Toiminnot

Ero sivun ”Sergei ja Herman Valamolainen” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

Rivi 7: Rivi 7:
 
Perimätieto kertoo luostarin perustajan, kreikkalaisen Sergein saapuneen Bysantista Laatokan pohjoispuolelle, nykyisen Sortavalan tienoille Riekkalan saareen, mistä hän siirtyi Valamon saarelle. Saari oli vanha uhrikeskus, jossa asui tietäjävanhuksia ja paikallisia velhoja.
 
Perimätieto kertoo luostarin perustajan, kreikkalaisen Sergein saapuneen Bysantista Laatokan pohjoispuolelle, nykyisen Sortavalan tienoille Riekkalan saareen, mistä hän siirtyi Valamon saarelle. Saari oli vanha uhrikeskus, jossa asui tietäjävanhuksia ja paikallisia velhoja.
  
Sergei asettui asumaan luoliin, ja Vaaga-niminen luola tuli pyhittäjän asumukseski Valamon saaressa. Siltä käsin hän yksin, ilman aseita keskellä vihamielisiä pakanoita saarnasi asukkaille evankeliumia ja kastoi ihmisiä kristityiksi. Näin pikkuhiljaa saarelle syntyi luostariyhteisö, johon myös historian saatossa johonkin aikaan (''ei siis välttämättä ollenkaan samaan aikaan kuin Sergei'') liittyi karjalaissyntyinen Herman, joka jatkoi pyhittäjäisä Sergein työtä. Hermanin kerrotaan olleen mahdollisesti kotoisin Sortavalan lähistöltä. Joissaikin tiedoissa kerrotaan tätä ensimmäistä luostari nimitetyn [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhän Kolminaiuuden]] luostariksi (''erotuksena myöhempään nimeen [[Kristuksen kirkstuminen|Kristuksen kirkastumisen]] luostari'').
+
Sergei asettui asumaan luoliin, ja Vaaga-niminen luola tuli pyhittäjän asumukseski Valamon saaressa. Siltä käsin hän yksin, ilman aseita keskellä vihamielisiä pakanoita saarnasi asukkaille evankeliumia ja kastoi ihmisiä kristityiksi. Näin pikkuhiljaa saarelle syntyi luostariyhteisö, johon myös historian saatossa johonkin aikaan (''ei siis välttämättä ollenkaan samaan aikaan kuin Sergei'') liittyi karjalaissyntyinen Herman, joka jatkoi pyhittäjäisä Sergein työtä. Hermanin kerrotaan olleen mahdollisesti kotoisin Sortavalan lähistöltä. Joissaikin tiedoissa kerrotaan tätä ensimmäistä luostari nimitetyn [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhän Kolminaiuuden]] luostariksi (''erotuksena myöhempään nimeen [[Kristuksen kirkastuminen|Kristuksen kirkastumisen]] luostari'').
  
 
Perimätiedoissa luostarin perustaminen on sanottu tapahtuneen v. 992 mutta asiasta on kiistelty kovastikin. Eräiden tietojen mukaan perustaminen ajoittuisi 1100-luvulle ja eräiden tietojen mukaan vasta 1300-luvulle. Varmaa tietoa perustamisajankohdasta ei ole. Kaikki ajankohdat ovat enemmän tai vähemmän arvailua, joista tutkijat keskenään kiistelevät.
 
Perimätiedoissa luostarin perustaminen on sanottu tapahtuneen v. 992 mutta asiasta on kiistelty kovastikin. Eräiden tietojen mukaan perustaminen ajoittuisi 1100-luvulle ja eräiden tietojen mukaan vasta 1300-luvulle. Varmaa tietoa perustamisajankohdasta ei ole. Kaikki ajankohdat ovat enemmän tai vähemmän arvailua, joista tutkijat keskenään kiistelevät.

Versio 11. joulukuuta 2008 kello 19.42

<swf align="right">Sergei_ja_herman_01.swf‎

{{{teksti}}}


<swf align="left">Sergei_ja_herman_02.swf‎ ‎

{{{teksti}}}


Pyhittäjä Sergei Valamolainen on toinen Valamon luostarin perustajista yhdessä Pyhittäjä Herman Valamolaisen kanssa.

Perimätieto kertoo luostarin perustajan, kreikkalaisen Sergein saapuneen Bysantista Laatokan pohjoispuolelle, nykyisen Sortavalan tienoille Riekkalan saareen, mistä hän siirtyi Valamon saarelle. Saari oli vanha uhrikeskus, jossa asui tietäjävanhuksia ja paikallisia velhoja.

Sergei asettui asumaan luoliin, ja Vaaga-niminen luola tuli pyhittäjän asumukseski Valamon saaressa. Siltä käsin hän yksin, ilman aseita keskellä vihamielisiä pakanoita saarnasi asukkaille evankeliumia ja kastoi ihmisiä kristityiksi. Näin pikkuhiljaa saarelle syntyi luostariyhteisö, johon myös historian saatossa johonkin aikaan (ei siis välttämättä ollenkaan samaan aikaan kuin Sergei) liittyi karjalaissyntyinen Herman, joka jatkoi pyhittäjäisä Sergein työtä. Hermanin kerrotaan olleen mahdollisesti kotoisin Sortavalan lähistöltä. Joissaikin tiedoissa kerrotaan tätä ensimmäistä luostari nimitetyn Pyhän Kolminaiuuden luostariksi (erotuksena myöhempään nimeen Kristuksen kirkastumisen luostari).

Perimätiedoissa luostarin perustaminen on sanottu tapahtuneen v. 992 mutta asiasta on kiistelty kovastikin. Eräiden tietojen mukaan perustaminen ajoittuisi 1100-luvulle ja eräiden tietojen mukaan vasta 1300-luvulle. Varmaa tietoa perustamisajankohdasta ei ole. Kaikki ajankohdat ovat enemmän tai vähemmän arvailua, joista tutkijat keskenään kiistelevät.

Perimätiedon mukaan pyhittäjäisien reliikit siirrettiin vuonna 1163 turvaan Valamosta Novgorodiin, jossa ne olivat aina vuoteen 1180 asti. Silloin ne tuotiin juhlallisessa saatossa takaisin Valamoon ja tuota päivää, syyskuun 11. päivää, muistellaan yhä Suomen ortodoksisessa kirkossa pyhäinjäännösten palauttamisen muistopäivänä. Palautuspaikalle, jossa reliikit otettiin vastaan Laatokan rannassa rakennettiin myöhemmin kivinen Jumalansynnyttäjän ilmestyksen tšasouna.

Suomen ortodoksinen kirkko kunnioittaa kumpaakin luostarin perustajaa sekä Sergei Valamolaista että Herman Valamolaista Karjalan valistajina ja pyhinä. Heidän muistopäiväänsä vietetään vuosittain kesäkuun 28. päivänä. Kaikkien Karjalan valistajien yhteinen muistopäivä sijoittuu lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Arkkimandriitta Panteleimon: Valamon paterikon. Luostarin isien elämänkertoja, 1989, Valamon luostari
  • Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat, 1947, OV
    • Pyhittäjät Sergei ja Herman Valamolaiset (ss. 8 - 12)
  • Kirkkovuoden pyhät II,1980, OKJ
    • Pyhittäjät Sergei ja Herman Valamolaiset (s. 933)