Toiminnot

Ero sivun ”Humbertus (kardinaali)” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

p (siirsi sivun ”Humbert (kardinaali)” uudelle nimelle ”Humbertus (kardinaali)”)
(ei mitään eroa)

Versio 20. lokakuuta 2010 kello 13.38

Humbertus (lat. Humbertus de Silva Candida, engl. Humbert of Mourmoutiers, myös Hubert, Humbert, Hubertus, Uberto, Umberto, Humbertus Burgundus) oli roomalaiskatolisen kirkon kardinaali, ranskalainen prelaatti ja benediktiinijärjestön maallikkojäsen.

Humbertus syntyi noin vuonna 1015. Viisitoistavuotiaana hän meni oblaatiksi eli maallikkojäseneksi Moyenmoutierin luostariin Ranskassa. Myöhemmin hänestä tuli luostarin igumeni. Rooman paavi Leo IX kutsui hänet Roomaan vuonna 1049. Leo teki hänestä Sisilian arkkipiispan keväällä 1050, mutta hän ei koskaan nähnyt piispanistuintaan. Toukokuun 2. päivänä 1050 hän osallistui lateraanisynodiin, jossa hän voimakkaasti vastusti Bérenger Toursilaisen oppeja. Vuonan 1051 hänestä tuli Silva Candidan (Santa Rufina) kardinaali.

Konstantinopolin patriarkka Mikael Kerularios vaati Konstantinopolissa toimivia läntisiä kirkkoja omaksumaan itäiset tavat. Heidän kieltäytyessä Mikael sulki latinalaiset kirkot Konstantinopolissa ja kielsi siellä happamattoman leivän käytön ehtoollisessa, joka oli lännen kirkon perinteen mukainen. Humbertus vastasi Mikaelille asiakirjassa, joka oli otsikoitu Adversus Graecorum calumnias eli kreikkalaisten herjauksia vastaan.

Ochridan piispa syytti kirjeessä länttä harhaoppisuudesta, johon Humbertus vastasi listaamalla 90 idän harhaoppia. Vaikka Mikael kävi kuumana, ilmeisesti keisari ja Tranin piispa Johannes saivat hänet rauhoittumaan. Paavi ja Humbertus taas halusivat ratkaista asian ja Humbertus lähti neuvottelemaan asiaa delegaation kanssa Konstantinopoliin huhtikuussa 1054. Heidän vastaanottonsa ei ollut kuitenkaan heidän toivomansa mukainen ja he ryntäsivät ulos palatsista vihaisina, jättäen Mikaelin vielä vihaisemmaksi. He jättivät Mikaelille paavin kirjelmän, jonka sinettiä oli peukaloitu. Delegaatio oli kääntänyt kirjeestä aikaisemman jyrkemmän version kreikaksi ja asettaneet sen julkisesti nähtäville. Humbertus ekskommunikoi harhaoppisena patriarkka Mikaelin 16.7.1054. Myöhemmin idän kirkko asetti delegaation jäsenet anateemaan.

Tapaus oli merkittävä idän ja lännen kirkkojen suuren skisman syntymiselle. Kuitenkin myöhemmin on huomautettu, että ekskommunikointi ja anateema eivät olleet suunnattu idän ja lännen kirkkoja vastaan, vaan Mikaelia ja delegaatin jäseniä kohtaan henkilöinä. Lisäksi Rooman paavi Leo IX kuoltua 19.4.1054, Humbertuksella ei enää ollut 16.7.1054 voimassa olevaa paavin mandaattia tehdä ekskommunikointi, vaan hän toimi omalla henkilökohtaisella mandaatillaan.

Kardinaali Humbertuksesta tuli myöhemmällä iällä Rooman Kurian kirjastonhoitaja ja hän kirjoitti useita kirjoja. Hänen työnsä auttoi roomalaiskatolisen kirkon gregoriaanisessa uudistuksessa ja hän oli myös ideoimassa paavin uutta valintatapaa, jossa kardinaalit valitsivat uuden paavin. Humbertus kuoli 5.5.1061 ja hänet on haudattu Roomaan Lateraanibasilikaan.

Petja Pyykkönen

Muualla internetissä