Ero sivun ”Kuninkaan ovet” versioiden välillä
Kohteesta Ortodoksi.net
X11 (keskustelu | muokkaukset) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Kuninkaan ovet''' eli '''Pyhä portti''' ''(joskus käytetään myös nimitystä '''Pyhä ovi / Pyhät ovet''') ( | + | '''Kuninkaan ovet''' eli '''Pyhä portti''' ''(''joskus käytetään myös nimitystä'' '''Pyhä ovi / Pyhät ovet''') (kreikaksi: ''agia thira'', venäjäksi: ''tsarskie vrata'')'' ovat [[ikonostaasi]]n keskellä olevat pariovet, sijaiten [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] aina suoraan [[Alttari|alttarinpöydän]] kohdalla. |
Nimitys 'Kuninkaan ovet' juontuu siitä, että niiden kautta tuodaan kansalle Pyhien pyhä Kunnian Kuningas eli Kristuksen Ruumis ja Veri pyhitettyjen [[Ehtoollinen|ehtoollislahjojen]] muodossa. Aikoinaan myös hallitsijalla niin Bysantissa kuin Venäjällä oli myös oikeus käyttää Kuninkaan ovea käydessään alttarissa. Nykyään tuosta käytännöstä on luovuttu. | Nimitys 'Kuninkaan ovet' juontuu siitä, että niiden kautta tuodaan kansalle Pyhien pyhä Kunnian Kuningas eli Kristuksen Ruumis ja Veri pyhitettyjen [[Ehtoollinen|ehtoollislahjojen]] muodossa. Aikoinaan myös hallitsijalla niin Bysantissa kuin Venäjällä oli myös oikeus käyttää Kuninkaan ovea käydessään alttarissa. Nykyään tuosta käytännöstä on luovuttu. | ||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Kuninkaan ovea saavat käyttää vain [[pappeus|papistoon]] kuuluvat [[piispa]]t, [[Pappi|papit]] ja [[diakoni]]t ja hekin vain tietyissä kodin jumalanpalvelusta ja vain eräissä palveluksissa, ei siis kaikissa. | Kuninkaan ovea saavat käyttää vain [[pappeus|papistoon]] kuuluvat [[piispa]]t, [[Pappi|papit]] ja [[diakoni]]t ja hekin vain tietyissä kodin jumalanpalvelusta ja vain eräissä palveluksissa, ei siis kaikissa. | ||
| − | Oviin on yleensä laitettu [[Reliefi|reliefejä]] eli kohokuvia sekä [[Ikoni|ikoneja]], jotka hieman kirkollisesta kulttuurista riippuen kuvaavat erilaisia asioita. Suomessa on yleistä, että oviin on kuvattu [[evankelista]]t Matteus, Markus, Luukas ja Johannes joko ikoneina tai symboleina (ihminen, leijona, härkä, kotka). Oviin on usein kuvattu pelastuksemme alkua symbolisoiden [[Jumalansynnyttäjän ilmestys]] | + | Oviin on yleensä laitettu [[Reliefi|reliefejä]] eli kohokuvia sekä [[Ikoni|ikoneja]], jotka hieman kirkollisesta kulttuurista riippuen kuvaavat erilaisia asioita. Suomessa on yleistä, että oviin on kuvattu [[evankelista]]t [[Matteus (evankelista)|Matteus]], [[Markus (evankelista)|Markus]], [[Luukas (evankelista)|Luukas]] ja [[Johannes (apostoli)|Johannes]] joko ikoneina tai [[Symbolismi ortodoksisessa kirkossa|symboleina]] (''ihminen, leijona, härkä, kotka''). Oviin on usein kuvattu pelastuksemme alkua symbolisoiden [[Jumalansynnyttäjän ilmestys]] [[diptyykki]]nä eli kaksiosaisena ikonina siten, että Jumalansynnyttäjä on kuvattu etelän puoleiseen oveen ja [[Gabriel (enkeli)|ylienkeli Gabriel]] pohjoisen puoleiseen. Muita Kuninkaan ovissa tai niiden rakenteissa esiintyviä ovat muiden muassa pyhät [[Johannes Krysostomos]], [[Basileios Suuri]] sekä [[Apostoli|apostoleista]] esimerkiksi [[Pietari (apostoli)|Pietari]] ja [[Paavali (apostoli)|Paavali]]. Muitakin pyhien kuvia ovista tai niiden karmeista usein löytyy. Esimerkiksi [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostarin]] talvikirkon ovenkarmeissa on kuvattu myös pyhät [[Gregorios Dialogos]] ja apostoli [[Jaakob, Herran veli]]. |
| − | Ovien ympärillä olevat ikonit on yleensä tarkoin määritelty, vaikka tästäkin esiintyy kyllä poikkeuksia etenkin kreikkalaisessa kulttuurissa. Ovien oikealla puolella on Kristuksen ikoni, useimmiten Pantokrator eli Kristus kaikkivaltias. Vasemmalla puolella pyhää porttia on [[Jumalansynnyttäjän ikonit | Jumalansynnyttäjän ikoni]], jossa useimmiten on kuvattu Jeesus-lapsi Äitinsä sylissä. Pyhän portin yläpuolella on aina ehtoollisen asettamista kuvaava Kristuksen apostoliensa kanssa viettämän viimeisen aterian ikoni. | + | Ovien ympärillä olevat ikonit on yleensä tarkoin määritelty, vaikka tästäkin esiintyy kyllä poikkeuksia etenkin kreikkalaisessa kulttuurissa. Ovien oikealla puolella on Kristuksen ikoni, useimmiten [[Pantokrator]] eli [[Kristus kaikkivaltias]]. Vasemmalla puolella pyhää porttia on [[Jumalansynnyttäjän ikonit | Jumalansynnyttäjän ikoni]], jossa useimmiten on kuvattu Jeesus-lapsi Äitinsä sylissä. Pyhän portin yläpuolella on aina [[Ehtoollisen asettaminen|ehtoollisen asettamista]] kuvaava Kristuksen apostoliensa kanssa viettämän viimeisen aterian ikoni. |
| − | Kuninkaan ovia avataan ja suljetaan jumalanpalveluksessa tiettyinä, tarkoin määrättyinä aikoina. Käytäntö tosin tässäkin asiassa vaihtelee paljon eri kulttuureissa. Kreikkalainen ja slaavilainen käytäntö pitää oven suljettuna enemmän, kuin mitä tapahtuu esimerkiksi Suomessa. Tämä sulkeminen ja avaaminen korostuu etenkin | + | Kuninkaan ovia avataan ja suljetaan jumalanpalveluksessa tiettyinä, tarkoin määrättyinä aikoina. Käytäntö tosin tässäkin asiassa vaihtelee paljon eri kulttuureissa. Kreikkalainen ja slaavilainen käytäntö pitää oven suljettuna enemmän, kuin mitä tapahtuu esimerkiksi Suomessa. Tämä sulkeminen ja avaaminen korostuu etenkin [[eukaristia]]n aikana. Joka tapauksessa ovat aina avoinna kaikkialla [[Suuri saatto|Suuren]] ja [[Pieni saatto|pienen saaton]] aikana, [[evankeliumi]]a luettaessa ja ehtoollisen jakamisen aikana. |
Usein vanhoissa kirkoissa Kuninkaan ovet ovat todella pienet, matalat ja ahtaat. Se ei tarkoita tässä tapauksessa sitä, että ihmiset tuohon aikaan olisivat olleet pienempiä, vaan sitä, että tällä ahtaudella kuvataan tien paratiisiin olevan ahdas ja vaikeakulkuinen. | Usein vanhoissa kirkoissa Kuninkaan ovet ovat todella pienet, matalat ja ahtaat. Se ei tarkoita tässä tapauksessa sitä, että ihmiset tuohon aikaan olisivat olleet pienempiä, vaan sitä, että tällä ahtaudella kuvataan tien paratiisiin olevan ahdas ja vaikeakulkuinen. | ||
Versio 16. heinäkuuta 2008 kello 23.06
Kuninkaan ovet eli Pyhä portti (joskus käytetään myös nimitystä Pyhä ovi / Pyhät ovet) (kreikaksi: agia thira, venäjäksi: tsarskie vrata) ovat ikonostaasin keskellä olevat pariovet, sijaiten ortodoksisessa kirkossa aina suoraan alttarinpöydän kohdalla.
Nimitys 'Kuninkaan ovet' juontuu siitä, että niiden kautta tuodaan kansalle Pyhien pyhä Kunnian Kuningas eli Kristuksen Ruumis ja Veri pyhitettyjen ehtoollislahjojen muodossa. Aikoinaan myös hallitsijalla niin Bysantissa kuin Venäjällä oli myös oikeus käyttää Kuninkaan ovea käydessään alttarissa. Nykyään tuosta käytännöstä on luovuttu.
Kuninkaan ovea saavat käyttää vain papistoon kuuluvat piispat, papit ja diakonit ja hekin vain tietyissä kodin jumalanpalvelusta ja vain eräissä palveluksissa, ei siis kaikissa.
Oviin on yleensä laitettu reliefejä eli kohokuvia sekä ikoneja, jotka hieman kirkollisesta kulttuurista riippuen kuvaavat erilaisia asioita. Suomessa on yleistä, että oviin on kuvattu evankelistat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes joko ikoneina tai symboleina (ihminen, leijona, härkä, kotka). Oviin on usein kuvattu pelastuksemme alkua symbolisoiden Jumalansynnyttäjän ilmestys diptyykkinä eli kaksiosaisena ikonina siten, että Jumalansynnyttäjä on kuvattu etelän puoleiseen oveen ja ylienkeli Gabriel pohjoisen puoleiseen. Muita Kuninkaan ovissa tai niiden rakenteissa esiintyviä ovat muiden muassa pyhät Johannes Krysostomos, Basileios Suuri sekä apostoleista esimerkiksi Pietari ja Paavali. Muitakin pyhien kuvia ovista tai niiden karmeista usein löytyy. Esimerkiksi Valamon luostarin talvikirkon ovenkarmeissa on kuvattu myös pyhät Gregorios Dialogos ja apostoli Jaakob, Herran veli.
Ovien ympärillä olevat ikonit on yleensä tarkoin määritelty, vaikka tästäkin esiintyy kyllä poikkeuksia etenkin kreikkalaisessa kulttuurissa. Ovien oikealla puolella on Kristuksen ikoni, useimmiten Pantokrator eli Kristus kaikkivaltias. Vasemmalla puolella pyhää porttia on Jumalansynnyttäjän ikoni, jossa useimmiten on kuvattu Jeesus-lapsi Äitinsä sylissä. Pyhän portin yläpuolella on aina ehtoollisen asettamista kuvaava Kristuksen apostoliensa kanssa viettämän viimeisen aterian ikoni.
Kuninkaan ovia avataan ja suljetaan jumalanpalveluksessa tiettyinä, tarkoin määrättyinä aikoina. Käytäntö tosin tässäkin asiassa vaihtelee paljon eri kulttuureissa. Kreikkalainen ja slaavilainen käytäntö pitää oven suljettuna enemmän, kuin mitä tapahtuu esimerkiksi Suomessa. Tämä sulkeminen ja avaaminen korostuu etenkin eukaristian aikana. Joka tapauksessa ovat aina avoinna kaikkialla Suuren ja pienen saaton aikana, evankeliumia luettaessa ja ehtoollisen jakamisen aikana.
Usein vanhoissa kirkoissa Kuninkaan ovet ovat todella pienet, matalat ja ahtaat. Se ei tarkoita tässä tapauksessa sitä, että ihmiset tuohon aikaan olisivat olleet pienempiä, vaan sitä, että tällä ahtaudella kuvataan tien paratiisiin olevan ahdas ja vaikeakulkuinen.
Kirjallisuutta
- Arkkimandriitta Arseni: Ortodoksinen sanasto