Toiminnot

Poimen Suuri Egyptiläinen

Kohteesta Ortodoksi.net

Versio hetkellä 22. elokuuta 2010 kello 14.37 – tehnyt X13 (keskustelu | muokkaukset)

Pyhittäjä Poimen (Pimen) Suuri syntyi noin vuonna 340 Egyptissä.

Ankara kilvoittelija

Hän meni veljiensä, Anoubin ja Paisiuksen, kanssa erääseen egyptiläiseen luostariin, jossa kaikki kolme veljestä vihittiin munkeiksi. Veljekset elivät luostarissa ankarassa kilvoituksessa. Kerran, kun heidän äitinsä vieraili luostarissa ja halusi nähdä lapsensa, veljekset eivät tulleet keljoistaan ulos häntä tapaamaan. Äiti itki katkerasti pihamaalla. Silloin pyhä Poimen sanoi hänelle suljetun oven takaa: ”Haluatko nähdä meidät nyt vai tulevassa elämässä?” Pyhä Poimen lupasi äidille, että hän näkisi kyllä lapsensa tulevassa elämässä, jos hän vain nyt kestäisi surunsa, kun ei voinut nähdä heitä enää tässä elämässä.

Suuri nöyryydessä

Pyhän Poimenin ja hänen tekemiensä hyvien tekojen maine levisi pian koko maahan. Kerran alueen kuvernööri halusi nähdä pyhän Poimenin. Vältellen kuuluisuutta hän ajatteli itsekseen, että mikäli näitä arvovieraita alkaa tulla hänen luokseen usein kunnioittamaan häntä, siitä seuraa muidenkin ihmisten tulo, joka alkaisi häiritä hänen hiljaista elämäänsä ja veisi häneltä sen nöyryyden armon, jonka hän oli saanut vain Jumalan avulla. Niinpä hän kieltäytyi tapaamasta kuvernööriäkin ja pyysi, ettei tämä tulisi tapaamiseen.

Pyhän Poimenin opetuksia

Toisten synneistä

Pyhä Poimen toimi hengellisenä opettajana ja ohjaajana lukuisille munkeille. He kirjasivat ylös opettajansa vastauksia, jotta ne auttaisivat myös muita kyselijöitä heidän lisäkseen. Eräs munkki kysyi: ”Jos näen veljeni tekevän syntiä, pitääkö minun salata asia?” Vanhus vastasi: ”Jos me moitimme veljiä synnistä, silloin Jumala moittii meitäkin synneistämme. Jos näet veljen tekevän syntiä, älä usko silmiäsi. Tiedä, että oma syntisi on kuin hirsi (puupalkki), mutta veljesi synti kuin malka (roska, tikku) (Matt.7:3-5) ja silloin et joudu kärsimykseen ja kiusaukseen."

Katumuksesta

Toinen munkki sanoi pyhälle Poimenille: ”Olen tehnyt vakavan synnin ja haluan viettää kolme vuotta katuen. Riittääkö tämä aika?” Vanhus vastasi: ”Se on pitkä aika.” Munkki jatkoi vielä kysyen, kuinka kauan pyhä haluaisi hänen katuvan. Ehkä vain vuoden? Pyhä Poimen vastasi: ”Se on pitkä aika.” Muut veljet kysyivät: ”Jospa hän katuisi vain 40 päivää?” Vanhus vastasi: ”Uskon, että mikäli ihminen katuu syvästi koko sydämestään ja hänellä on vakaa aikomus olla palaamatta syntiin, Jumala hyväksyy kolmen päivän katumuksenkin.”

Pahoista ajatuksista

Kun pyhältä Poimenilta kysyttiin, miten päästään eroon jatkuvista pahoista ajatuksista, hän vastasi: ”Se on kuin mies, jolla on tuli vasemmalla puolellaan ja astia täynnä vettä oikealla puolellaan. Jos hän alkaa palaa tulesta, hän ottaa vettä astiasta ja sammuttaa palon. Palo edustaa pahoja ajatuksia, jotka sielunpelastuksemme vihollinen on laittanut hänen sydämeensä ja jotka voivat sytyttää syntiset halut ihmisessä kuten kipinä kodan. Vesi on rukouksen voima, joka ohjaa ihmisen Jumalan huomaan."

Paastosta

Pyhä Poimen paastosi ankarasti ja joskus hän ei nauttinut ruokaa viikkoon tai jopa pidempään aikaan. Hän neuvoi muita syömään joka päivä, mutta ei koskaan mahan täydeltä. Kuultuaan kerrottavan eräästä munkista, joka paastosi viikon, mutta menetti aina malttinsa, hän sanoi tästä, että hän pystyy paastoamaan viikon, mutta ei pysty pidättämään vihaansa edes yhtä päivää.

Vaikenemisesta ja turhanpuhumisesta

Kysymykseen siitä, onko parempi puhua vai vaieta, vanhus vastasi: ”Se, joka puhuu Jumalan vuoksi, tekee hyvin, ja se joka vaikenee Jumalan vuoksi, tekee myös hyvin.”

Hän sanoi myös: ”Jos ihminen näyttää olevan hiljaa, mutta hänen sydämensä tuomitsee muita, silloin hän puhuu koko ajan. Voi olla myös niin, että ihminen puhuu koko päivän, mutta todellisuudessa vaikenee, koska ei sano mitään epäedullista ja kannattamatonta.”

Lähimmäisistä

Pyhä sanoi: ”On hyvä huomata kolme asiaa: pelätä Jumalaa, rukoilla usein ja tehdä hyvää lähimmäisilleen.”

”Ihmisen, joka viettää elämäänsä lähimmäisten keskuudessa, täytyy olla kuin kivipaasi. Hän ei vihastu, kun häntä kiusataan, eikä ylpisty, jos häntä ylistetään. Pahuus ei koskaan tukahduta pahuutta. Jos joku tekee teille pahaa, tehkää te hänelle hyvää ja teidän hyvyytenne voittaa pahuuden.”

Nöyryydestä

Kerran kun pyhä Poimen opetuslapsineen saapui Scetiksen luostariin, hän sai tietää, että luostarin vanhin oli vihainen ja mustasukkainen hänen saapumisestaan ja siitä, että luostarin munkit lähtivät pois hänen luotaan tapaamaan Poimenia. Lohduttaakseen erakkovanhusta Poimen meni hänen luokseen veljestön kanssa ja vei hänelle ruokaa lahjanaan. Vanhus kieltäytyi kuitenkin vastaanottamasta heitä. Silloin pyhä Poimen sanoi: ”Emme saa lähteä täältä ennen kuin vanhus suostuu tapaamaan meidät.” Hän jäi seisomaan keljan ovelle helteeseen. Nähdessään pyhän Poimenin nöyryyden ja kärsivällisyyden vanhus otti hänet vastaan ystävällisesti ja sanoi: ”Totta ei ole vain se, mitä olen sinusta kuullut, nyt näen, että tekosi ovat sata kertaa suurempia.”

Pyhällä Poimenilla oli joskus tapana suuressa nöyryydessään huokaista: ”Minut pitäisi heittää alas samassa paikassa, missä saatana on heitetty alas.”

Ylevistä ajatuksista

Kerran eräs munkki toisesta maasta tuli pyhän Poimenin luo saadakseen häneltä ohjausta. Hän alkoi puhua ylevistä asioista, joita oli vaikea ymmärtää. Pyhä Poimen käänsi hänelle selkänsä ja oli hiljaa. Muut selittivät munkille, että pyhä Poimen ei halunnut puhua tällaisista asioista. Silloin munkki kysyi pyhältä Pomenilta. kuinka voisi kamppailla sielun intohimoja vastaan. Pyhä Poimen kääntyi heti iloisena ja sanoi: ”Nyt puhut hyvin ja tahdon vastata.” Sen jälkeen hän pitkän aikaa antoi ohjeita siitä, miten munkin pitäisi kamppailla intohimojansa vastaan ja voittaa ne.

Pyhä Poimen Suuri kuoli 110-vuotiaana noin vuonna 450. Pian kuoleman jälkeen häntä alettiin kunnioittaa pyhänä ja hän sai nimensä yhteyteen merkinnän Suuri, joka merkitsi suurta nöyryyttä, suoraselkäisyyttä, askeettista taistelua ja epäitsekästä Jumalan palvelemista.

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Poimen (Pimen) Suurta aina vuosittain elokuun 27. päivänä.

Tropari ja kontakki

Tropari, 8. säv.

Vuodattamasi kyyneleet tekivät erämaan hedelmälliseksi ja kaipauksesi Jumalaan kantoi itsekieltäymyksen hedelmiä. Ihmeittesi loistolla sinä valaisit koko maailman. Oi pyhä isä Poimen, rukoile Kristusta, meidän Jumalaamme, pelastamaan meidän sielumme.

Tropari, 8. säv.

Kuin lämmin ja hellä sade | sinun omantunnon vaivat saivat erämaan puhkeamaan kukkaan. | Kestävyytesi kärsimyksissä kantavat hedelmää satakertaisesti | sillä aikaa kun ihmeesi täyttävät maailman valolla. || Oi pyhä isä Poimen, rukoile Kristusta, meidän Jumalaamme, pelastamaan meidän sielumme.

Kontakki, 4. säv.

Oi Poimen, ylevä sanoissa ja teoissa. Tänään me muistamme sinua ja juhlimme vaivojasi, jotka vahvistivat hurskaiden sydämiä.

Kontakki, 4. säv.

Loistavan kilvoituksesi muisto | ilahduttaa jumalisten sieluja tänään, || oi Jumalassa viisas Poimen, meidän pyhä isämme.

HAP