Vigilia
Ortodoksi.netista
| Ortodoksisen kirkon palveluksia |
| Jumalallinen liturgia |
| Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia eli Paastoliturgia |
| Kirkollinen vuorokausi |
| Ehtoopalvelus | Ehtoonjälkeinen palvelus | Puoliyöpalvelus | Aamupalvelus |
| Hetket |
| Ensimmäinen hetki | Kolmas hetki | Kuudes hetki | Yhdeksäs hetki |
| Vigilia |
| Muita palveluksia |
| Akatistos | Rukouspalvelus eli Moleben |
| Suuri vedenpyhitys | Pieni vedenpyhitys |
| Kodin pyhittäminen | Muun kohteen siunaaminen |
| Pappeuteen vihkiminen | Avioliitto liturgian yhteydessä |
| Hautaaminen | Panihida | Parastaasi |
Vigilia (lat. yövartio) on ortodoksisen kirkon ehtoo- ja aamupalveluksesta sekä ensimmäisestä hetkestä koostuva (öinen) juhlapalvelus, joka edeltää sunnuntain tai kirkollisen juhlapäivän liturgiaa.
Öiset jumalanpalvelukset ovat perua marttyyriajoilta, jolloin uskottiin Kristuksen toisen tulemisen tapahtuvan keskiyöllä.
Suomessa vigilia toimitetaan slaavilaisen perinteen mukaisesti lauantai-iltaisin ja juhlapäivien aattoiltana. Vigilia kestää tavallisesti 1 - 2 tuntia. Vigilian toimitusmuoto on peräisin alkuaan Jerusalemin seurakunnasta, josta se on kulkeutunut meille Venäjän kautta.
Sana vigilia ei ole yleisesti käytössä koko ortodoksisessa maailmassa. Mm. Kreikassa kokoöinen palvelus on nimeltään agripnia ja se toimiteaan vain suurten juhlien yhteydessä.
Vigiliassa on siis kolme osaa ja niissä mm. seuraavia osia:
- ehtoopalvelus, joka kertoo maailman luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja ihmiskunnan Kristuksen - Vapahtajan odotuksesta.
- aamupalvelus; vigilian aamupalveluksessa on polyeleo, jossa evankeliumikirja tuodaan keskelle kirkkoa ja pappi kulkee suitsuttamassa tuohus kädessään koko kirkon.
- ensimmäinen hetki vigilian lopussa toimii siltana seuraavana aamun toimituksiin (yleensä kolmanteen hetkeen ja liturgiaan).
Katso myös Vigilia (käsikirja)