Uspenskin katedraali

Uspenskin katedraali on Helsingin ortodoksisen seurakunnan sekä samalla Helsingin hiippakunnan pääkirkko eli katedraali.

Uspenskin katedraali, Helsinki
Foto © Soili Mustapää 2012

Sisällysluettelo

1 Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko
2 Keskeinen sijainti
3 Oma pyhä
4 Suosittu vierailukohde
5 Kirjallisuutta
6 Katso myös
7 Aiheesta muualla

Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko

Kirkon nimi tulee slaavinkielisestä sanasta uspenie, joka merkitsee kuolonuneen nukkumista. Katedraali onkin pyhitetty Neitsyt Marian (Jumalansynnyttäjän) kuolonuneen nukkumisen muistolle, jonka muistopäivää vietetään ortodoksisessa kirkossa 15. elokuuta. Kyseinen päivä onkin samalla Uspenskin katedraalin praasniekka- eli temppelijuhlapäivä.

Uspenskin punaisesta tiilestä rakennettu katedraali on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Kirkossa on neljätoista kullattua liekin muotoista kupolia. Kirkko on rakennettu Katajanokan kallioiselle kukkulalle ja siunattu käyttöönsä v. 1868.

Kirkon on suunnitellut kuuluisa venäläinen kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei M. Gornostajev. Vaikka kirkko ulkoisesti on vanhan slaavilaisen perinteen mukainen, sisällä kirkossa näkyy ortodoksisen kirkon bysanttilainen perinne.

Uspenskin katedraali, Helsinki
interiöörinäkymä
Foto © Soili Mustapää 2012

Uspenskin punaisesta tiilestä rakennettu katedraali on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko.

Katedraalin ulkoinen tyyli juontaa juurensa Moskovan lähelle 1500-luvulla rakennetusta satumaisen kauniista kivikirkosta.
Foto © Soili Mustapää 2010

Uspenskin ikonostaasi eli kuvaseinä erottaa alttarin muusta kirkkosalista.

Keskeinen sijainti

Uspenskin katedraali noin vuonna 1890-1900, jolloin kirkon ympäristö oli vielä rakentamatonta aluetta.
Kuva: The Library of Congress

Sijainti keskeisellä ja näkyvällä paikalla on ajoittain ollut ongelma helsinkiläisille. Kirkon slaavilaisuus on saattanut haitata, ja joku onkin menneinä vuosina kokenut, että kirkko antaa liian venäläisen ilmeen koko Helsingin keskustalle. 1900-luvun alussa tämä ajattelutapa hävitti muun muassa Suomenlinnan upean Pyhän Aleksanteri Nevskin (Nevalaisen) ortodoksisen kirkon, kun sen arkkitehtuuri muutettiin ”paremmin suomalaisuuteen sopivaksi”. Onneksi Uspenski on saanut säilyttää ulkoisen olemuksensa. Kirkon naamioimiseksi ja piilottamiseksi sen ympärille on tosin rakennettu joitakin melko rumia toimistokolosseja.

Sisällä kirkon ilmettä hallitsevat komeat, jylhät graniittipilarit ja kirkon tilan avaruus.

Oma pyhä

Katedraalin alakerrassa on kirkkosali ja pappismarttyyri Aleksander Hotovitskille pyhitetty kappeli. Ukrainassa syntynyt isä Aleksander Hotovitski toimi kirkkoherrana Helsingin seurakunnassa vuosina 1914 – 1917. Sittemmin hän toimi kirkollisissa tehtävissä Venäjällä ja joutui Stalinin vainon kohteeksi. Hänet teloitettiin ampumalla vuonna 1937. Isä Aleksander kanonisoitiin eli luettiin pyhien joukkoon kuuluvaksi vuonna 1994. Kanonisoinnin teki Venäjän ortodoksinen kirkko. Isä Aleksanderin muistopäivä on joka vuosi joulukuun 4. päivä.

Uspenskin katedraalin jumalanpalveluskielenä käytettiin pitkälle 1900-lukua kirkkoslaavia. Vasta vuodesta 1990 alkaen on kielenä pääsääntöisesti ollut suomi. Pari kertaa vuodessa palvelukset toimitetaan kuitenkin perinteitä vaalien myös kirkkoslaaviksi: kirkon vihkimisen vuosipäivänä 25.lokakuuta tai sitä lähinnä olevana sunnuntaina sekä apostoli Tuomaan sunnuntaina, eli ensimmäisenä pääsisäisen jälkeisenä sunnuntaina.

Suosittu vierailukohde

Kirkko on erittäin suosittu turistikohde. Vuosittain kirkossa vierailee lähes puoli miljoonaa matkailijaa ja kirkko on myös monien virallisten vierailijoiden tutustumiskohde. Kirkossa pidetään myös lukuisia itäisen ja läntisen perinteen mukaisia konsertteja ja järjestetään kirkollista kulttuuria käsitteleviä seminaareja ja esitelmiä.

Kirjallisuutta

Petri Piiroinen (toim.): Ortodoksisuutta eilen ja tänään. Helsingin ortodoksinen seurakunta 1827-2002, Helsinki 2002
Irinja Nikkanen: Ikkuna kirkkauteen - Window to heaven, 1977