Ero sivun ”Ortodoksisia näkökohtia enkeleistä (opetuspuhe)” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
== Enkelien tehtäviä == |
== Enkelien tehtäviä == |
||
Enkelten pääasiallinen tehtävä on ylistää [[Isä (Jumala)|Jumalaa]] ja toimia hänen sanansaattajanaan (kreikaksi: ''angéllo = julistaa, ilmoittaa''), eikä vain sanansaattajina, vaan myös suorittaa erilaisia Jumalan tahdon mukaisia tekoja ja töitä. Enkelit ovat Jumalan luomia ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Kol.+1:16 Kol.1:16]), viisaita ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=2.+Sam.+14:20 2.Sam.14:20]), pyhiä ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite. |
Enkelten pääasiallinen tehtävä on ylistää [[Isä (Jumala)|Jumalaa]] ja toimia hänen sanansaattajanaan (kreikaksi: ''angéllo = julistaa, ilmoittaa''), eikä vain sanansaattajina, vaan myös suorittaa erilaisia Jumalan tahdon mukaisia tekoja ja töitä. Enkelit ovat Jumalan luomia ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Kol.+1:16 Kol.1:16]), viisaita ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=2.+Sam.+14:20 2.Sam.14:20]), pyhiä ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Ap.+t.+10:22 Apt.10:22]). He toimivat Jumalan valkeuden välittäjinä näkyväiselle maailmalle ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Hepr.+1:14 Hepr.1:14], [http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Luuk.+1:26-38 Luuk.1:26-38] ja [http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Ap.+t.+1:10-11 Apt.1:10-11]). Enkelit toivat ilosanoman [[Jeesus|Kristuksen]] syntymästä: arkkienkeli Gabriel ilmoitti ensin [[Johannes Edelläkävijä|Johanneksen]] syntymästä Sakariaalle ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Luuk.+1:11-20 Luuk.1:11-20]]) ja Jeesuksen syntymästä [[Neitsyt Maria]]lle ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Luuk.+1:26-29 Luuk.1:26-29]). Enkeleillä oli myös tärkeä tehtävä Kristuksen ylösnousemuksen ilmoittajina ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Matt.+28:2-7 Matt.28:2-7], [http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Mark.+16:5-7 Mark.16:5-7], [http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Luuk.+24:4-8 Luuk.24:4-8] ja [http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Joh.+20:12-14 Joh.20:12-14]). Kaikki evankelistat mainitsevat enkelit Kristuksen ylösnousemuksen ilosanoman julistajina. He ilmestyivät ihmismuodossa, mutta heidän vaatteidensa valkeus todisti ylösnousemuksesta. |
||
== Enkelien hierarkia == |
== Enkelien hierarkia == |
||
Enkelien ja ihmisten hengellisen kasvun välillä on yhteys, jonka saa aikaan enkelien huolenpito ( |
Enkelien ja ihmisten hengellisen kasvun välillä on yhteys, jonka saa aikaan enkelien huolenpito ([[suojelusenkeli]]t) ja ilo yhdestäkin katuvasta syntisestä ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Luuk.+15:10 Luuk.15:10]). [[Bysantti]]laisen opetuksen enkeleistä kehittivät [[Dionysios Areopagita]] ja [[Konstantinopoli]]n [[patriarkka]] Nikeforos I (patriarkkana 806-815). Dionysios loi eräänlaisen enkelien hierarkkisen järjestyksen. Tutuimpia lienevät seuraavanlaiset nimitykset: |
||
# [[serafi]]t, [[kerubi]]t, [[valtaistuimet]] |
# [[serafi]]t, [[kerubi]]t, [[valtaistuimet]] |
||
# herraudet, voimat, vallat |
# herraudet, voimat, vallat |
||
Nykyinen versio 17. lokakuuta 2011 kello 20.09
Vanhan ja Uuden testamentin mukaan on selvää, että enkeleitä on. Raamattu todistaa enkelien olemassaolosta 1. Mooseksen kirjasta Johanneksen ilmestyskirjaan saakka. Evankeliumeissa ja pyhien Apostolien teoissa on enkeleistä useita mainintoja. Luotu maailma on paljon laajempi kuin omassa näkökentässämme oleva todellisuus. Enkelit ovat osa luotua maailmaa. He ovat elävän Jumalan luomia olentoja. Luukkaan evankeliumissa arkkienkeli Gabriel ilmaisee itsensä:
- "Minä olen Gabriel, yksi niistä, jotka seisovat Jumalan edessä." (Luuk.1:19).
Enkelien tehtäviä
Enkelten pääasiallinen tehtävä on ylistää Jumalaa ja toimia hänen sanansaattajanaan (kreikaksi: angéllo = julistaa, ilmoittaa), eikä vain sanansaattajina, vaan myös suorittaa erilaisia Jumalan tahdon mukaisia tekoja ja töitä. Enkelit ovat Jumalan luomia (Kol.1:16), viisaita (2.Sam.14:20), pyhiä (Apt.10:22). He toimivat Jumalan valkeuden välittäjinä näkyväiselle maailmalle (Hepr.1:14, Luuk.1:26-38 ja Apt.1:10-11). Enkelit toivat ilosanoman Kristuksen syntymästä: arkkienkeli Gabriel ilmoitti ensin Johanneksen syntymästä Sakariaalle (Luuk.1:11-20]) ja Jeesuksen syntymästä Neitsyt Marialle (Luuk.1:26-29). Enkeleillä oli myös tärkeä tehtävä Kristuksen ylösnousemuksen ilmoittajina (Matt.28:2-7, Mark.16:5-7, Luuk.24:4-8 ja Joh.20:12-14). Kaikki evankelistat mainitsevat enkelit Kristuksen ylösnousemuksen ilosanoman julistajina. He ilmestyivät ihmismuodossa, mutta heidän vaatteidensa valkeus todisti ylösnousemuksesta.
Enkelien hierarkia
Enkelien ja ihmisten hengellisen kasvun välillä on yhteys, jonka saa aikaan enkelien huolenpito (suojelusenkelit) ja ilo yhdestäkin katuvasta syntisestä (Luuk.15:10). Bysanttilaisen opetuksen enkeleistä kehittivät Dionysios Areopagita ja Konstantinopolin patriarkka Nikeforos I (patriarkkana 806-815). Dionysios loi eräänlaisen enkelien hierarkkisen järjestyksen. Tutuimpia lienevät seuraavanlaiset nimitykset:
- serafit, kerubit, valtaistuimet
- herraudet, voimat, vallat
- hallitukset, ylienkelit, enkelit.
Kaikki nämä "sotilasarvot" esiintyvät Raamatussa, mm. apostoli Paavali käyttää niitä usein.
Osa näkymätöntä luomakuntaa
Bysanttilaisten isien ja opettajien, kuten patriarkka Nikeforoksen mukaan enkelit ovat ruumiittomia olentoja ja kuuluvat näkymättömään osaan luomakuntaa. Luontonsa puolesta enkelit ovat kykeneviä halutessaan ilmestymään myös aineellisessa muodossa. Sen vuoksi niitä voidaan myös kuvata ikonitaiteessa. Enkelit kuuluvat kirkkoon, jossa näkymätön ja näkyvä maailma kohtaavat.
Enkelien tärkeänä tehtävänä on ihmiskunnan ja maailman suojeleminen. Se on ihmisiä rakastavan Jumalan heille antama tehtävä. Siksi bysanttilainen liturginen elämä ankkuroituu Kristuksen ja Hänen pyhien enkeliensä toimittamaan taivaalliseen liturgiaan. Tässä maailmassa Kristus tuomittiin kuolemaan. Sen vuoksi Kristuksen seuraajilla ei ole tässä maailmassa täyttä juhlapäivää, sillä maailmassa uskolliset kristityt ovat ahtaalla. Tässä maailmassa Kirkko on mahdollinen vain vartiopaikkana, odotuksena, valmiutena, askeettisena elämänä. Mutta Kristus on voittanut maailman, Hänessä on syntynyt uusi ihminen; Hänessä on uuden elämän alku. Jumalan valtakunta on läsnä. Kirkko tuomitsee maailman kuolemaan, mutta se on samalla sen ylösnousemus ja uuden elämän alku.
Jumalan ja Hänen kuvansa palvelijoita
Julistaessaan kosmoksen pyhittymistä Bysantin liturgia mainitsee usein paitsi pahan voimat, jotka ovat anastaneet vallan maailmassa, myös "ruumiittomat ja taivaalliset voimat" eli enkelit, jotka työskentelevät yhdessä Jumalan ja ihmisen kanssa alkuperäisen, luonnollisen järjestyksen palauttamiseksi maailmaan. Taistellessaan maailmassa riehuvia pahan voimia vastaan enkelit edustavat luomakunnan ihanteellista todellisuutta. Bysanttilaisten teologien kuten patriarkka Nikeforoksen mukaan enkelit luotiin ennen näkyväistä maailmaa, ja heidän tärkeimpänä tehtävänään on palvella Jumalaa ja Hänen kuvaansa, ihmistä.
Enkeli ei ole satuhahmo
Bysanttilaisessa kirkollisessa taiteessa enkeliaiheet ovat yleisiä. Maalaus, musiikki ja runous julistavat enkelien ihmisille esikuvallista elämää. Bysanttilainen taide käyttää lukuisia eri keinoja ilmentämään uskoa ja kaipausta jumalalliseen. Ikonimaalari vetää katsojan mielenkiinnon pois ruumiista ja suuntaa sen kasvoihin, erityisesti silmiin. Ne ilmaisevat lempeyden, nöyryyden, puhtauden, hengellisen rakkauden ja viisauden hyveitä. Enkelit kuuluvat kristityn koko elämään. He eivät ole vain "satuhahmoja", jotka omana aikanamme mielletään lapsuuteen kuuluvaksi tarina-aineistoksi, jonka aikuisiän saavuttanut voi turvallisin mielin unohtaa tai "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie" -lastenkamariaiheeksi, jossa silta symboloi jonkinlaista ihmiselämän vaaraa. Yhdysvalloista on maailmalle "markkinoitu" eräänlainen enkelibuumi, jossa vanhempia suorastaan kannustetaan herättelemään lasten uteliaisuutta "taivaallisia vieraita" kohtaan. Tähän pinnalliseen enkelin kokemiseen kuuluvat enkelitaulut, piirrokset. Enkelit ovat ulkonaisen kokemuksen kohtaamisen tasolla, kun kesken päivää sattuu jotakin odottamatonta tai mukavaa!
Raamatullinen enkelihahmo
Bysanttilaisille enkeli-ikoniaiheille ovat täysin vieraita Venus-tyyppiset rusoposkiset enkelit, joiden taustat löytyvät antiikin eroottisista aiheista. Niillä ei ole mitään yhteyttä Kirkon raamatullisiin enkeliaiheisiin. Valitettavasti ikonitaiteen maallistuessa nämä ihmiskasvoiset enkelit kotiutuivat myös venäläiseen maailmaan 1600-luvulla. Kirkollinen kuva sekaantui maalliseen samalla tavoin kuin kirkko maailmaan. Bysanttilaiset ihmiset uskoivat yliluonnollisiin ilmiöihin, jumalallisiin ihmisiin, pyhiin enkeleihin eli pyhään historiaan. Siksi maallinen elämä oli heille eräänlainen "koettelemusten matka", kärsimystä, jossa enkelit koettiin lohduttajina ja auttajina.
Ina Collianderin enkelit
Suomessa taiteilija Ina Collianderin puupiirrokset toivat tietoisuuteen bysanttilaisen taiteen uskonnollisen lyyrisyyden. Hänen enkelinsä julistavat, että hengellinen kauneus eroaa fyysisestä siinä, että se kuuluu korkeammalle olemisen tasolle kuin fyysinen kauneus. Renessanssin taide ja sen jäljitelmät herättävät katsojassa ihastusta, esteettisen elämyksen, mutta eivät johdata häntä luomakunnan tuolle puolen hengellisen todellisuuden tasolle. Siksi ne eivät kykene vaikuttamaan sisäisen olemuksemme muuttumiseen.
Petros Sasakin enkelit
Vuosia sitten valmistuivat Sotkamon ortodoksiseen kirkkoon lahjakkaan ikonitaiteilijan Petros Sasakin ikonit, joiden joukossa oli myös enkeli- eli kerubiaiheet. Laatokan Karjala-taustaisille ihmisille nuo bysanttilaistyyliset enkeliaiheet olivat vieraita. He olivat mieltyneet naturalistisiin, länsimaistyylisiin aiheisiin, joita menetetyn Karjalan kirkoissa oli runsaasti.