Toiminnot

Maria Pariisilainen

Kohteesta Ortodoksi.net

Versio hetkellä 26. elokuuta 2014 kello 09.36 – tehnyt X13 (keskustelu | muokkaukset) (Avioliitot ja nunnavihkimys)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
‎Äiti Maria Skobtsova eli pyhä Maria Pariisilainen ja Nikolai Berjajev, 1938.
Kuva Wikipedia.
Irina Zatulovskaja: Maria Pariisilainen.
Kuvitusta teoksessa Elina Kahla - Irina Zatulovskaja, Tuli ja valo - Kertomuksia pyhistä naisista

Pyhä Maria Pariisilainen eli alkuaan venäläinen, sittemmin emiganttina Ranskassa elänyt äiti Maria Skobtsova (1891-1945) (syntymänimeltään Elizabeta Jurievna Pilenko) teki pitkän päivätyön köyhien ja unohdettujen hyväksi.

Avioliitot ja nunnavihkimys

Alkuaan hän oli aatelisrouva ja meni ensimmäisen kerran naimisiin saaden siinä yhteydessä sukunimekseen Kuzmina-Karavajeva ja toisessa avioliitossa nimen Skobtsova.

Erottuaan toisesta aviomiehestään hän vihkiytyi nunnaksi, mutta luostariin vetäytymisen sijaan hän omistautui venäläispakolaisten auttamiseen Ranskassa. Hän perusti Pariisiin kaksi köyhäintaloa. Natsimiehityksen aikana hän lähetti ruoka-apua vangeille ja auttoi juutalaisia pois maasta. Hänet ilmiannettiin ja pidätettiin. Äiti Maria kuoli Ravensbrückin keskitysleirillä suurta perjantaita (pitkäperjantaita) seuraavana lauantaina (suurena lauantaina) vuonna 1945, kun hän meni kuolemaan toisen ihmisen, monilapsisen perheen äidin puolesta.

Kanonisointi

Äiti Maria eli Maria Pariisilainen kanonisoitiin pyhien joukkoon kuuluvaksi Ekumeenisen patriarkaatin Pyhän Synodin päätöksellä v. 2004. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Ortodoksinen kirkko kanonisoi Länsi-Euroopassa asuneita henkilöitä.

Samalla kanonisoitiin muitakin Ranskan emigrantteja. Muut kanonisoidut ovat isä Aleksis Medvedkov (1867-1934) eli pyhä Aleksi Uginelainen, isä Dimitri Klepinine (1904-1944), äiti Marian poika Georgi Skobtsov (1921-1944) ja Elia Fondaminski (1880-1942).

Rukous

Äiti Marian kirjoittama rukous löytyi hänen jäämistöstään keskitysleiriltä, kun pääsiäisenä 1945, kaksi päivää äiti Marian kuolemasta, neuvostoliittolaiset vapauttivat henkiinjääneet:

"Herra, älä muista vain hyviä ihmisä, vaan myös pahoja.

Äläkä muista vain niitä kärsimyksiä, joita he ovat aiheuttaneet meille, vaan myös hedelmiä, joita me olemme kantaneet niiden kärsimysten ansiosta: toveruutta, nöyryyttä, rohkeutta.

Muista sydämen suuruutta, joka kasvoi niistä. Ja kun astumme tuomioistuimesi eteen, anna kaikkien hedelmien, joita olemme kantaneet, koitua heidän anteeksiantamuksekseen. Amen."


Muistopäivä

Ranskan uusmarttyyrien yhteiseksi muistopäiväksi Konstantinopolin Pyhä Synodi määräsi heinäkuun 20. päivän.

Linkkejä

Hannu Pyykkönen

Katso myös