Toiminnot

Miksi osalla maailman kristittyjä pääsiäinen on eri aikaan

Ortodoksi.netista

Useimmat länsimaissa toimivat kirkot, kuten roomalaiskatolinen kirkko ja protestantit sekä poikkeuksellisesti ainoana ortodoksisena kirkkona myös Suomen ortodoksinen kirkko viettävät pääsiäistä tänä vuonna (2016) yli kuukautta aiemmin kuin kaikki muut itäisten ortodoksisen kirkkojen jäsenet.

Yhdysvaltalais-kreikkalaiselle Greek Reporter -sivustolla oli asiaa kysytty ortodoksiselta isä Jon Mangouliakselta, joka on kreikkalais-ortodoksinen pappi Modestossa Kaliforniassa.

Hänen mukaansa kysymys on hieman monimutkainen, mutta se voitaneen kuitenkin kiteyttää kahteen tekijään, jotka vaikuttavat tähän asiaan:

  1. ) kalenterikysymys ja
  2. ) ortodoksien kiinnittyminen kristillisen kirkon varhaisiin käytäntöihin.

Kalenterikysymys tarkoittaa, että idän kristillinen kirkko (ortodoksinen kirkko) seuraa edelleen monelta osin ns. vanhaa eli juliaanista kirkkokalenteria ja lännen kirkot sen sijaan uutta eli gregoriaanista kirkkokalenteria. Näiden kalenterien välillä on 13 päivän ero eli juliaaninen kalenterin päivämäärä on 13 päivää myöhemmin kuin gregoriaanisen.

Toinen tekijä on se, että ortodoksinen kirkko noudattaa edelleen ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen tekemää päätöstä Nikeassa vuonna 325. Päätöksessä edellytetään pääsiäisen viettämistä juutalaisen pääsiäisen jälkeen, jotta säilytetään Kristuksen kärsimysten raamatullinen järjestys. Muut kuin ortodoksiset kirkot ohittavat tämän vaatimuksen ja se tarkoittaa, että pääsiäinen osuus joskus ennen ja joskus juutalaisen pääsiäisen aikaan.

Tämän vuoksi ortodoksinen kirkko juhlii pääsiäistä yleensä yhdestä viiteen viikkoa myöhemmin kuin muu maailma. Silloin tällöin pääsiäinen osuu molemmilla kuitenkin samaksi päiväksi. Näin tapahtui viimeksi vuonna 2011.

Vuonna 2016 ortodoksinen pääsiäinen on 1.5. kun muilla pääsiäinen oli jo 27.3.

Ajankohdan laskeminen kevätpäiväntasauksen ja sitä seuraavan täyden kuun mukaan on monesti kovinkin hämmentävää ja se myös turhauttaa monia.

Etenkin tällainen laskentatapa ja käytäntö turhauttaa niitä ekumeenisia perheitä, joissa on sekä ortodokseja että muiden kirkkojen jäseniä. Vapaa-ajan ja lomien järjesteleminen vaikeutuu, kun osalla on pääsiäinen ja osalla ei tai sitten osan pitää muuttaa omia käytäntöjään ja perinteisiä tapojaan toisten vuoksi.

Vastikään eräässä sosiaalisessa mediassa käydyssä suomalaisessa keskustelussa tuli esille myös mielenkiintoinen näkökanta: koska nykyään etenkin luterilaisen kirkon jäsenissä erittäin suuri osa on sen verran vahvasti maallistuneita, että melkoinen osa heistä ei edes aina tiedä, miksi pääsiäistä vietetään, voitaisiinko Suomessa siirtyä ortodoksiseen käytäntöön ja viettää kaikki pääsiäistä vanhan kirkkokalenterin mukaan.

Miten pääsiäisen ajankohta määritellään?

Kolmen ensimmäisen vuosisadan ajan ei ollut mitään yleismaailmallista aikaa, milloin olisi juhlittu Kristuksen ylösnousemusta. Kirkot eri puolilla maailmaa seurasivat erilaisia perinteitä. Jotkut kristityt juhlivat pääsiäistä ensimmäisenä sunnuntaina juutalaisten pääsiäisen jälkeen ja jotkut samaan aikaan. Jotta saataisiin aikaiseksi yhteinen pääsiäinen, ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen isät ottivat asian asialistalle vuonna 325. He suunnittelivat yhtenäisen laskentakaavan pääsiäisen päivämäärän laskemiseksi ja se oli linjassa varhaisten kristittyjen perinteen ja Raamatun tapahtumien kanssa.

Kaava oli tällainen:

Pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasasuksen jälkeisen täydenkuun jälkeisenä ensimmäisenä sunnuntaina, mutta aina juutalaisten pääsiäisen jälkeen. Varmistaakseen sen, jottei tulisi sekaannusta, kevätpäiväntasauksen päivämäärä määriteltiin maaliskuun 21. päiväksi (vanhan kalenterin mukaan huhtikuun 3. pv).

Tämä kaava on yleisesti hyväksytty kaikkialla kristinuskoisessa maailmassa ja näin on varmistettu, että pääsiäistä vietetään samaan aikaan kaikkialla maailmassa. Ortodoksinen kirkko noudattaa yhä tarkoin tätä Nikean kirkolliskokouksen ohjetta.

Kuitenkin nykyisin läntinen kirkko - ja siinä ohessa Suomen ortodoksinen kirkko - on hyljännyt osan Nikean kaavasta, sen, että edellytetään pääsiäisen seuraavan aina juutalaista pääsiäistä. Jotkut läntiset teologit ja jopa eräät ortodoksisetkin (joita moni väittää siksi "vääriksi" teologeiksi) väittävät isä Jonin mukaan valitettavasti, että tämä säädös ei ole ollut koskaan neuvoston aikomuksena ja sanovat, että ei ole välttämätöntä seurata juutalaisen pääsiäisen aikataulua.

Perinteisten ortodoksisten kirkkojen jäsenten on vaikea ymmärtää tätä, koska hylätessään tämän kirkolliskokouksen säädöksen he sivuuttavat sekä sen, että Kristuksen ylösnousemusta juhlittiin kaikkialla samaan aikaan vuosina 325 - 1582, kuin myös sen, että on olemassa kirjallisia todisteita alkuseurakunnan ajan historioitsijoilta ja jopa aiemmista apostolisista ohjeista, joissa sanotaan: "Jos piispa tai presbyteeri (pappi) tai diakoni juhlii pyhää pääsiäispäivää ennen kevätpäiväntasausta juutalaisten kanssa, pantakoon hänet viralta."

Kalenterikysymys

Vuonna 1582 roomalaiskatolinen paavi Gregorius XIII pani vireille kalenteriuudistuksen juliaaniseen kalenteriin. Tämä uusi tuossa uudistuksessa syntynyt gregoriaaninen kalenteri oli tähtitieteellisesti oikea ja kalenteri on nykyisin käytössä lähes kaikkialla maailmassa. Kuten edellä mainittiin eroa juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin välillä on nykyään 13 päivää, ero on hieman suurentunut alkuaikojen erosta. Lopulta kaikki läntiset kirkot ottivat gregoriaanisen kalenterin käyttöönsä, mutta ortodoksinen kirkko vastusti voimakkaasti sen käyttöä. tämä johti pian siihen, että suurin osa kirkollisista juhlapäivistä oli eri aikaan kummassakin kalenterissa. Kalenterien ero näkyy nykyäänkin mm. jouluna 13 päivän erona.

Vuonna 1923 kokoontui Konstantinopolissa ortodoksisten kirkkojen välinen kongressi, johon osallistui joidenkin, mutta ei kaikkien ortodoksisten kirkkojen edustajia. Tämä kongressi teki jossain määrin - ainakin joidenkin mielestä - kiistanalaisen päätöksen noudattaa ns. tarkistettua tai korjattua kalenteria, joka pohjimmiltaan on sama kuin gregoriaaninen kalenteri paisi siinä on pääsiäinen vanhan juliaanisen kalenteri mukaisesti ja tietysti kaikki pääsiäisestä riippuvat juhlat samoin, kuten esim. helatorstai ja helluntai.

Tuloksena on, että nykyään juhlimme yleisimpiä kirkollisia juhlapäiviä kuten joulua, teofaniaa (loppiaista) ja monia muita samaan aikaan kuin läntiset kirjot ja niiden jäsenet, vain pääsiäinen on ja siitä riippuvat juhlat ovat eri aikaan juliaanisen kalenterin mukaisesti sijoitettuina ja niitä myös silloin juhlitaan eri aikoina näissä ortodoksisissa maissa ja kirkoissa. Näille ortodokseille on tärkeää säilyttää kirkon opetus ja perinne ehjänä ja puhtaana.

(teksti perustuu Greek Reporter USA - nettisivustolla olleeseen isä Jon Magouliaksen haastatteluun, Suomea koskevat lisäykset ovat Ortodoksi.netin tekemiä)

Katso myös