Toiminnot

Haminan ortodoksinen seurakunta

Kohteesta Ortodoksi.net

Haminan ortodoksinen seurakunta
Varuskuntakatu 14, 45100 Kouvola
Toiminta-alue Haminan ja Kouvolan seudut
Kirkkoherra Ville Kiiveri
Pääkirkko Haminan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko
Muut kirkkorakennukset Haminan hautausmaa, Kouvola, Myllykoski
Keskuspaikka Kouvola
Jäsenmäärä 1124 (v. 2007)
II pappi ei ole
muut papit Johannes Wuorlinna, Vassi Livio, Martti Honkaselkä, Jukka Jauhiainen
Kanttori Kari Päivinen (ma.)
Kotisivu https://www.orthamina.fi/
Facebook ei

(Lähde:Ortodoksinen kalenteri ja seurakunnan kotisivut)

Haminan ortodoksinen seurakunta toimii Haminan ja Kouvolan kaupunkien sekä Virolahden, Miehikkälän ja Luumäen kuntien alueella. Viime vuosien kuntarajojen muutokset ovat muuttaneet hieman myös seurakunnan maantieteellisiä rajoja. Hallinnollisesti se kuuluu Helsingin hiippakuntaan.

Haminan kaupunki oli Turun rauhan (1743) seurauksena siirtynyt venäläisten hallintaan, joten Haminan ortodoksisen seurakunnan perustaminen seuraavana vuonna voidaan yhdistää tähän rajojen muutokseen. Kaupunkiin muutti venäläistä sotaväestöä sekä kauppiaskuntaa.

Haminassa on ollut useita ortodoksisia kirkkorakennuksia seurakunnan historian aikana. Ensimmäinen, puurakenteinen kirkko vihittiin käyttöönsä joulupäivänä 1744. Sen oli suunnitellut arkkitehti Trezini ja pyhitettiin apostolien Pietarin ja Paavalin muistolle. Kirkko sijaitsi lähellä nykyistä Reserviupseerikoulun päärakennusta. Ensimmäinen kirkko purettiin 1780-luvun alussa ja samalle paikalle rakennettiin uusi puurakenteinen kirkko vuonna 1785. Tämä toinen kirkko tuhoutui Haminan suurpalossa 1821, jolloin myös 90% kaupungin keskustan rakennuksista tuhoutui.

Haminan apostolien
Pietarin ja Paavalin kirkko

Kuva: Wikipedia

Järjestyksessään kolmas pyhien Pietarin ja Paavalin kirkko rakennettiin entisen luterilaisen kirkon tontille Raatihuoneentorin varrelle 1830-luvun alussa. Kirkon suunnitteli todennäköisesti arkkitehti Visconti. Tällä kertaa rakennusmateriaalina oli tiili. Tämä Haminan ortodoksisen seurakunnan nykyinen pääkirkko vihittiin käyttöönsä helmikuussa 1837. Kirkon yhteyteen rakennettiin erillinen kellotapuli vuonna 1862. Samalla kirkon tontti aidattiin.

Haminassa oli myös ainakin kaksi eri rykmenttien käytössä ollutta pientä varuskuntakirkkoa 1700-luvulla.

Seurakunnan hautausmaa perustettiin Pampyölin kylään. Hautausmaalla on historiansa aikana ollut kolme kirkkoa, joista viimeisin rakennettiin vuonna 1902. Tämä Kaikkien murheellisten ilo -ikonin kunniaksi pyhitetty kirkko muutettiin tiilirakenteiseksi vuonna 1928. Hautausmaalla on myös Aladinin suvun hautakappeli vuodelta 1898.

Haminan seurakunnassa oli 1800-luvulla viisi kirkkoherraa, jotka kaikki palvelivat virassaan melko pitkiä aikoja. Viimeinen 1800-luvulla nimitetty kirkkoherra, isä Nikolai Stepanov oli virassaan vuoteen 1923 saakka. Stepanovin ristiriidat seurakunnan kanssa johtivat lopulta hänen eroonsa. Seurasi epävarmuuden aika, joka jatkui aina vuoteen 1929. Kirkkoherrat olivat virkaatekeviä ja vaihtuivat usein. Isä Pietari Nikolajevin (Norilo) valinta vuonna 1929 päätti epävarmuuden ajan. Hän siirtyi Hämeenlinnan kirkkoherraksi vuonna 1936. Noriloa seurasi kirkkoherrana isä Vladimir Tsvetkov, joka toimi virassaan aina seurakunnan lakkauttamiseen saakka vuonna 1960.

Haminan seurakunnan jäsenmäärä vaihteli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen välisenä aikana 200-300 hengen välissä. Toisen maailmansodan jälkeen jäsenmäärä nousi yli 600 hengen. Seurakunnan alue laajeni vuoden 1950 seurakuntauudistuksessa, ja karjalaiset hakeutuivat uusille asuinsijoilleen.

Karjalaisten tulon myötä Myllykoskelle valmistui vuonna 1954 tsasouna, jonka suunnitteli insinööri Esko Aro Ägläjärven tsasounan piirrustusten mukaan. Helsingin piispa Aleksanteri vihki tsasounan Jumalansynnyttäjän muistoksi.

Haminan seurakunnasta tehtiin Kirkollishallituksen päätöksellä Kotkan ortodoksisen seurakunnan alainen kappeliseurakunta vuosien 1960-1980 väliseksi ajaksi. Seurakunnan talous oli 1950- luvulla ajautunut katastrofaaliseen tilaan yhtäältä kirkkoherra Tsvetkovin toimien, toisaalta sisäisen ja ulkoisen valvonnan pettämisen vuoksi.

Kouvolan Ristin ylentämisen kirkko
Kuva: Pyykkönen
Elämä kappeliseurakuntana koettiin hankalaksi sekä Haminassa että Kotkassa. Mahdollisuuden uudelleenitsenäistymiseen tarjosivat taloudellisen tilanteen korjaantuminen 1970-luvun lopulla, Haminan seurakunnan jäsenten oma alotteellisuus ja Helsingin metropoliitta Johanneksen antama tuki. Haminan seurakunta aloitti itsenäisenä seurakuntana vuoden 1980 alusta keskuspaikkanaan Kouvola. Kirkkoherraksi valittiin isä Leo Huurinainen.

Seurakunnan toiminta muuttui kaksinapaiseksi uudelleenitsenäistymisen myötä. Seurakunnan ”traditiot ovat Haminassa ja toiminta Kouvolassa”, kuten seurakunnassa todettiin 1980-luvun alussa. Muutos selkiintyi entisestään, kun Kouvolan luterilainen seurakunta lahjoitti takaisin ortodoksiselle seurakunnalle Sakaristonmäellä sijaitsevan kirkon. Kirkko oli alunperin rakennettu venäläisen sotaväen varuskuntakirkoksi vuonna 1915. Suomen itsenäistymisen ja vuoden 1918 tapahtumien jälkeen se muutettiin luterilaiseksi kirkoksi, jona se toimi aina vuoteen 1977. Tämä Pyhän Ristin kirkko vihittiin käyttöönsä muutostöiden jälkeen 1982.

Seurakunnan kirkkoherranvirasto on sijainnut vuodesta 1997 Ortodoksiakeskus Sypressissä, joka toimii samalla seurakunnan kokous- ja näyttelytilana.

Uudelleenitsenäistymisen jälkeen Haminan seurakunnan elämä on vahvistunut sekä ulkoisesti että sisäisesti. Tämä näkyy seurakuntalaisten määrän kasvamisena (1 121, v. 2007) sekä aktiivisena osallistumisena jumalanpalveluselämään.

Timo Harju
ortodoksisen uskonnon lehtori

Katso myös