Toiminnot

Sielujen lauantai

Kohteesta Ortodoksi.net

(Tuhlaajapojan sunnuntaita seuraavana lauantaina eli Tuomiosunnuntain aattona ennen Pääsiäistä) ja (Helluntain edellisenä lauantaina)

Vainajien muistelupäiviä vietetään ortodoksisessa kirkossa yleensä aina lauantaina, siis juutalaisten sapattina, vanhan liiton lepopäivänä (poikkeuksena Tuomaan viikon tiistai). Tuhlaajapojan sunnuntaita seuraavana lauantaina vietetään yhtä näistä yleisistä vainajien muistelupäivistä. Tätä lauantaita nimitetään sielujen lauantaiksi. Nimi johtuu muun muassa siitä, että silloin muistellaan erityisesti niitä vainajia, joiden nimet eivät ole yleisessä tiedossa, vaan he ovat esimerkiksi kuolleet kaukaisilla mailla, sodissa, merillä, sairauksissa jne. yksinäisyydessä ja mahdollisesti kenenkään asiasta tietämättä.

Sielujen lauantaina muistellaan kaikkia aikojen alusta uskossa ja ylösnousemuksen toivossa kuolleita vainajia. Heistä monelle ei ole voitu toimittaa ruumiin siunaamista ja heidän maalliset jäänteensä eivät lepää siunatussa hautausmaassa. Tuona muistelupäivänä muistellaan ja rukoillaan erityisesti näiden ihmisten puolesta.

Toinen merkitys päivälle löytyy sen sijainnista tuomiosunnuntain aattona. Seuraavana päivänähän on siis tuomiosunnuntai, jossa muistellaan Kristuksen toista tulemista. Sielujen lauantaina muistellaan kaikkia kuolleita ja rukoillaan heille armoa ja pelastusta pelottavan Tuomarin edessä, jotta Hän laskisi kuolleet pyhille lupaamaansa iloon.

Vainajien muisteluun liittyy ortodoksisessa perinteessä muisteluvehnä eli muistelupuuro, alkuperäiseltä nimeltään koliva. Kolivan ainekset: vilja (tai riisi) ja hedelmät, kuvaavat ruumiin ylösnousemusta ja sen makeat ainesosat: hunaja ja sokeri, kuvaavat ylösnousemuksen iloa taivaassa.

Vainajien muistelupäivään on liittynyt myös lahjoitusten antaminen. Tosin Suomessa tuo tapa ei ole oikein ottanut juurtuakseen perinteeseemme, vaikka kyllä siihen meilläkin olisi hyvä syy: lähimmäisenrakkautta ei koskaan ole liikaa missään.

Sielujen lauantain evankeliumitekstissä sanotaan seuraavasti (Joh.5:24-30):

”Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään. Totisesti, totisesti: tulee aika -- ja se on jo nyt -- jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen. Ne, jotka sen kuulevat, saavat elää, sillä Isä, elämän lähde, on tehnyt myös Pojasta elämän lähteen. Isä on myös antanut hänelle tuomiovallan, koska hän on Ihmisen Poika. Älkää ihmetelkö tätä! Tulee aika, jolloin kaikki, jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat hänen äänensä. He nousevat haudoistaan -- hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnousemukseen. Omin neuvoin minä en voi tehdä mitään. Minä tuomitsen sen mukaan mitä kuulen, ja tuomioni on oikea, sillä minä en pyri toteuttamaan omaa tahtoani, vaan lähettäjäni tahdon.”

HAP

Katso myös

Kirjallisuutta