Ero sivun ”Kiprian Storoževilainen” versioiden välillä
Kohteesta Ortodoksi.net
(Ak: Uusi sivu: '''Pyhittäjä Kiprian Storoževilainen''' oli toisen, Ondrusovan luostarin perustajan, pyhittäjä Adrian Ondrusovalaisen oppilas ja hänestä on k...) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Pyhittäjä Kiprian Storoževilainen''' oli toisen, [[Ondrusovan luostari]]n perustajan, [[pyhittäjä]] [[Adrian Ondrusovalainen|Adrian Ondrusovalaisen]] oppilas ja hänestä on kerrottu jotain myös pyhittäjä Andrianin | + | '''Pyhittäjä Kiprian Storoževilainen''' oli toisen, [[Ondrusovan luostari]]n perustajan, [[pyhittäjä]] [[Adrian Ondrusovalainen|Adrian Ondrusovalaisen]] oppilas ja hänestä on kerrottu jotain myös pyhittäjä Andrianin elämäkerran yhteydessä. |
| − | Pyhittäjä Kiprianin sanottiin olleen alkuaan atamaani, kasakkapäällikkö, josta tuli rosvojoukon johtaja alueelle, jonne pyhittäjä Adrian perusti ensin erakkomajansa ja sitten luostarin. Rosvopäällikkönä ollessaan hän uhkasi pyhittäjä | + | Pyhittäjä Kiprianin sanottiin olleen alkuaan atamaani, kasakkapäällikkö, josta tuli rosvojoukon johtaja alueelle, jonne pyhittäjä Adrian perusti ensin erakkomajansa ja sitten luostarin. Rosvopäällikkönä ollessaan hän uhkasi pyhittäjä Adriania ja vaati häntä lähtemään pois kilvoittelupaikaltaan. Pyhittäjä lupasi rosvopäällikölle ruveta välimieheksi ja puolestapuhujaksi hänen ja Jumalan välille, rosvo ensi nauroi asialle, mutta myöhemmin lauhtui ja pehmeni asialle antaen munkin jäädä asuinsijoilleen. |
Myöhemmin rosvopäällikön jäätyä vangiksi, pyhittäjä Adrian ilmestyi hänelle näyssä ja kertoi hänen vapautuvan kahleistaan ja vankeudestaan. Rosvopäällikkö kiiruhti Ondrusovan luostariin ja löysi sieltä sekä pyhittäjä Adrianin että muut munkit laulamassa psalmeja ja vaikutti siltä, ettei pyhittäjä ollut poistunut ollenkaan luostarista. Rosvo lankesi polvilleen pyhittäjän eteen ja pyysi päästä veljestön jäseneksi. Hänet hyväksyttiinkin ja hän sai munkkinimekseen Kiprian. Hän katui suuresti entistä elämäänsä ja viettikin koko loppuelämänsä katumuksessa luostarissa eläen. | Myöhemmin rosvopäällikön jäätyä vangiksi, pyhittäjä Adrian ilmestyi hänelle näyssä ja kertoi hänen vapautuvan kahleistaan ja vankeudestaan. Rosvopäällikkö kiiruhti Ondrusovan luostariin ja löysi sieltä sekä pyhittäjä Adrianin että muut munkit laulamassa psalmeja ja vaikutti siltä, ettei pyhittäjä ollut poistunut ollenkaan luostarista. Rosvo lankesi polvilleen pyhittäjän eteen ja pyysi päästä veljestön jäseneksi. Hänet hyväksyttiinkin ja hän sai munkkinimekseen Kiprian. Hän katui suuresti entistä elämäänsä ja viettikin koko loppuelämänsä katumuksessa luostarissa eläen. | ||
Versio 17. lokakuuta 2009 kello 15.32
Pyhittäjä Kiprian Storoževilainen oli toisen, Ondrusovan luostarin perustajan, pyhittäjä Adrian Ondrusovalaisen oppilas ja hänestä on kerrottu jotain myös pyhittäjä Andrianin elämäkerran yhteydessä.
Pyhittäjä Kiprianin sanottiin olleen alkuaan atamaani, kasakkapäällikkö, josta tuli rosvojoukon johtaja alueelle, jonne pyhittäjä Adrian perusti ensin erakkomajansa ja sitten luostarin. Rosvopäällikkönä ollessaan hän uhkasi pyhittäjä Adriania ja vaati häntä lähtemään pois kilvoittelupaikaltaan. Pyhittäjä lupasi rosvopäällikölle ruveta välimieheksi ja puolestapuhujaksi hänen ja Jumalan välille, rosvo ensi nauroi asialle, mutta myöhemmin lauhtui ja pehmeni asialle antaen munkin jäädä asuinsijoilleen.
Myöhemmin rosvopäällikön jäätyä vangiksi, pyhittäjä Adrian ilmestyi hänelle näyssä ja kertoi hänen vapautuvan kahleistaan ja vankeudestaan. Rosvopäällikkö kiiruhti Ondrusovan luostariin ja löysi sieltä sekä pyhittäjä Adrianin että muut munkit laulamassa psalmeja ja vaikutti siltä, ettei pyhittäjä ollut poistunut ollenkaan luostarista. Rosvo lankesi polvilleen pyhittäjän eteen ja pyysi päästä veljestön jäseneksi. Hänet hyväksyttiinkin ja hän sai munkkinimekseen Kiprian. Hän katui suuresti entistä elämäänsä ja viettikin koko loppuelämänsä katumuksessa luostarissa eläen.
Pyhittäjä Kiprian Storoževilainen perusti Äänisen viidennekseen Laatokan lähistölle Pyhän Nikolaoksen luostarin, jossa hänen elinaikanaan oli noin 30 munkkia kilvoittelemassa veljestön jäsenenä. Pyhittäjä Kiprian Storoževilainen kuoli noin vuoden 1598 jälkeen ja hänet lasketaan Suomessa kuuluvaksi Karjalan valistajiin. Pyhittäjän oma muistelupäivä on marraskuun 2. päivä, mutta häntä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sattuu vuosittain aina lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.
Kirjallisuutta:
* Munkki Serafim (toim.): Synaksarion o Pyhittäjä Kiprian Storoževilainen, Karjalan valistaja s. 50