Toiminnot

Liite III: Esran kirjat

Ortodoksi.netista

Sisällysluettelo

TT Hannu Pöyhönen:

Liite 3.

Esran kirjat

Esran kirjan nimellä tunnetaan varsin monta Vanhan testamentin historiaan liittyvää teosta, mikä aiheuttaa paljon sekaannusta. Tämä sekaannus johtuu kahdesta asiasta:

  • ensinnäkin näiden teosten otsakkeiden samankaltaisuudesta, mikä vielä saattaa korostua erikielisissä käännöksissä,
  • ja toiseksi kirjojen numerointikäytännöstä, joka vaihtelee voimakkaasti eri kirkollisissa perinteissä.

Epäjärjestys tässä kohden on lähes totaalinen, eikä näköpiirissä ole mitään merkkejä tilanteen korjaantumisesta, päinvastoin. Siksi paras tapa päästä asiassa edes jonkinlaiseen selkeyteen olisi ainakin toistaiseksi se, että jokainen tutkija ja asianharrastaja käyttäisi niistä johdonmukaisesti oman perinteensä mukaisia nimityksiä samalla varta vasten ilmaisten, mitä perinnettä hän edustaa. Jotta Esran kirjojen mysteerio voisi osittain valjeta niille, joita tämä kysymys kiinnostaa tai joille se on akateemisesti tarpeellista, sitä valotetaan ensin mahdollisimman tyhjentävästi selittäen ja sitten äärimmilleen pelkistetyn kaavion avulla.

A. Tunnetuimmat Esran kirjat ja niiden nimitykset eri kristillisissä perinteissä

Tunnetuimmat Esran nimeä kantavista kirjoista niistä eri kristillisissä perinteissä käytettävine nimityksineen ovat seuraavat:

1. Esran kirja

Kyseessä on deuterokanoninen Esran kirja, joka on numeroitu näin Septuagintassa, vanhalatinalaisessa ja syyrialaisessa käännöksessä ja joka tunnetaan tällä nimityksellä aina ortodoksisessa perinteessä, mutta joskus myös englanninkielisissä raamatunkäännöksissä (mm. King James Version 1611) ja sen seurauksena varsin ymmärrettävästi lisäksi englanninkielisessä teologisessa kirjallisuudessa. Teos on numeroitu 2. Esran kirjaksi Lukianoksen Septuaginta-käännöksen tarkistetussa versiossa, jossa puolestaan 1. Esran kirjana esiintyy palestiinalaisen suppeamman kaanonin mukainen Esran kirja yhdessä Nehemian kirjan kanssa. Teos on numeroitu puolestaan 3. Esran kirjaksi Vulgatassa sekä tästä johtuen usein myös nykyisessä länsimaalaisessa eksegeettisessä tutkimuksessa. Toisinaan deuterokanonista Esran kirjaa saatetaan kutsua myös “kreikkalaiseksi Esraksi” erotukseksi protokanonisesta vastineestaan.

2. Esran kirja

Kyseessä on Septuagintassa käytetty nimitys toisiinsa yhdistettyinä tradeeratuista Esran ja Nehemian kirjoista, jotka heprealaisen Vanhan testamentin käsikirjoituksiin tehtyjen reunamerkintöjen mukaan ovat alun perin olleetkin yksi yhtenäinen teos. Jako kahteen on tehty ensi kertaa joissakin kreikkalaisissa käsikirjoituksissa todennäköisesti 200- tai 300-luvulla Aleksandriassa ja toteutettu sitten johdonmukaisesti Vulgatassa, minkä seurauksena se on lopulta – vuodesta 1448 alkaen – päätynyt myös hepreankieliseen Vanhaan testamenttiin. Näin tapahtuneen jaon seurauksena aiemmin yhtenäisen teoksen ensimmäistä osaa on alettu ortodoksisessa perinteessä nykyisin nimittämään 2. Esran kirjaksi, sen jälkimmäistä taasen Nehemiaan kirjaksi. Toiseksi Esran kirjaksi Vulgata sitä vastoin kutsuu Nehemiaan kirjaa siitä yksinkertaisesta syystä, että siinä Nehemian kirjaan aikoinaan liittynyt Esra esitetään 1. Esran kirjana. Toiseksi Esran kirjaksi jotkut englantilaiset vanhat ja uudemmat raamatunkäännökset (mm. English Great Bible 1539), mutta myös englantilaisen kielialueen tutkijat, puolestaan usein nimeävät luokittelussaan kaanonin ulkopuolisen 4. Esran kirjan.

3. Esran kirja

Kyseessä on Vulgatan käyttämä nimitys Septuagintan mukaisesta 1. eli deuterokanonisesta Esran kirjasta. Vulgatan omaksumaa numerointikäytäntöä seuraa myös nykyinen länsimainen eksegeettinen ja muu teologinen kirjallisuus, samoin englanninkieliset raamatunkäännökset.

4. Esran kirja

Kyseessä on Vulgatan kautta yleiseen käyttöön vakiintunut nimitys Vanhan testamentin suppeamman mutta myös laajemman kaanonin ulkopuolelle jääneestä Esran ilmestyskirjasta eli apokalypsista, jonka tosin englanninkieliset raamatunkäännökset – ja sen seurauksena siis monesti myös eksegeetit – huomioivat numeroinnissaan 2. Esran kirjana. Vulgatassa teos esiintyy Uuden testamentin perään sijoitetussa apokryfisessä liitteessä Manassen rukouksen ja Vulgatan mukaisen 3. Esran kirjan kanssa.

5. Esran kirja

Viidenneksi Esran kirjaksi on joskus tapana nimittää 4. Esran kirjan eli Esran ilmestyksen ensimmäistä kristillisen perinteen pohjalta laadittua lisäystä eli lukuja 1–2. Ratkaisu perustuu teoksen parhaan tekstitradition välittävään latinalaiseen käännökseen. Koska katkelma kuitenkin edeltää 4. Esran kirjaa, arvovaltaiselta taholta on tehty ehdotus, että sitä alettaisiin nimittää tutkimuksessa 3. Esran kirjaksi.

6. Esran kirja

Kuudenneksi Esran kirjaksi on joskus tapana nimittää neljännen Esran kirjan eli Esran ilmestyksen toista kristillisen perinteen pohjalta laadittua lisäystä eli lukuja 15–16 teoksen latinalaisen käännöksen mukaisesti. Kuitenkin ne, jotka pitävät loogisena nimittää edellä esiteltyä 5. Esraa kolmanneksi, ovat luonnollisesti pakotetut nimittämään puolestaan 6. Esran kirjaa viidenneksi!

Esran ilmestys eli apokalypsi

Esran yhteydessä on vielä pakko ottaa esille yksi hänen nimeensä liittyvä teos siitä syystä, että se on käännetty suomen kielelle. Kyseessä on Esran ilmestys, josta tutkimuskirjallisuudessa on tapana käyttää nimitystä “Kreikkalainen Esran ilmestys” (Greek apocalypse of Ezra), jotta sekaannus neljäntenä Esran kirjana tunnettuun Esran ilmestykseen voitaisiin välttää. Kyseessä on merkitykseltään varsin vähäinen vuosien 150–850 välillä syntynyt kristillinen teksti, joka on kirjallisesti riippuvainen 4. Esrasta ja muistuttaa sitä paljon sisällöltään.

B. Keskeisimmät Esran kirjat pelkistettynä kaaviona

Koska seuraavalla kaaviolla pyritään tämän vaikean asian selkiinnyttämiseen, siihen on otettu mukaan Esran kirjoista vain kirjallisuudessa useimmin esiintyvät. Kyseessä on myös asiasisällöllisesti vallitsevan tilanteen yksinkertaistus erityisesti taulukkoon merkittyjen “englanninkielisen Vanhan testamentin” ja tutkimuksen suhteen. Pelkistyksessä lievä epätarkkuus on kuitenkin sekä väistämätöntä että sallittua.

- Protokanoniset Deuterokanoniset Apokryfiset
LXX Esra (&Neh.) 1. Esra -
Vulgata 1. Esra 2. Esra 3. Esra 4. Esra
Hebr. VT Esra Neh. - -
Engl. VT Esra Neh. 1. Esra 2. Esra

<- edellinen osa: Liite II: Deuterokanonisten katkelmien paikka niiden protokanonisissa teoksissa ~ viimeinen osa: Liite IV: Merkittäviä Vanhan testamentin ulkopuolisia tekstejä ->


© Hannu Pöyhönen

Sisällysluettelo