Naispyhät

Vanhurskas Anna,
Jumalanäidin äiti
sylissään Neitsyt Maria
ikoni 1400-luvulta
Kuva: Wikipedia

Mirhantuojanaiset, Laatokan Valamo
Kuva © Hannu Pyykkönen

Sosnovskajan Jumalanäiti
Maal. Tuula Ahonen
Kuva: Timo Kilpeläinen

Pyhä suurmarttyyri
Katariina Aleksandrialainen
Kuva: Wikipedia

Pyhä Olympiada
Konstantinopolin diakonissa
Kuva © Ortodoksi.net

Pyhä Geneviéve Pariisilainen
elämäkertaikoni
Kuva: Wikipedia

Ortodoksista kirkkoa on joskus syytetty naisten syrjimisestä, koska kirkossamme ei ole naispappeja. Tällainen syytös on ortodoksisen teologian mukaan täysin perusteeton ja osoittaa sanojasta, ettei hän välttämättä tunne riittävästi ortodoksista kirkkoa ja sen uskoa.

Ihmiselämän tarkoitus

Asiaa pitäisi kai lähestyä ihmisen elämän tarkoituksen kautta. Mikä on ortodoksisessa kirkossa ihmisen elämän tarkoitus? Se ei ole pappeus, vaikka teologit saattavat antaa asiaan toki erilaisia selityksiä. Luultavasti useimmat kuitenkin kertovat elämän tarkoituksen olevan pyhittyminen eli theosis, mikä tarkoittaa ortodoksisessa kirkossa maailmankaikkeuden pyhittymistä Jumalan armovoimalla hyvän palvelukseen.

Theosis

Pyhittymisestä käytetään usein myös sanaa jumalallistuminen. Ihmisluonnon jumalallistuminen on osa tätä maailmankaikkeuden pyhittymistä. Pyhittymiseen pyritään muun muassa askeettisen elämäntavan avulla. Tavoitteena on muuttaa ja kehittää ihmisluontoa kohti Kristuksen antamaa esikuvaa, jota tulee pitää tavoitteena, mutta jonka saavuttamisessa pitää samalla ymmärtää, että sen täydellinen saavuttaminen täysin on ihmiselle mahdotonta, mutta tavoitetta voi lähestyä askel askeleelta.

Nainen ja pyhittyminen

Miehellä ja naisella on ortodoksisessa kirkossa samanlaiset, tasa-arvoiset mahdollisuudet pyhittymiseen, siis tasa-arvoinen mahdollisuus saavuttaa pyhyys. Pappeus ainoastaan auttaa tämän päämäärän tavoittamisessa, se palvelee päämäärää, ei ole päämäärä itsessään.

Nainen voi pyhittyessään nousta uskovaisten keskuudessa tässä "maallisessa hierarkisessa ajattelussa" kaikkien korkeidenkin "kirkollisten hierarkioiden" yläpuolelle. Silloin korkeat hierarkit, piispat ja papit, kuin myös kansa, uskovaiset ihmiset pyytävät tällaiselta naiselta esirukouksia ja neuvoja. Ja tässä pitää siis huomioida, ettei ihmisen sukupuolella ole silloin mitään merkitystä, hän voi siis olla mies tai nainen.

Suurin pyhä on nainen

Kun asiaa tuntemattomat puhuvat naisen alistetusta asemasta ortodoksisessa kirkossa, he eivät ilmeisesti tiedä, että ortodoksisen kirkon kaikista suurin pyhä on nainen, Jumalansynnyttäjä. Nyt samalla pitää tietysti erottaa kaksi asiaa: pyhä ihminen ja Jumala, nämä eivät ole synonyymejä, samaa tarkoittavia sanoja. Kristus on Jumala, Jumalansynnyttäjä on pyhä, ihminen.

Erilaisia naispyhien kategorioita

Naisia on ennen heidän pyhittymistään ja kanonisoimistaan pyhien joukkoon kuuluvaksi toiminut monenlaisissa tehtävissä ja asemissa. Heidät on karkeasti jaettu ehkä noin kuuteen seitsemään erilaiseen kategoriaan. Tässä lyhyet esittelyt noista kategorioista ja joitain esimerkkejä niihin kuuluneista pyhistä naisista.

Pyhät apostolienvertaiset

Tähän ryhmää kuuluu niin naisia kuin myös miehiä. Joskus tuntuu joidenkin ihmisten kohdalla, että hänen nimittämisensä tähän ryhmään on ollut eräänlaista kirkkopolitiikkaa. Näin on saattanut toki olla, mutta meillä tavallisilla ortodokseilla ei silti ole mitään syytä epäillä ja kyseenalaistaa niitä päätöksiä, joita aikaisemmat sukupolvet ja heidän kirkolliskokouksensa ovat asioissa tehneet. Kanonisoinnin perusteena on aina ollut uskomme mukaisesti Pyhä Henki, joka on vaikuttanut kulloinkin päätöksen tekoon.

Arvonimi apostolienvertainen (joka kirjoitetaan suomenkielessä myös oikeasti erikseen: apostolien vertainen) on annettu pyhälle, jonka merkitys jollakin alueella on ollut apostolien työn vertainen. Hän on levittänyt ortodoksista uskoa ja vakiinnuttanut uskon alueelleen, missä on elänyt. Heitä siis kunnioitetaan apostolien työn jatkajina ja heidän veroisenaan.

Tässä vertailussa voidaan asia nähdä niinkin, että Kristuksen opetuslapset, vaikkakin olivat lähellä Kristusta ja saivat oppinsa Häneltä, olivat myös vain pyhiä ihmisiä, jollaiseksi kuka tahansa voi kohota omilla toimillaan kristinuskon ja evankeliumin levittämisessä.

Ensimmäinen tämän arvonimen saanut pyhä oli Magdalan Maria, joka mainitaan usein myös Raamatussa ja saarnasi myöhemmin evankeliumia Rooman valtakunnassa ja jopa itselleen keisarillekin.

Muita merkittäviä evankeliumin levittäjiä ja kristinuskon vakiinnuttajia alueellaan olivat Georgiassa vaikuttanut pyhä apostolienvertainen Nina (Nino) Georgialainen sekä kaksi hallitsijatarta: keisari Konstanatinos Suuren äiti, keisarinna Helena ja pyhän apostolienvertaisen Vladimir Kiovalaisen isoäiti pyhä Olga Venäläinen. Myös kristikunnan ensimmäinen naismarttyyri pyhä Tekla on saanut tämän arvonimen.

Näiden edellä mainittujen lisäksi joitain muitakin naispyhiä on ainakin jossain yhteydessä nimitetty arvonimellä apostolienvertainen. Varsinaisesti arvonimeä ei ehkä kaikissa tapauksissa ole kanonisaation yhteydessä annettu, mutta nimityksen käyttö kuvastanee pyhän nauttimaa suurta arvonantoa. Tällaisia ovat esimerkiksi pyhä Mariamne ja samarialainen nainen pyhä Fotine.

Naismarttyyrit

Tämä lienee suurin ryhmä naispyhiä. Siitä voidaan lisäksi erottaa erilaisia alaryhmiä sukupuolensa mukaan, kuten esimerkiksi neitsytmarttyyrit, (naispuoliset) lapsimarttyyrit ja (naispuoliset) uusmarttyyrit.

Naismarttyyreistä on jo mainittu edellisessä ryhmässä kristinuskon ensimmäinen naismarttyyri Tekla Ikoniumilainen, apostoli Paavalin työtoveri. Muita suurempaa "kuuluisuutta" saavuttaneita pyhiä voisivat olla esimerkiksi pyhä neitsytmarttyyri Lucia, Sisilian suojeluspyhä tai vaikka uusmarttyyreitä pyhä Elisabet, pyhän marttyyritsaaritar Aleksandran sisar ja itse asiassa lukuisat muutkin, joista osan elämäkerta löytyy myös Ortodoksi.netin sivuilta.

Pyhät diakonissat

Kuten alussa mainittiin, ortodoksisessa kirkossa ei tällä hetkellä ole naispappeja. Kirkon historiasta löytyy kuitenkin ajanjakso, jolloin kirkkoa palvelivat naispuoliset diakonissat.

Diakonissa oli alkukristillisessä seurakunnassa naispuolinen diakoni, joka oli köyhien ja sairaiden hoitaja mahdollisesti myös naisten opettaja ja kasteeseen valmistaja. Sittemmin varsinainen diakonin tehtävä muuttui vähitellen jumalanpalveluksissa toimivaksi piispan apulaiseksi ja sen mukana diakonista tuli yksi pappeuden asteista ja sen hoitajiksi saattoi silloin tulla vain mies.

Tosin historioitsijat kiistelevät diakonissojen tehtävistä ja vihkimyksen asteesta. Diakonissojen katoaminen ortodoksisesta kirkosta on osittain hämärän peitossa ja häviäminen on kiistelyn kohteena niin syiden kuin ajankohdan osalta.

Kuuluisampia pyhiä diakonissoja lienevät olleet apostoli Paavalin teksteissään mainitsema pyhä Foibe ja pyhän Johannes Krysostomoksen apuna ja "oikeana kätenä" toiminut pyhä Olympiada.

Pyhät äidit

Arvonimeä isä tai äiti käytetään nykyään melko väljästi (kts.-> Isä) muiden muassa pappeuteen vihityistä ja munkeista (isä) ja nunnaksi vihityistä (äiti). Tässä artikkelin osassa sanalla äiti tarkoitetaan kuitenkin sanan mukaisesti jonkin äitiä.

Pyhät äidit olivat siis usein joidenkin pyhien lastensa esimerkillisiä äitejä, jotka omalla toiminnallaan saavuttivat myös pyhyyden ja kanonisoinnin. Heillä on ollut siis voimakas vaikutus oman lapsensa myöhempään kehitykseen ja pyhittymiseen. Usean pyhän taustalta löytyy tällainen äiti ja osalle heistä on sitten myönnetty kanonisaation kautta arvonimi pyhä.

Tällaisia ovat muiden muassa pyhän Johannes Edelläkävijän äiti, pyhä Elisabet. Maantieteellisesti lähempää löytyy esimerkki Karjalan pyhistä, joiden joukossa olevan pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen molemmat vanhemmat, siis myös äiti, Varvara Syväriläinen, on saanut arvonimen pyhä.

Pyhittäjä-äidit

Pyhittäjä-nimitys on annettu luostarissa eläneille ja vaikuttaneille pyhille ihmisille. He voivat siis olla joko miehiä tai naisia, munkkeja tai nunnia, arvoasteikoltaan erakoista igumeniaan. Ensimmäisille pyhittäjä-äideille, jotka usein elivät erämaissa, annettiin arvonimi amma eli erakkoäiti (vrt. abba ~ erämaaisä).

Pyhittäjä-äitejäkin on lukuisa ja monet heistä ovat saavuttaneet suurta kuuluisuutta niin elinaikanaan kuin etenkin sen jälkeen. Eräs heistä oli pyhittäjä-äiti Synkletike, toinen pyhän Basileios Suuren sisar pyhittäjä-äiti Makrina.

Kun edellä mainittiin, että naispyhistä löytyy useita sellaisia, joilta miehetkin, myös kirkolliset hierarkit, kävivät kysymässä neuvoja. Tällaisia pyhittäjä-äitejä olivat muiden muassa pyhittäjä Hilda, Whitbyn luostarin igumenia Englannissa ja pyhittäjä Taisia, Leushinon luostarin igumenia ja pyhän Johannes Kronstadtilaisen läheinen hengellinen ystävä.

Tässä ryhmässä voisi olla myös alaryhmiä, joista yksi voisi olla "miehiksi pukeutuneet nunnat" tai miksi ei myös "katumuksen tehneet prostituoidut", joista kuuluisin ja myös rakastetuin lienee pyhittäjä-äiti Maria Egyptiläinen.

Muut ryhmät

Näissä muissa on sellaisia alaryhmiä, joissa on sekä miespyhiä että naispyhiä ja ne voidaan siis sitten jakaa kahtia sukupuolen mukaan. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi:

• Kristuksen tähden houkat, joista voisi esimerkiksi ottaa pyhän autuaan Ksenia Pietarilaisen
• pyhät naisparantajat, joista voisi mainita esimerkkinä pyhän Hermionen
• pyhät naishallitsijat, joista on esimerkkejä jo edellä useita
• mirhantuojanaiset, joista yksi esimerkki on jo edellä mainittu pyhäMagdalan Maria

Muihin naispyhiin voisi myös ryhmitellä ne naispyhät, jotka on mainittu aviopuolisonsa kanssa eli pyhät avioparit. Ryhmittelyä voisi tehdä varmasti monella muullakin tavalla. Esimerkiksi ikoneja on maalattu Uuden testamentin naispyhistä ja Vanhan testamentin naispyhistä kuin myös esimerkiksi kilvoittelijanaisista, jne.

Naispyhien lukuisuus osoittaa myös omalla tavallaan ortodoksisen kirkon kunnioituksen naisia kohtaan. Ortodoksi.netin sivuille on koottu omaksi luokakseen naispyhät ja sen kautta voi lukea useiden naisten elämäkertoja.

HAP

(lähteinä käytetty mm. nunna Kristodulin teoksia ja lukuisia tekstejä ko. aiheesta)

Katso myös

• Ensimmäisten naisdiakonien rooli kirkossa (väitös)
• Äiti ja nunna (väitös)
• Diakonissa