Toiminnot

Ero sivun ”Kassianen hymni” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

Rivi 3: Rivi 3:
  
 
Lauletaan mm. [[Suuri keskiviikko|suuren keskiviikon]] [[Aamupalvelus|aamupalveluksessa]] virrelmästikiiroissa. Veisun on sanottu olevan pyhittäjä [[Kassiane Hymnografi]]n tekemä.
 
Lauletaan mm. [[Suuri keskiviikko|suuren keskiviikon]] [[Aamupalvelus|aamupalveluksessa]] virrelmästikiiroissa. Veisun on sanottu olevan pyhittäjä [[Kassiane Hymnografi]]n tekemä.
 +
 +
tunnetaan myös Kassian veisuna varsinkin kreikankielisissä maissa (kreik. Κύριε ἡ ἐν πολλαῖς ἁμαρτίαις). Kreikankielisellä alueella, jossa on käytössä bysanttilainen yksiääninen kirkkolaulu, veisu kuuluu tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin. Kappaleen kesto on yleensä hyvin pitkä, ja sitä pidetään Suuren viikon musiikillisena kohokohtana ja eräänlaisena laulajien bravuurinumerona haastavuutensa (esimerkiksi laajan ambituksensa ja melismaattisuutensa) vuoksi.
 +
 +
Veisu perustuu pitkälti Luukkaan evankeliumin kohtaan 7:36 – 50. Siinä kuvataan syntistä naista, joka pesee Jeesuksen jalat kyynelillään, kuivaa ne hiuksillaan ja voitelee ne tuoksuöljyllä. Osaltaan veisu perustuu myös Johanneksen evankeliumin kohtaan 12:1 – 8, jossa Betaniassa Maria pesee samalla tavoin Jeesuksen jalat. Kirkon traditio on yhdistänyt syntisen naisen Magdalan Mariaan (Magdaleenaan), mutta veisusta tai raamatunkohdista yhteys ei selviä. (ks. Panagopoulos 2007, 117; Raunistola-Juutinen 2003, 306.)
 +
 +
JL
 +
 +
== Kirjallisuutta ==
 +
 +
Otteita Suuren paaston palveluksista (1980.) Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Kuopio.
 +
 +
Panagopoulos, Spyros (2007). Kassia: A Female Hymnographer of the 9th Century. Proceedings of the 1st International Conference of the ASBMH. Ateena. www.asbmh.pitt.edu/page12/Panagopoulos.pdf
 +
 +
Raunistola-Juutinen, Eeva (2003). Nunna Kassia - näkymätön, muttei äänetön. Teoksessa Jarmo Hakkarainen, Ville Kiiveri & Pekka Metso (2003, toim.), Veisuin ylistäkää. Juhlakirja Hilkka Seppälän täyttäessä 60 vuotta. Joensuun yliopisto: Joensuu.
 +
 +
Silvas, Anna (2006). Kassia the Nun c.810-c.865: an Appreciation. Teoksessa Garland, Lynda (2006, toim.), Byzantine Women: Varietes of Experience 800-1200. Ashgate Publishing: Hampshire.
  
 
[[Luokka:Kirkkoveisut]]
 
[[Luokka:Kirkkoveisut]]
 
[[Luokka:Kirkkomusiikki]]
 
[[Luokka:Kirkkomusiikki]]
 
[[Luokka:Naispyhät|Kassiane Hymnografi]]
 
[[Luokka:Naispyhät|Kassiane Hymnografi]]

Versio 26. maaliskuuta 2013 kello 07.59

Pyhittäjä Kassiane Hymnografi
Kuva: Wikipedia
(8. säv.)
Moniin synteihin langennut nainen / tajuttuaan sinun jumaluutesi, oi Herra, / itkien kantaa Sinulle, kuten yrttien tuojat naiset, hautaamistasi varten hajuvoidetta ja lausuu: / Voi minua! / Hillittömien himojen yö, / synnin hekumojen kuutamoton pimeys on minut yllättänyt! / Sinä olet nostanut veden merestä pilvihin. / Katso minun kyynelvirtojani! / Sinä olet sanomattomalla itsesi alentamisella taivuttanut alas taivaat. / Taivuta itsesi minun huokauksieni puoleen, / jotta minä voisin suudella Sinun puhtaita jalkojasi / ja pyyhkiä niitä pääni hiuksilla. / Eeva paratiisissa päivän viilentyessä kuultuaan tämän pelosta lymysi. / Kuka voisikaan tutkia, oi sielujen Pelastaja Vapahtajani, syntieni paljouden / ja tuomioittesi syvyydet! / Sinun armosi on määrätön. // Älä hylkää minua, Sinun palvelijaasi!

Lauletaan mm. suuren keskiviikon aamupalveluksessa virrelmästikiiroissa. Veisun on sanottu olevan pyhittäjä Kassiane Hymnografin tekemä.

tunnetaan myös Kassian veisuna varsinkin kreikankielisissä maissa (kreik. Κύριε ἡ ἐν πολλαῖς ἁμαρτίαις). Kreikankielisellä alueella, jossa on käytössä bysanttilainen yksiääninen kirkkolaulu, veisu kuuluu tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin. Kappaleen kesto on yleensä hyvin pitkä, ja sitä pidetään Suuren viikon musiikillisena kohokohtana ja eräänlaisena laulajien bravuurinumerona haastavuutensa (esimerkiksi laajan ambituksensa ja melismaattisuutensa) vuoksi.

Veisu perustuu pitkälti Luukkaan evankeliumin kohtaan 7:36 – 50. Siinä kuvataan syntistä naista, joka pesee Jeesuksen jalat kyynelillään, kuivaa ne hiuksillaan ja voitelee ne tuoksuöljyllä. Osaltaan veisu perustuu myös Johanneksen evankeliumin kohtaan 12:1 – 8, jossa Betaniassa Maria pesee samalla tavoin Jeesuksen jalat. Kirkon traditio on yhdistänyt syntisen naisen Magdalan Mariaan (Magdaleenaan), mutta veisusta tai raamatunkohdista yhteys ei selviä. (ks. Panagopoulos 2007, 117; Raunistola-Juutinen 2003, 306.)

JL

Kirjallisuutta

Otteita Suuren paaston palveluksista (1980.) Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Kuopio.

Panagopoulos, Spyros (2007). Kassia: A Female Hymnographer of the 9th Century. Proceedings of the 1st International Conference of the ASBMH. Ateena. www.asbmh.pitt.edu/page12/Panagopoulos.pdf

Raunistola-Juutinen, Eeva (2003). Nunna Kassia - näkymätön, muttei äänetön. Teoksessa Jarmo Hakkarainen, Ville Kiiveri & Pekka Metso (2003, toim.), Veisuin ylistäkää. Juhlakirja Hilkka Seppälän täyttäessä 60 vuotta. Joensuun yliopisto: Joensuu.

Silvas, Anna (2006). Kassia the Nun c.810-c.865: an Appreciation. Teoksessa Garland, Lynda (2006, toim.), Byzantine Women: Varietes of Experience 800-1200. Ashgate Publishing: Hampshire.