Toiminnot

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys

Kohteesta Ortodoksi.net

Versio hetkellä 16. maaliskuuta 2010 kello 20.23 – tehnyt X13 (keskustelu | muokkaukset)
Neitseen Marian ilmestys
bysanttilainen ikoni, 1300-luku
Kuva: Wikipedia

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys eli Jumalansynnyttäjän ilmestyksen juhla on yksi varhaisimmista kristityistä juhlistamme, ja se on samalla yksi ortodoksisen kirkon suuriksi juhliksi luokittelemista juhlista. Sitä on juhlittu kristikunnassa jo neljänneltä vuosisadalta (300-luvulta) lähtien. Muun muassa ohessa olevan ikonin kaltainen maalaus (alkuperäisessä enkeli on kuvattuna ilman siipiä) on löydetty Rooman Priscillan katakombeista, ja se on peräisin ajanlaskumme toiselta vuosisadalta. Maalaus kuvaa Jumalansynnyttäjän ilmestystä. Jo Toledon kirkolliskokous mainitsee juhlan ja Trullon kirkolliskokous vuonna 692 sanoo ilmestyksen juhlaa vietettävän Suuren paaston aikana.

Juhlan kreikan- ja slaavinkieliset nimet voidaan kääntää suomeksi myös "ilosanomaksi". Tämä viittaa tietenkin Jumalan Pojan ihmiseksi tulemiseen ja Hänen tuomaansa pelastukseen. Jumalansynnyttäjän ilmestyksen kertomus löytyy Raamatusta Luukkaan evankeliumista. Juhlan troparissa kuvataan tätä "pelastuksemme alkuna ja iankaikkisuudesta kätketyn salaisuuden ilmoituksena", sillä tänä päivänä Jumalan Poika tuli Ihmisen Pojaksi.

Ilmestyksen osatekijät

Ilmestyksessä on kaksi osatekijää: sanoma itsessään ja Neitsyt Marian vastaus ja reaktio. Sanoma toteutti Jumalan lupauksen Vapahtajasta (1.Moos.3:15): Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille: ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän. Kirkkoisät ymmärsivät "hänen sukunsa" (tai oikeammin "hänen siemenensä") viittaavan Kristukseen. Profeetat ennustivat Hänen tulemisensa, jonka he omana aikanaan näkivät hämärästi, mutta ylienkeli (arkkienkeli) Gabriel julisti nyt, että lupaus tulee täytetyksi.

Jumala lähetti ylienkeli Gabrielin Galilean Nasaretiin. Siellä hän puhui viattomalle, puhtaalle Neitseelle, joka oli kihlattu pyhälle Joosefille: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!" Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua." (Luuk. 1:28-33)

Verrattuna Eevaan, joka antoi helposti käärmeen pettää itseään, Neitsyt Maria ei sen sijaan heti hyväksynyt enkelin ilmoitusta. Nöyryydessään hän ei ajatellut ansaitsevansa tuollaisia sanoja, mutta hän oli todella hämmästynyt niistä. Se seikka, että hän kysyi selitystä, osoittaa hänen maltillisuuttaan ja harkitsevaisuuttaan. Hän ei epäillyt enkelin sanoja, mutta hän ei saattanut ymmärtää, kuinka ne voisivat toteutua, sillä he puhuivat jostakin, joka oli kaiken hänen tunteman luonnollisuuden ulottumattomissa.

Maria kysyi enkeliltä: "Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon." Enkeli vastasi: "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella -- hän, jota on pidetty hedelmättömänä! Jumalalle ei mikään ole mahdotonta." Silloin Maria sanoi: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." Niin enkeli lähti hänen luotaan. (Luuk.1:34-38)

Pyhä Filaret Moskovalainen sanoo kirjoituksissaan Neitsyt Marian ilmestyksestä, että "ihmisen sana toi Luojan alas maailmaan". Hän selittää, että pelastus ei ole pelkästään Jumalan tahdon osoitus, vaan se pitää sisällään myös Neitseen Marian vapaan tahdon. Hän olisi voinut kieltäytyä, mutta hän hyväksyi Jumalan tahdon ja valitsi yhteistyön ilman valitusta tai edelleen jatkuvia kysymyksiä.

Ilmestys ikoneissa

Ylienkeli Gabriel ilmoittaa Jeesuksen syntymän Neitsyt Marialle"

Juhlan ikonissa on kuvattu ylienkeli Gabriel vasemmassa kädessään sauva, joka osoittaa hänen rooliaan viestintuojana. Joskus enkelin siipi on kuvattu ylöspäin suuntautuneena, ikään kuin osoittamassa hänen pikaista laskeutumistaan taivaasta. Hänen oikea kätensä on ojentautuneena kohti pyhää Neitsyttä kuvaten viestin luovuttamista.

Neitsyt on kuvattu joko seisovana tai istuvana ja tavallisesti hän pitää vasemmassa kädessään lankaa. Joskus hänet kuvataan kädessään kirjakäärö. Hänen oikea kätensä on koholla ja sillä osoitetaan hänen hämmästyksensä viestistä, jonka hän juuri kuuli. Hänen päänsä on kumarassa osoittaen hänen suostumustaan ja tottelevaisuuttaan. Pyhän Hengen laskeutuminen hänen ylleen on kuvattu valonsäteellä, joka tulee pienestä pallosta ikonin yläosassa. Tämä pallo kuvaa taivasta. Eräässä kuuluisassa siinailaisessa ikonissa kyyhkynen on kuvattu valonsäteessä.

Jumalansynnyttäjän ilmestyksestä on olemassa lukuisia kuuluisia ikoneja. Yksi näistä on Moskovan Kremlissä Ilmestyksen kirkossa. Tähän ikoniin liittyy pyhiä tarinoita aina tsaari Iivana Julman hallinnon ajoilta. Toinen kuuluisa ikoni löytyy Moskovan Kuolonuneen nukkumisen katedraalista. Tämä ikoni oli alkuaan sijoitettu Ustjugiin ja se oli ikoni, jota suurmarttyyri ja Kristuksen tähden houkka pyhä Prokopi (muistopv 8.7.) pyysi suojelemaan kaupunkia hävitykseltä vuonna 1290. Myös Kreikassa on useita kuuluisia ilmestyksen ikoneita useilla eri paikkakunnilla.

Ilon juhla paaston keskellä

Kaikkein pyhimmän Valtiattaremme, Jumalansynnyttäjän, ainaisen Neitseen Marian ilmestyksen juhlaa vietetään yleensä Suuren paaston aikana, mutta sitä juhlitaan silloinkin paastosta huolimatta suurella ilolla. Pyhän Basileios Suuren tai pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia toimitetaan myös paaston arkipäivänä, mikäli juhla sattuu arkeen. Päivä on toinen niistä kahdesta päivästä, jolloin Suuren paaston aikana paastoa helpotetaan ja kalan syöminen on sallittua (toinen päivä on palmusunnuntai).

HAP

Katso myös

Ortodoksisen kirkon kirkkovuosi, suuret juhlat (12 kpl) sekä Pääsiäinen (juhlien juhla)
Ortodoksinen kirkko

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä | Kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin ylentäminen | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen | Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä, joulu | Kristuksen kaste, teofania | Herramme Jeesuksen Kristuksen temppeliin tuominen | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys | Herran ratsastus Jerusalemiin, palmusunnuntai | Herran Pääsiäinen, Kristuksen ylösnouseminen | Herran taivaaseen astuminen, helatorstai | Pyhän Kolminaisuuden päivä, helluntai | Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen