Toiminnot

Kyllä, olemme veljemme vartijoita

Kohteesta Ortodoksi.net

Versio hetkellä 13. maaliskuuta 2015 kello 20.16 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Kirkkomme Aamun Koitossa - osa 11

Aamun Koiton nr. 23-24/2005 kansilehti
Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartholomeos
(© Pyykkönen)

Vuoden 2005 Aamun Koiton numerosta 23-24 löytyy seuraava Anssi Jalosen raportti patriarkka Bartolomeoksen Lontoon vierailusta:


Patriarkka Batolomeos:

Kyllä, olemme veljemme vartijoita

Korkeasti kunnioitettu Esipaimen, patriarkka Bartolomeos, "ensimmäinen vertaistensa joukossa", vieraili Lontoossa marraskuun [2005] alussa ja luennoi Lontoon "Kauppakorkeassa" sen alaisen Helleenisen säätiön kutsumana. Aiheena tapahtumalla oli meitä kaikkia koskettava "Uskonnon rooli muuttuvassa Euroopassa". Tapahtuma herätti suurta mielenkiintoa, eikä järjestäjillä ollut mahdollisuutta taata kaikkien halukkaiden sisäänpääsyä.

Päällimmäisinä asioina Euroopassa patriarkka Bartolomeos näki kaksi asiaa:

  • monikulttuurisuuden ja
  • maallistumisen.

Molemmissa riittää haastetta Kirkolle. Monikulttuurisuuden patriarkka näkee positiivisessa valossa, ennen kaikkea voimavarana. Kuulumme toisillemme ja tarvitsemme toisiamme. Hän muistutti meitä Kainista ja Abelista sanoen: "Kyllä olen, minä olen veljeni vartija."

Turkin kansalaisena patriarkka suhtautuu Turkin EU:hun liittymiseen myönteisesti, kunhan kaikkien uskonto- ja vähemmistöryhmien oikeuksista on päästy yhteisymmärrykseen. Turkin liittymisessä hän näkee sovinnon ja ymmärryksen lisääntymisen mahdollisuuden lännen ja muslimimaiden välillä.

Ortodoksit rukoilevat koko maailman puolesta, ja vaikka Euroopassa vallitsee suhteellisen rauhallinen ajanjakso, ei pidä unohtaa että rauha ja vapaus eivät ole ainoastaan lahjoja Jumalalta, vaan myös ihmisen loppumaton tehtävä ja velvollisuus.

Maallistumisen myötä Kirkko on joutunut sivuraiteille. Kirkossa käynti on laskenut dramaattisesti, eikä Kristinuskon historiallista merkitystä Euroopassa haluta panna merkille, mistä esimerkkinä on Euroopan uusi perustuslaki. Poikkeuksena on kommunismin romahtamisen seurauksena tapahtunut kristinuskon nopea elpyminen Venäjällä ja muissa Itä Euroopan maissa.

Patriarkaatti voisi olla silta islamin ja Euroopan välillä

Patriarkka kertoi ortodoksisen kirkon saavutuksista ympäristöasioissa ja uskontojen välisen rauhan ja yhteiselon kehittämisessä. Ekumeeninen Patriarkaatti voisi sijaintinsa puolesta toimia mainiosti siltana Euroopan ja islamin välillä.

Eurooppa on ajautunut kriisiin kaikkien jäsenten ajaessa jatkuvasti vain omia etujaan. Kuva ihanne-Euroopasta on haalistunut. Euroopassa "ihmiseläin" nähdään helposti materiaalista termiä käyttäen pelkästään kuluttajana, mutta tosiasiassa olemme hengellisesti ajateltuna kuninkaallista sukua. Jumalan kuvana olemme Jumala-tietoisia ja pystyviä rukoukseen — meillä on mahdollisuus tarjota luomakunta takaisin Jumalalle Häntä ylistäen. Ainoastaan näin olemme aidosti ihmisiä, todellisesti vapaita. Patriarkka Bartolomeos toivoo, että Euroopan yhteisö olisi avoin tälle tulkinnalle, eihän ihminen elä pelkästään leivästä.

Kirkon sosiaalinen ohjelma on Pyhän Kolminaisuuden doktriini. Jokaisella yhteisön olomuodolla, oli se sitten työpaikka, koulu, kaupunki, valtio tai vaikka Euroopan Unioni, on tarve ja määrä tulla Pyhän Kolminaisuuden kuvaksi, ikoniksi. Kirkon ja valtioitten välille Euroopassa patriarkka toivoo harmoniaa, molemmin puolista kunnioitusta ja yhteistyötä. On selvää, että uskonnolla on Euroopassa edelleen korvaamaton rooli.


(Artikkeli on julkaistu Ortodoksi.netin sivuilla PSHV:n komitean kirjallisella luvalla. Artikkeli on alkuaan julkaistu Aamun Koitossa nr.23-24/20085, joka ilmestyi 16.12.2005, sivulla 21)