Iisalmen seurakunta ja kirkko (AK 1957)

Aamun Koitto numero 28-29, 10.10.1957 sivut 296-298.

KESKEN
Ensimmäisen kerran esiintyi Iisalmen ortodoksisen seurakunnan nimi 1.1.1950. Edellisen vuoden viimeisenä päivänä lakkautettiin siirtoseurakunnat, joihin kuului muun muassa Suistamon ortodoksinen seurakunta, jonka keskus toimi Iisalmessa vuodesta 1946 lähtien. Iisalmen ortodoksiseen seurakuntaan määrättiin kuuluvaksi Iisalmen kaupunki, Iisalmen, Lapinlahden Varpaisjärven, Sonkajärven ja Vieremän maalaiskunnat. Seurakunnan väkiluku oli tällöin 3185 jäsentä. Ensimmäiseksi kirkkoherraksi kirkollishallitus nimitti Suistamon seurakunnan esimiehen Alexander Ryttyläisen ja kanttoriksi saman seurakunnan kanttorin, diakoni Mikko Rajamon.

Kirkkoherra Alexander Ryttyläisen esityksestä kirkollishallitus nimitti hoitokunnan väliaikaisesti hoitamaan seurakunnan sisäisiä asioita. Hoitokuntaan tulivat kuulumaan seuraavat jäsenet: Heikki Aramo Iisalmen maalaiskunnasta, Juho Maljonen Lapinlahdelta, Viktor Palviainen Vieremältä ja varalle rouva Larisa Tuutti ja opettaja Klaudia Lukin. Rahastonhoitajana toimi Mikko Rajamo.

Ensimmäinen seurakunnan kokous pidettiin 17. päivänä syyskuuta 1950 kirkkoherra Aleksander Ryttyläisen toimiessa puheenjohtajana. Seurakuntakokous valitsi seurakunnan neuvoston jäsenet kolmivuotiskaudeksi. Valituiksi tulevat tulivat Heikki Blinnikka Iisalmesta, Juho Maljonen ja Vilho Jaamanen Lapinlahdelta, Aulis Naumanen ja Juho Vornanen Sonkajärveltä, Viktor Palviainen Vieremältä, Juho Repo Iisalmen maalaiskunnasta ja Mikko Nahkanen Varpaisjärveltä.

Jälleenrakennuslautakunta kääntyi tonttiasiassa kaupunginhallituksen puoleen, joka esitti kirjelmällään 9. päivältä huhtikuuta 1949 kirkkotontiksi Kirkkopuistokadun itäisimmässä päässä ensimmäisestä kaupunginosasta kortteli 61:ssä yleisen rakennuksen tonttia n:o 206 ja pappilatontiksi rautatien itäpuolella olevaa aluetta. Hautausmaatontti jäi avoimeksi. Seurakunnan jälleenrakennuslautakunta hyväksyi kirkkotonttiehdotuksen ja jätti hakemuksen kaupunginvaltuustolle. Rautatien takainen alue pappilatontiksi seurakunnan viraston suhteen katsottiin liian syrjäiseksi.

Saatuaan valtuudet valtion asettamalta jälleenrakennustoimikunnalta, seurakunnan jälleenrakennustoimikunta osti Puurusen perikunnalta ensimmäisestä kaupunginosasta Kirkkopuistokadun ja Kyllikinkadun kulmassa olevan kiinteistön seurakunnan pappilaa varten.Seurakunnankokous hyväksyi kaupan, kauppakirja tehtiin 25. päivänä syyskuuta 1951 kauppahinnan ollessa 5150000 markkaa, jonka Suomen valtio suoritti.

Jälleenrakennustoimikunnan valtuuksilla osti seurakunnan jälleenrakennuslautakunta edellä mainitun kirkkotontin Iisalmen kaupungilta 31.12.1951 tehdyllä kauppakirjalla 1420 neliömetrin suuruisena 905000 markan kauppahinnasta.

Seurakunta esitti jälleenrakennustoimikunnalle, että Iisalmen ortodoksinen kirkko tulisi noin 500 hengelle. Suunnittelussa tulisi käyttää entisen Suistamon kirkon piirustuksia ja lisäksi tulisi rakentaa kirkon kellarikerrokseen seurakuntasali ja kerhohuone. Kirkkokunnan ylimmän johdon toivomuksesta kirkon tulisi olla kooltaan niin tilava, että se tyydyttäisi kirkkokunnan tarpeita myöskin suurimmissa juhlatilaisuuksissa.

Lisäksi seurakunta toivoi, että rukoushuoneet rakennetaan Lapinlahdelle, Varpaisjärvelle, Vieremän Salahmille, Sonkajärvelle ja Kalliosuolle. Esitys sai jälleenrakennustoimikunnan hyväksymisen.

Lapinlahden Alapitkällä asuvat seurakuntalaiset pystyttivät ensimmäisen rukoushuoneen talkootöinä ja keräysvarojen turvin. Rukoushuoneen vihkiäiset olivat 8. päivänä kesäkuuta 1952.

Seurakunnassa tapahtui esimiehen vaihdos rovasti Aleksander Ryttyläisen tultua nimitetyksi 1. päivästä syyskuuta 1952 Joensuun ortodoksisen seurakunnan esimieheksi. Hänessä seurakunta menetti tarmokkaan ja toimintakykyisen sielunpaimenen. Rovasti Ryttyläinen tuli toimineeksi suistamolaisten parissa 16 vuoden ajan.

Kirkollishallitus nimitti seurakunnan väliaikaiseksi kirkkoherraksi pastori Aleksanteri Kasangon. Iisalmen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran vaalissa tuli pastori Olavi Petsalo valituksi seurakunnan kirkkoherraksi.

Kirkkokunnan jälleenrakennustoimikunta antoi ortodoksisen kirkon piirustusten laatimisen arkkitehti Ilmari Ahoselle Helsingistä. Seurakunnan valtuusto hyväksyi arkkitehti Ahosen toisen luonnoksen. Kirkollishallitus antoi myös hyväksymisensä. Iisalmen ortodoksisen kirkkotontin kauppakirjan mukaan tuli kirkon piirustuksille hankkia kaupungin hallituksen hyväksyminen.

25. 5. 1955 päivätyllä kirjelmällään Iisalmen kaupunginhallitus ilmoitti, ettei se voinut hyväksyä Iisalmen ortodoksisen kirkon luonnosta professori Otto Meurmanin antaman lausunnon perusteella. Tämän johdosta kirkon rakennushanke lykkääntyi seuraavaan vuoteen.

Kirkkokunnan jälleenrakennustoimikunta koetti päästä kaupunginhallituksen kanssa tyydyttävään ratkaisuun piirustusasiassa. Arkkitehti Ahosen ja jälleenrakennuslautakunnan sihteerin tuomari Maarvalan käytyä henkilökohtaisesti esittämässä kirkon kolmannen luonnoksen Iisalmen kaupunginhallituksessa, ilmoitti kaupunginjohtaja kaupunginhallituksen tulevan hyväksymään ko. luonnoksen, jonka myös seurakunnanvaltuusto, kirkollishallitus ja opetusministeriö hyväksyivät.

Rakennushallitus antoi kirkon rakentamisen Rakennustoimisto M. ja V. Heusalalle Iisalmesta. Seurakuntasalista ja kerhohuoneesta tuli seurakunnan tehdä erillinen urakkasopimus urakoitsijan kanssa.

Kirkon rakennustyöt aloitettiin kesäkuun 18. päivänä 1956. Rakennustöitä johtavana mestarina on toiminut rakennusmestari M.E. Leppävuori. Rakennushallituksen puolesta on töitä valvonut rakennusmestari Viita-Lehto. Peruskiven muurauksen ja rukoushetken toimitti kirkkoherra Olavi Petsalo profeetta Eliaan päivän aattona 19. päivänä heinäkuuta 1956. Ristinvihkimisen toimitti kirkkoherra Petsalo lokakuun 26 päivänä 1956. Rakennustyöt jatkuivat keskeytymättä ja rakennus valmistui urakkasopimuksen mukaisesti. Kirkon sisätöiden luovutus- ja tarkastustilaisuus oli 2. päivänä huhtikuuta 1957. Tilaisuudessa olivat läsnä arkkitehti Ilmari Ahonen, vastaanottajina rakennushallituksen puolesta insinööri Pekka Leinonen sekä sähkö- ja koneasiain tuntijana R.K. Tuulos. Jälleenrakentamistoimikuntaa edustivat arkkitehti Selim Savonius ja tuomari Waldemar Maarvala. Iisalmen ortodoksista seurakuntaa edustivat kirkkoherra Olavi Petsalo, jälleenrakennuslautakunnan jäsenet Pekka Maaninen, Vilho Tuomijoki, Jussi Repo ja kirkonisännöitsijä Pekka Jokio. Pääurakoitsijaa edusti rakennusmestari Väinö Hausala. Lujuuslaskelman on suorittanut Insinööritoimisto T.V. Helin Helsingistä. Sähkötyöt on suorittanut Ylä-Savon Sähkö Oy, maalaustyöt Jyväskylän Osuusmaalaamo, mosaiikkityöt Mosaiikkiteho Kouvolasta, vesijohtotyöt Iisalmen Vesi- ja Lämpöjohtoliike sekä lämmityslaitteet Aeromecano Helsingistä. Rakennus todettiin tehdyksi urakkasopimuksen mukaisesti.

Seurakuntahuoneiston rahoittamiseksi sai seurakunta lakkautettujen seurakuntien varoista miljoona markkaa ja yleisellä varojen keräyksellä n. 230000 markkaa. Nämä varat suurin piirtein riittävät rakennuskustannukseen ja kaluston hankkimiseen. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin seurakuntasalissa 23. päivänä maaliskuuta 1957, josta lähtien myös tiistaiseura- ja kerhoillat on vietetty samoissa suojissa.

Kirkon sisustuksen on suunnitellut ylidiakoni Leo Kasanko. Ikonostaasin on piirtänyt arkkitehti Ilmari Ahonen. Työn on suorittanut puuseppämestari Kisonen Kuopiosta. Ikonostaasin kuvasto on peräisin Suistamon Pyhän Nikolauksen kirkosta ja on sen maalannut Pietarin taideakatemian diakoni Tamarinskij. Alttarissa olevan seinäfreskon ja kuninkaanovissa olevat ikonit on maalannut taiteilija Martha Neiglick-Platonoff, joka myös on entisöinyt ikonostaasissa olevan kuvaston. Rautaiset kuninkaanovet ja kynttiläjalat on valmistanut Kuopion Kultasepät Oy, joka on myös kunnostanut kirkossa olevan kaluston. Korpiselän seurakunnan kirkosta on saatu neljä suurikokoista ikonia. Kirkon kellot valmistaa Lokomo Tampereelta.

Seurakuntalaiset ovat saaneet pitkän odotuksen jälkeen tilavan ja kauniin temppelin, johon he voivat kokoontua yhteisiin jumalanpalveluksiin niin kuin ennen rakkaassa Karjalassa. Siksipä suistamolainen vanhus nähdessään kirkon ikonostaasin tutut pyhät kuvat virkahtaa: "Nyköi ol'sin kui Suistamon kirikös käynyt."

Pekka Jokio