Ivironin Jumalanäiti

Ivironin Jumalanäiti,
Panagia Portaitissa
Ihmeitätekevä ikoni,
perimätiedon mukaan maalattu ensimmäisellä vuosisadalla.
Ivironin luostari, Athos, Kreikka.
Kuva: Wikipedia.

Ivironin Jumalanäiti (Portaitissa)
Kuva näyttelystä: Athos - Luostarielämää pyhällä vuorella, Helsingin kaupungin taidemuseo - Tennispalatsi, © Valtion historiallinen museo, Moskova.

Ivironin Jumalanäidin ikoni sijaitsee Athoksella Ivironin luostarissa, johon ikonin nimi viittaa. Luostari on puolestaan saanut nimensä georgialaisten perustajiensa mukaan. Iveria eli Kaukasian Iberia oli nykyisen Georgian alueella aikanaan sijainnut kuningaskunta. Ikonin tarina alkaa 800-luvulta, jolloin ikonoklasmi vallitsi Bysantissa ja aiheutti paljon harmia ihmisille ja ikoneille.

Tarinat ikonista

Alkuperäisen ikonin kerrotaan joutuneen 800-luvulla lähellä Nikeaa köyhän leskivaimon toimesta mereen, koska hänen muussa tapauksessa olisi pitänyt maksaa kotiinsa tunkeutuneille sotilaille kiristysrahaa ikonista.

Myöhemmin lesken poika meni Athokselle munkiksi ja kertoi ikonin varhaisvaiheista. Erilaisten vaiheiden jälkeen vuonna 999 Georgiasta Athokselle saapuneet munkit havaitsivat meressä ikonin, jota he eivät yrityksistä huolimatta saaneet rannalle.

Vasta kun askeettinen munkkivanhus Gabriel, jolle oli unessa ilmoitettu asiasta, meni noutamaan ikonia, se onnistui. Tämä tapahtui kirkkaana tiistaina. Ikoni sijoitettiin luostarin alttariin, mutta se hävisi sieltä yön aikan ja löytyi pitkällisen etsiskelyn jälkeen luostarin portin päältä. Sama toistui toisenakin yönä ja vihdoin munkit ymmärsivät, ettei ikonia tarvinnut suojella, vaan se suojelisi heitä juuri valitsemallaan paikalla, portin päällä. Siksi se sijoitettiin sinne ja sen yläpuolelle rakennettiin kirkko Jumalanäidin kunniaksi.

Ikonin kopiot Venäjällä

Ivironin Jumalanäiti
Kuva © Pyykkönen.

Vuonna 1647 ikonista tehtiin kopio moskovalaisen Novospasskin luostarin (tunnettu nykyään luostarin nimeä käyttävästä kuorosta) arkkimandriitta Nikonin (myöhemmin Venäjän patriarkka vv. 1652-1666) pyytäessä sitä Moskovassa juuri samaan aikaan vierailulla olleelta Ivironin luostarin igumeni Pakomiukselta. Munkki Jamblikos maalasi Ivironin ikonista kopion, joka toimitettiin Venäjälle. Vielä toinenkin kopio maalattiin vuonna 1656 arkkimandriitta Nikonin toimesta Athokselle lähetettyjen maalarien tekemänä ja näin Venäjäkin sai omat Portinvartija-ikoninsa (Portaitissa), jolla nimellä Ivironin Jumalanäidin ikoni myös tunnetaan. Tämä jälkimmäinen venäläinen ikoni on sijoitettu Valdain luostariin Novgorodin hiippakuntaan.

Athosmunkkien lahja Georgialle

Athosvuorella sijaitsevan georgialaisen Ivironin luostarin munkit lähettivät luostarissaan olevasta kuuluisasta Ivironin Jumalanäidin ikonista kopion Georgiaan. Ikoni, jonka luostarin munkit olivat maalanneet rakkauden ja kiitollisuuden osoituksenaan Georgian kansaa kohtaan, saapui Tbilisiin 26. päivänä syyskuuta 1989. "Ivironin Jumalanäidin saapuminen Georgiaan" muistopäivää vietetään Georgiassa vuosittain syyskuun 26. päivänä.
(lis. SM)

Muistopäivä

Ortodoksisessa maailmassa muistellaan Jumalanäidin Ivironin ikonia sen omana muistopäivänään lokakuun 13. päivänä. Venäjällä vietetään Valdain luostarissa olevan ikonin juhlaa helmikuun 12. päivänä, mutta muitakin muistelupäiviä on olemassa toisissa paikalliskirkoissa.

Ikonia muistellaan myös maaliskuun 13. päivänä sekä kirkkaana tiistaina.

HAP, (lis. SM)

Kirjallisuutta

Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu
- Jumalanäidin Ivironilainen ikoni ss. 185-187
Dmitri Orehov: Venäjän pyhiä ikoneja (sarjassa: Sielun parantaminen), kust. N.Prospekt, Pietari, 2003 (venäjäksi)

Katso myös

Linkit

Jumalansynnyttäjän (Jumalanäidin) ikoneja