Anastasios Orlandosin akateemisena avustajana sekä kirjallisuuden opettajana Leontioksen koulussa Nea Smyrnin alueella Ateenassa sekä lukioissa Ateenassa ja Avlonassa.

Hän jätti akateemisen uransa tultuaan liitetyksi papistoon. Hieronymos palveli Theban (Θηβών) ja Livadian (Λεβαδείας) apulaispiispana 1967-78, minkä jälkeen hänet valittiin yksimielisesti metropoliitaksi vuonna 1981. Tätä ennen hän oli toiminut kahden luostarin igumenina (1971-1977 Sagmatan Kristuksen kirkastumisen luostarissa (Ιερών Μονών Μεταμορφώσεως του Σωτήρος Σαγματά) ja 1977-1981 Pyhän Luukkaan luostarissa (Οσίου Λουκά) ja Kreikan kirkon Pyhän Synodin sihteerinä ja myöhemmin pääsihteerinä (1978-81).

Valtaosalla papeista (82/110) hänen hiippakunnassaan on teologinen tutkinto toisen tutkinnon lisäksi (mm. kirjallisuuden, arkkitehtuurin, lääketieteen, opetusalan tai kauppatieteen tutkinto), mikä tekee hiippakunnasta ensimmäisen Kreikan kirkon hiippakunnan, jossa papiston koulutustaso on niin korkea.

Hänen metropoliittana oloaikanaan remontoitiin kuusi munkkiluostaria, joissa on 45 munkkia, ja 17 nunnaluostaria, joissa on 110 nunnaa. Samaan aikaan hän ehti kirjoittaa lukemattomia artikkeleja, tutkielmia ja kirjoja teologisista, yhteiskunnallisista ja historiallisista aiheista. Hänen Evian keskiaikaisia monumentteja käsittelevä kirjansa ”Μεσσαιωνικά Μνημεία της Ευβοίας” sai Ateenan akatemian palkinnon vuonna 1970. Hänen yhteiskunnalliseen työhönsä kuuluu sisäoppilaitosten ja lastenkotien perustaminen sekä sijaisperhetoiminnan aloittaminen, vanhusten hoitolaitoksia, mielenterveysongelmaisten kuntoutuskeskuksia, erityistarpeisten lasten luovan toiminnan harjoittamisen keskus, huumeiden ennaltaehkäisyn keskus, ruoka-avustuspisteitä köyhille (ml. taloudellisista syistä maahan muuttaneet), konsultointikeskuksia ja historiallisten ja arkeologisten opintojen keskus. Akateemikkona hänelle on kehittynyt erityinen suhde Viotian opetuskeskukseen.

Muita hänen hiippakuntansa saavutuksia on Parnassos-vuoren leirikeskus ja Viotian historian ja kulttuurin tutkimuksen keskus, joka perustettiin hänen aloitteestaan Durhamin ja Cambridgen yliopistojen avustuksella.

Hieronymos oli myös mukana perustamassa omassa kotikaupungissaan Oinofytassa keskusta, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ympäristökysymyksistä ja taloudellisista syistä maahan muuttaneisiin liittyvistä kysymyksistä. Hän on myös romanialaisen Craiovan yliopiston kunniatohtori ja Kreikan sydänsäätiön (ELIKAR) presidentti.

MN