Avioliitto

Ortodoksinen avioliitto

Kihlaus

Ortodoksinen avioliitto alkaa kihlauspalveluksella, joka yleensä toimitetaan vihkimispalveluksen yhteydessä, mutta joka voidaan toimittaa myös erikseen. Palvelus alkaa kirkon eteisestä, josta pappi saattaa vihkiparin kirkkosalin puolelle kirkon länsipäätyyn. Tällöin pariskunta astuu maailmasta yhteiselle matkalle kohti idässä sijaitsevaa alttaria, joka kuvaa tulevaa maailmaa. Kihlauksessa luetaan rukouksia kihlautuvien puolesta ja heillä on tuohukset kädessään koko palveluksen ajan. Kihlauksen merkiksi pappi asettaa sormukset kihlaparin oikean käden nimettömään sormeen. Sormus kuvaa ikuista liittoa ja taivaallista sitoumusta. oikea käsi viittaa Jumalaan ja hänen toimitaansa sekä parin pyrkimykseen toimia oikein.

Vihkiminen

Kihlauksen jälkeen pari johdatetaan keskelle kirkkoa, jossa heiltä kysytään ovatko he "vapaasta tahdostaan" ja "vakain mielin" käymässä yhteiselle taipaleelle. Seuraa rukouksia koko maailman ja kirkkokansan sekä avioparin puolesta. Rukouksissa pyydetään Jumalaa siunaamaan liitto ja anotaan avioparille kaikkea hyvää, jotta he jakaisivat omastaan myös puutteessa oleville. Lisäksi heille rukoillaan iloa lapsista ja pyydetään Jumalaa antamaan heille kaikkea mitä he pelastuksekseen anovat.

Avioparin kruunaus

Avioliitossa käytettävät kruunut
(© Pyykkönen)

Pappi asettaa kruunut avioparin päähän tai heidän ystävänsä kannattelevat niitä. Painava kruunu merkitsee vastuuta ja valtaa, joka heillä on perheensä valtiaina. Lisäksi kruunu viittaa martyyriuteen: avioliitto on kulkemista yhdessä Kristuksen kanssa ja siten todistusta (martyyriutta) Kristuksesta. Avioparin uhri on luopua itsekkäistä pyrkimyksistä perheensä ja toinen toisensa hyväksi. Kruunu on myös voiton merkki - arkipäivän sankaruutta, joka kantaa tulevaan elämään.

Kruunausta seuraa opetus

Epistolassa (Ef. 5:21-33') Paavali vertaa avioliittoa Kristuksen ja seurakunnan suhteeseen. Kristus on seurakunnan pää ja seurakunta on Hänelle alamainen. Mutta Kristus vaalii ja ravitsee - rakastaa seurakuntaansa. Samoin tulee olla myös avioliitossa, se on alamaisuutta Kristukselle ja toinen toisille sekä matka kohti täydellistä pyyteetöntä rakkautta. Evankeliumitekstinä (Joh. 2:1-11) luetaan Kaanan häät. Ratkaisevana opetuksena nostetaan usein esille Marian lausahdus: "Mitä Hän teille sanoo, se tehkää." jos aviopari noudattaa elämässään Kristuksen opetusta ja pyrkii siihen, heidän elämänsä muuttuu toisenlaiseksi, kuten häissä vesi viiniksi. Samoin läsnäolollaan Kristus osoitti avioliiton kunnialliseksi ja pyhäksi. Avioliitossa jatketaan Jumalan luomistyötä ja tuetaan lähimmäisen elämää pyhittymisen (teoosi) tiellä.

Tämän jälkeen luetaan rukouksia avioparin ja läsnäolevien puolesta ja vihkipari juo viiniä yhteisestä maljasta. Maljan jakaminen viittaa kaiken jakamiseen, mutta myös ehtoolliseen. Maljan jakamisen aikana kuoro laulaa: "Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan avukseni Herran nimeä." Aviopari kiertää papin johdattelemana vihkipöydän, jolla on Evankeliumikirja ja käsiristi. Kolmesti vastapäivään kiertäminen kuvaa syntymistä uuteen elämään ja sitä kuinka Kristus on avioparin elämän keskipiste. Yhteenliitetyin käsin pari johdattaa toinen toistaan läpi elämän. Valaisevaa on, että kiertäminen kuuluu myös mm. papiksi vihkimiseen, jolloin veisataan myös samaa veisua. Vastapäivään kiertäminen on kulkemista kohti valoa - Kristusta Vapahtajaa.

Kiertämisen jälkeen Kruunut riisutaan ja luetaan loppusiunaus. Puolisot suutelevat papin käsiristiä sekä Kristuksen ja Jumalansynnyttäjän - Neitsyt Marian ikoneita. Lopuksi he suutelevat toisiaan, mikä kuvaa kahden persoonan yhteensovittamista ja sovintoa. Läsnäolijat onnittelevat toisiinsa liitettyjä ennenkuin pariskunta poistuu kirkosta. Kirkkokansa ei toimi vain todistajina yhteisestä onnesta, vaan he läsnäolollaan osoittavat tukensa vihkiparin taipaleelle. Samalla heitä muistutetaan oman liiton sitoumuksista ja merkityksestä.

Lopuksi

Tapana on, että pariskunta vie vihkituohukset kotiinsa säilytettäväksi ikoninurkkauksessa. Näin he tuovat kirkon maailmaan ja kynttilöiden valon mukanaan arkeen muistuttamaan avioliiton merkityksestä. Kynttilät on tapana haudata kantajansa kanssa tämän kuoltua. Näin koska avioliitto on sakramentti ja liittona Jumalassa ikuinen. Ortodoksinen kirkko sallii kuitenkin avioeron, sillä inhimillinen maailma on erehtyväinen. Mahdollinen seuraava liitto toimitetaan erilaisen kaavan mukaan, mikä korostaa ensimmäisen liiton erityistä merkitystä. Avoliittoa ei voi rinnastaa avioliittoon, koska se ei ole liitto Jumalassa, joka on kaiken hyvän ja rakkauden lähde - jopa itse Rakkaus.

Yleensä pariskunta saa lahjaksi Raamatun, sekä joissakin seurakunnissa ikonin. Lahjojen myötä heitä kehotetaan tutkimaan Jumalan sanaa ja kulkemaan sen viitoittamaa tietä. Lisäksi he saavat vihkitodistuksen ja piispan tervehdyksen, jolla piispa onnittelee ja ohjaa avioparia. Ortodoksisessa perinteessä pappi edustaa hiippakuntansa piispaa ja on toimittajana vahvistanut liiton piispan puolesta. Piispa taas on apostolien seuraaja ja näin Kristuksen tehtävään asettama. Avioliiton todellinen vahvistaja on aina Kolmiyhteinen Jumala.

isä Tuomas Järvelin

---

Ortodoksisessa kirkossa ei vihitä avioliittoon Joulupaaston loppupuolelta teofanian juhlaan (eli loppiaiseen 6.1.) saakka, suuren paaston ja pääsiäisviikon aikana Tuomaan sunnuntaihin (eli 1. pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin) saakka ja Herran Äidin paaston aikana kuolonuneen nukkumisen juhlaan (15.8.) saakka. (kts. paastoajat, suuret juhlat)

Kihlaus voidaan toimittaa myös erillisinä toimituksena eli ns. kirkollisena kihlauksena eri aikaan kuin vihkiminen.

Kysymykset vihittäville

"Onko sinulla (miehen nimi/naisen nimi) hyvä ja vapaa tahto ja vakava mieli ottaa aviovaimoksesi tämä (naisen nimi/miehen nimi), jonka näet tässä vierelläsi ?"

Kysymykseen vastataan: "On, arvoisa isä."

Kruunaus:

"Jumalan palvelija (etunimi) kruunataan Jumalan palvelijattaren (etunimi) kanssa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen."

"Herra, meidän Jumalamme, kruunaa heidät kunnialla ja arvonannolla."

Aiheesta muualla

• isä Raimo Sissonen: Tsasounan suunnalta / Avioliiton sakramentti
• www.ort.fi / Sakramentit: Avioliitto

Katso myös

• Euhologion / Kihlaus
• Euhologion / Avioliiton mysteerio
• Euhologion / Rukous seppeleitä pois pantaessa kahdeksantena päivänä
• Euhologion / Toiseen avioliittoon vihkiminen
• Euhologion / Eronneiden mennessä uudelleen avioliittoon
• Piispainkokous: Ohjeistus koskien sakramentteihin ja toimituksiin osallistumista, 2012
• Ortodoksinen käsitys avioliitosta ja parisuhteesta (opetuspuhe)
• Ortodoksinen avioliitto – uutta elämää Kristuksessa (opetuspuhe)

Kirjallisuutta

• Arkkimandriitta Cleopa Ilie: Ortodoksisesta uskosta (ss. 200-205)
• Oili Kotamo (toim.): Kruunaa heidät yhdeksi - avioliitto ortodoksisessa kirkossa
• Meyendorff, John: Avioliitto - ortodoksin näkökulma