Toiminnot

Ero sivun ”Pahomi Kenjärveläinen” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

(Ak: Uusi sivu: '''Pyhittäjä Pahomi Kenjärveläinen''' (syntyi noin 1450) oli pyhittäjä Aleksanteri Oševenilaisen (muistopv 20.4.) oppilas ja kilvoittelijatov...)
 
Rivi 1: Rivi 1:
 
'''Pyhittäjä Pahomi Kenjärveläinen''' (syntyi noin 1450) oli [[pyhittäjä]] [[Aleksanteri Oševenilainen|Aleksanteri Oševenilaisen]] (muistopv 20.4.) oppilas ja kilvoittelijatoveri. Oppi-isänsä kuoltua pyhittäjä Pahomi eli ensin yksinäisyydessä Kenjärven itäpuolella Äänisjärven takana ankarasti kilvoitellen ja myöhemmin perusti [[Kristuksen kirkastumisen luostari]]n Kenjärven lähistölle.
 
'''Pyhittäjä Pahomi Kenjärveläinen''' (syntyi noin 1450) oli [[pyhittäjä]] [[Aleksanteri Oševenilainen|Aleksanteri Oševenilaisen]] (muistopv 20.4.) oppilas ja kilvoittelijatoveri. Oppi-isänsä kuoltua pyhittäjä Pahomi eli ensin yksinäisyydessä Kenjärven itäpuolella Äänisjärven takana ankarasti kilvoitellen ja myöhemmin perusti [[Kristuksen kirkastumisen luostari]]n Kenjärven lähistölle.
  
Siellä hän vihki muiden muassa munkiksi yhden kuuluisimmista [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajista]], pyhittäjä [[Antoni Siijalainen|Antoni Siijalaisen]] (muistopv 7.12.) vuonna 1508. Pyhittäjä Pahomi otti Antonin siipiensä suojaan ja koulutti häntä [[asketismi]]ssa ja hengellisessä elämässä. Pyhittäjä Antoni omasi monia hyveitä ja kykeni vastustamaan kiusauksia puhdistaen mielensä ja sielunsa intohimoista ja vapauttaen itsensä maallisista kiintymyksen kohteista. Kun pyhittäjä Antonin aika tuli jättää luostari ja elää yksinäisyydessä, pyhittäjä Pahomi siunasi hänet seuraamaan tätä tietä sanoen: "Siunatkoon Jumala sinua. lapseni. Tapahtukoon Hänen tahtonsa".
+
Siellä hän vihki muiden muassa munkiksi yhden kuuluisimmista [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajista]], pyhittäjä [[Antoni Siijalainen|Antoni Siijalaisen]] (muistopv 7.12.) vuonna 1508. Pyhittäjä Pahomi otti Antonin siipiensä suojaan ja koulutti häntä [[asketismi]]ssa ja hengellisessä elämässä. Pyhittäjä Antoni omasi monia hyveitä ja kykeni vastustamaan kiusauksia puhdistaen mielensä ja sielunsa intohimoista ja vapauttaen itsensä maallisista kiintymyksen kohteista. Kun pyhittäjä Antonin aika tuli jättää luostari ja elää yksinäisyydessä, pyhittäjä Pahomi siunasi hänet seuraamaan tätä tietä sanoen: "Siunatkoon Jumala sinua, lapseni. Tapahtukoon Hänen tahtonsa".
  
 
Pyhittäjä Pahomin luostari oli tunnettu hyväntekeväisyydestään. Luostarissa hoidettiin sairaita ja heikkoja vanhuksia. Kaikkiin näihin töihin myös pyhittäjä Pahomi osallistui muiden munkkien kanssa.
 
Pyhittäjä Pahomin luostari oli tunnettu hyväntekeväisyydestään. Luostarissa hoidettiin sairaita ja heikkoja vanhuksia. Kaikkiin näihin töihin myös pyhittäjä Pahomi osallistui muiden munkkien kanssa.
Rivi 7: Rivi 7:
 
Pyhittäjä Pahomi oli suuri askeetikko ja [[selvänäkijä]]vanhus, hyvä ja uskollinen palvelija, joka jätti henkensä Herralle vuonna 1515. Luostari tuhoutui tulipalossa vuonna 1800 ja siitä säilyi ehjänä ainoastaan joitain osia pyhittäjän haudasta.
 
Pyhittäjä Pahomi oli suuri askeetikko ja [[selvänäkijä]]vanhus, hyvä ja uskollinen palvelija, joka jätti henkensä Herralle vuonna 1515. Luostari tuhoutui tulipalossa vuonna 1800 ja siitä säilyi ehjänä ainoastaan joitain osia pyhittäjän haudasta.
  
Pyhittäjä Pahomia muistellaa ortodoksisessa kirkossa aina [[teofania]]n (6.1.) jälkeisenä lauantaina. Häntä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.
+
Pyhittäjä Pahomia muistellaan ortodoksisessa kirkossa aina [[teofania]]n (6.1.) jälkeisenä lauantaina. Häntä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.
  
 
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]'''
 
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]'''

Versio 31. joulukuuta 2009 kello 15.52

Pyhittäjä Pahomi Kenjärveläinen (syntyi noin 1450) oli pyhittäjä Aleksanteri Oševenilaisen (muistopv 20.4.) oppilas ja kilvoittelijatoveri. Oppi-isänsä kuoltua pyhittäjä Pahomi eli ensin yksinäisyydessä Kenjärven itäpuolella Äänisjärven takana ankarasti kilvoitellen ja myöhemmin perusti Kristuksen kirkastumisen luostarin Kenjärven lähistölle.

Siellä hän vihki muiden muassa munkiksi yhden kuuluisimmista Karjalan valistajista, pyhittäjä Antoni Siijalaisen (muistopv 7.12.) vuonna 1508. Pyhittäjä Pahomi otti Antonin siipiensä suojaan ja koulutti häntä asketismissa ja hengellisessä elämässä. Pyhittäjä Antoni omasi monia hyveitä ja kykeni vastustamaan kiusauksia puhdistaen mielensä ja sielunsa intohimoista ja vapauttaen itsensä maallisista kiintymyksen kohteista. Kun pyhittäjä Antonin aika tuli jättää luostari ja elää yksinäisyydessä, pyhittäjä Pahomi siunasi hänet seuraamaan tätä tietä sanoen: "Siunatkoon Jumala sinua, lapseni. Tapahtukoon Hänen tahtonsa".

Pyhittäjä Pahomin luostari oli tunnettu hyväntekeväisyydestään. Luostarissa hoidettiin sairaita ja heikkoja vanhuksia. Kaikkiin näihin töihin myös pyhittäjä Pahomi osallistui muiden munkkien kanssa.

Pyhittäjä Pahomi oli suuri askeetikko ja selvänäkijävanhus, hyvä ja uskollinen palvelija, joka jätti henkensä Herralle vuonna 1515. Luostari tuhoutui tulipalossa vuonna 1800 ja siitä säilyi ehjänä ainoastaan joitain osia pyhittäjän haudasta.

Pyhittäjä Pahomia muistellaan ortodoksisessa kirkossa aina teofanian (6.1.) jälkeisenä lauantaina. Häntä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

Hannu Pyykkönen

Kirjallisuutta:

   * Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - tammikuu
         o Pyhittäjä Pahomi Kenjärveläinen, Karjalan pyhä s. 98
   * Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat
         o Pyhittäjä Pakomios Keniläinen s. 70