Toiminnot

Mistä sairaudet tulevat? (opetuspuhe)

Kohteesta Ortodoksi.net

Raamattu todistaa täysin yksiselitteisesti, että Jumala on terveyden ja elämän luoja, mutta saatana on sairauden ja kuoleman aiheuttaja. Jumalan tahto, tarkoitus ja toivomus on, että olisimme ehjiä, terveitä ja vahvoja joka suhteessa. Jos todella uskomme, että Jumala on rakkauden Jumala, on meidän helppo ymmärtää, että hän haluaa meidän olevan terveitä ja että sairauksista parantaminen on hänen meihin kodistuvan rakkautensa ilmaisu. Mikä tahansa muu käsitys vie pohjan pois siitä evankeliumin keskeisestä sanomasta, että Jumala on rakastava isä.
"Jos te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljon enemmän teidän isänne, joka on taivaassa, antaa sitä, mikä hyvää on niille, jotka sitä häneltä anovat." (Matt.7:11)
Jumalan rakkaus on todellista, ei olettamuksiin perustuvaa eikä teologista rakennelmaa. Hän haluaa, että kokisimme tämän rakkauden jokapäiväisessä elämässämme. Pidämme luonnollisena vanhempien toivomusta, että lapsemme olisivat terveitä, onnellisia ja menestyviä. Tämä siksi, että rakastamme heitä syvästi. Millaiset vanhemmat tahtovat lastensa olevan sairaita ja surullisia? Koska olemme Jumalan lapsia, rakastava Isämme ei voi tahtoa muuta kuin meidän täydellistä terveyttämme.
Kymmenen leprasairasta (Luuk.17:11-19)

Jeesus ei kieltäytynyt parantamasta

Tästä huolimatta monet ortodoksitkin pitävät yllä ajatusta, että jostain käsittämättömästä syystä Jumala henkilökohtaisesti koettelee meitä sairaudella. Monet jopa uskovat, että kun olemme sairaita, Jumala ei tosissaan välitäkään siitä. Tämä ei todellakaan sano paljoa Jumalan rakkaudesta. Mutta kuitenkin:
"Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen poikansa..."
Kun katselemme Jeesusta, näemme totuuden Jumalasta. Jeesus on Jumalan tahto toiminnassa.
"Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt",
sanoo Jeesus. (Joh.6:38) Jos siis Jumala olisi tarkoittanut meidän olevan sairaita ja heikkoja, pitäisi tämän vahvistua Jeesuksen Kristuksen elämän ja palvelun kautta. Mutta tosiasia on, että Jeesus ei koskaan halunnut kenenkään olevan sairas. Pikainenkin silmäys Uuteen testamenttiin paljastaa, että sairaitten parantaminen muodosti Jeesuksen tehtävän olennaisen osan. Kun kansaa tuli Jeesuksen luo tullakseen parannetuksi, ei missään kerrota, että hän olisi lähettänyt pois yhtäkään sanoen: "Ei, ei ole tahtoni, että sinä paranisit. Olisi hyvä hengelliselle kasvullesi, jos kärsisit vielä vähän pitempään." Jeesus ei tehnyt tätä kertaakaan. Päinvastoin, missä vain ihmisiä tuli Jeesuksen luo parantuakseen, he paranivat.

Parantaminen ollut aina kirkon tehtävänä

Jeesus kohtasi sairauden aina vihollisena. Tämä näkemys sairaudesta oli myös alkukirkolla, kun se Jeesuksen antamalla voimalla paransi sairaita. Tätä totuutta on vuosisatojen aikana joskus laimennettu, mutta se jää totuudeksi. Jeesus ei ole jättänyt kirkkoaan ja hän on sama eilen, tänään ja huomenna ja ikuisesti. (Hebr.13:8) Kirkon voima parantaa ja saada voitto pahoista hengistä on aina sisältynyt ortodoksiseen uskoon. Mikään ei ole sen kauempana totuudesta kuin väite, että Jumalan parantava voima olisi otettu pois kirkolta apostolisen ajan jälkeen. Kirkon historia tuntee lukemattoman määrän viittauksia parantumisiin ja muihin hengen voimalla tehtyihin tekoihin. Kirkkoisä Ireneos 200-luvulla todistaa tästä seuraavasti:
"Siksi myös ne, jotka ovat Hänen todellisia opetuslapsiaan saaden arvon Häneltä, tekevät Hänen nimissään ihmeitä, kuten edistävät toisten Ihmisten hyvinvointia sen, lahjan mukaan, minkä jokainen on saanut Häneltä. Sillä jotkut todella ajavatulos riivaajia, niin että ne, jotka siten puhdistuvat pahoista hengistä useimmiten sekä uskovat Kristukseen että liittyvät kirkkoon. Toiset vielä parantavat sairaita panemalla kätensä heidän päälleen ja he tulevat ehjiksi. Vieläpä kuten minulle on kerrottu, kuolleetkin ovat nousseet ylös ja jääneet joukkoomme moniksi vuosiksi." (Contra Haereses 2.32)
Pyhä Gregorios Nyssalainen kirjoittaa 300-luvulla:
"Tunnen tovereittemme teot, jotka vaeltavat samassa Hengessä ja todistavat paranemisen voimasta.. ja joilla on suuri voima pahoja henkiä vastaan.., ja kaikki nämä saa aikaan sama Henki jakaen jokaiselle erityisesti niin kuin tahtoo." (Homilia 29 1.Kor. kirjeestä)

Ajattelemmeko yhä harhaoppisesti?

Mutta kuitenkin alun perin säännöllisinä ilmaantuneet parantumisen kokemukset, jotka nähtiin Jeesuksen ja apostolisen kirkon aikana, ovat vähentyneet vuosisatojen myötä. Mitä tapahtui yksinkertaiselle evankeliselle näylle, jossa Kristus parantaa sairaita? Eräs syy ajatustemme muuttumiselle on erilaisissa harhaopeissa, jotka väittävät, että ihmisen ruumis on vankila, joka pitää henkeä vankina ja estää hänen hengellisen kasvunsa. Ihmisen ruumis oli siis kuoletettava monenlaisilla itsekidutuksilla ja kärsimyksillä. Kristityn oli katsottava eteenpäin kohti sitä alkaa, jolloin hänen sielunsa vapautuisi lihan aiheuttamista rajoituksista. Tätä hengellistä traditiota ei enää tavata, mutta sen vaikutukset ovat vielä keskellämme. Jos suhtaudumme ruumiiseemme tällä tavoin, seuraa johtopäätös, että on Jumalan lahja kärsiä. Monet meistä, vaikkakin tiedostamattomasti, ovat saaneet vaikutteita tästä pakanallisesta näkemyksestä. Jumala, Isämme, tahtoo meidät ehjinä ja terveinä, ei sairaina. Meidän tulee muuttaa ajatuksemme raamatun mukaisiksi.

Ristin kantaminen tarkoittaa vainoa

Mutta käskihän Jeesus seuraajiaan kantamaan ristinsä pälvittäin ja Hän itsekin todella kärsi. Eikö Raamattu sanokin: "Jos kärsimme hänen kanssaan, saamme hallita hänen kanssaan." Kyllä. Näin on. Mutta se sanoo: "Jos kärsimme Hänen kanssaan..." Jeesus kärsi vainoa ja se, mitä hän sanoo lastensa tulevan kärsimään, koskee vainoa. Sairauksien aiheuttaman kärsimyksen kantaminen ja hyväksyminen ei ole mitenkään erityisen jaloa. Painottaessamme sairauden ristin kantamista ja kärsimyksen etuoikeutta vääristelemme sitä ikuista totuutta, että sairaus on jotain pahaa - sehän on Ihmisen syntiinlankeemuksen seuraus. Missään evankeliumissa emme näe Kristusta rohkaisemassa sairasta kantamaan tautinsa. Päinvastoin. Minne hän meneekin, siellä hän parantaa sairauksia, jotka ovat saatanan valtakunnan ilmenemisiä, sen valtakunnan, jonka Hän oli tullut tuhoamaan.

Miksi olen sairas?

On siis aivan selvää, että Jumala tahtoo meidät ehjinä ja terveinä. Miksi siis olen sairas, joku kysyy. Siihen voi olla monta syytä, mutta se ei kuitenkaan johdu siitä, että Jumala tahtoo niin. Ennen kuin voimme omaksua kohdallamme Jumalan tahdon parantaa meidät, meidän tulee olla vakuuttuneita siitä, että Jumala haluaa meidät ehjinä. Jumala parantaa meidät uskomme kautta uskomme mukaan. Uskomme tulee Hänen sanastaan. Ensimmäinen askel tässä uskossa on ymmärtää ja ottaa vastaan, mitä Hänen Sanansa opettaa tästä asiasta.

(Lyhennetty käännös artikkelista Our Father Wants Us Whole, jonka on kirjoittanut Theosis, Newsletter for Orthodox Splritual Renewal -julkaisun toimitus, johon kuuluu ortodoksisia pappeja ja maallikkoita isä Boris Zabrodskyn johdolla. Julkaistu cm. lehdessä elokuussa 1978. Suom, Merja Merras).

(Artikkeli on julkaistu Ortodoksi.netin sivuilla PSHV:n komitean kirjallisella luvalla. Opetuspuhe on alkuaan julkaistu Aamun Koitossa nr. 25-26/1980, joka ilmestyi jouluna, joulukuun 10.päivänä 1980, sivuilla 484-485 [s.12-13])