Tinoksen Jumalanäiti

Tínoksen Jumalanäiti – Evangelístria ja Megalohari (“Suuri Armo”)

Tinoksen Jumalanäiti - Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestyksen ikoni
(Kuva: AI-ON)

Tínoksen saarella Kreikassa kunnioitetaan erityisesti Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestyksen ikonia, joka löydettiin 30. tammikuuta 1823 Pyhän Johannes Edelläkävijän muinaisen kirkon raunioista. Ikonin löytymiseen liittyy useita näkyjä ja Jumalansynnyttäjän johdatukseksi koettuja tapahtumia. Tínoksen ikoni on yhä yksi Kreikan pyhimmistä aarteista ja tärkeimpiä Jumalansynnyttäjän pyhiinvaelluskohteita.

Ikonin nimet eri kielillä

Tinoksen Jumalanäiti
(Kuva: AI-ON)

Tínoksen ikoni tunnetaan useilla nimillä, joita käytetään rinnakkain eri kielissä ja perinteissä. Ikonimaalausta ja lähdehakua varten nimimuodot kannattaa tuntea myös alkuperäisillä kirjoitusasuilla.

Suomi

• Tínoksen Jumalanäiti / Tínoksen Jumalansynnyttäjä
• Megalohari (Suuri Armo)
• Suuri Armo (Megalohari-nimen suomennos)
• Evangelístria (Ilosanoman vastaanottanut; viittaa Marian ilmestykseen)

Kreikka

• Παναγία της Τήνου (Panagía tís Tínou) – “Tínoksen Kaikkeinpyhin”
• Ευαγγελίστρια (Evangelístria) – “Ilosanoman vastaanottanut / Ilosanoman saaja”
• Μεγαλόχαρη (Megalócharē, myös Megalohari) – “Suuri armo”

Kyrillinen kirjoitus (slaavilainen käyttö)

Ikoniin viitataan joskus slaavilaisissa yhteyksissä yleisnimityksillä, jolloin nimestä voi esiintyä esimerkiksi seuraavia muotoja:

• Богородица Тиносская (Bogoroditsa Tinosskaja) – “Tínoksen Jumalansynnyttäjä”
• Икона Благовещения (Тинос) [Ikona Blagoveščenija (Tinos)] – “Marian ilmestyksen ikoni (Tínos)”

Uninäky iäkkäälle miehelle

Vähän ennen Marian ilmestyksen juhlaa vuonna 1821 iäkäs mies nimeltä Mikael Polyzoes näki unen, jossa Jumalansynnyttäjä ilmestyi hänelle kirkkaissa valkeissa vaatteissa. Hän kehotti vanhusta kaivamaan Antoni Doxarasin pellolla kaupungin ulkopuolella. Siellä olisi hänen ikoninsa.

Jumalansynnyttäjä käski myös rakentamaan paikalle kirkon, sillä siinä oli ollut kirkko ennenkin. Taivaan Kuningatar lupasi auttaa tehtävän toteuttamisessa.

Herättyään Mikael teki ristinmerkin ja ajatteli ensin, että uni olisi ollut kiusaus. Kuitenkin Jumalansynnyttäjä ilmestyi hänelle uudelleen: huone täyttyi lempeästä valosta, ja hänen kasvoillaan oli sanoin kuvaamatonta armoa ja suloisuutta. Hän sanoi:

“Miksi pelkäät? Pelkosi johtuu epäuskosta. Kuule: minä olen Panagia, Kaikkeinpyhin. Tahdon, että kaivat Antoni Doxarasin pellolla, missä ikonini on haudattuna. Sinä rakennat sinne kirkon, ja minä autan sinua.”

Ensimmäiset kaivaukset ja merkilliset tapahtumat

Seuraavana aamuna Mikael kertoi näystään kylän papille. Pappi kehotti häntä tulemaan ripille ja osallistumaan pyhään ehtoolliseen, sillä hän piti näkyä mahdollisena kiusauksena.

Vanhus ei kuitenkaan ollut vakuuttunut siitä, että kyse olisi ollut pelkästä unesta. Hän kertoi kokemuksestaan kyläläisille. Osa nauroi, mutta kaksi miestä uskoi hänen sanansa ja lähti hänen kanssaan pellolle kaivamaan.

Kaivaukset eivät aluksi tuottaneet tulosta. Lopulta löytyi vanhan muurin jäännöksiä ja tiiliä, mutta etsintä oli keskeytettävä, etteivät turkkilaiset saisi tietää asiasta.

Myöhemmin pellon omistaja yritti käyttää löytyneitä tiiliä uunin rakentamiseen, mutta laasti ei tarttunut ja uuni sortui yhä uudelleen. Työmiehet alkoivat pitää tätä merkkinä siitä, ettei muinaisen kirkon tiiliä saanut käyttää arkiseen rakentamiseen.

Pyhä Pelagia ja Jumalansynnyttäjän kehotus

Kesäkuussa 1822 pyhä Pelagia, siihen aikaan kahdeksankymmentävuotias nunna, näki useita näkyjä. Hän eli Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen naisluostarissa Kechrovouníoksen vuorella, noin tunnin matkan päässä kylästä.

Näyissä Jumalansynnyttäjä käski häntä menemään kylän arvostetun miehen, Stamatelos Kangadeen, luo ja pyytämään tätä kaivattamaan esiin Pyhän Johannes Edelläkävijän kirkon Antoni Doxarasin pellolla.

Pelagia pelästyi ja ajatteli ensin, että kyse olisi mielikuvituksesta. Hän vaikeni pitkään, kunnes Jumalansynnyttäjä ilmestyi hänelle kolmannen kerran nuhdellen ja käski häntä olemaan kuuliainen.

Kun Pelagia heräsi, hän näki saman salaperäisen Naisen ja kysyi, kuka hän oli. Tällöin Nainen lausui:

“Julista, maa, suurta iloa.”

Pelagia vastasi ymmärrettyään:

“Ylistäkää, taivaat, Jumalan kunniaa.”

Nämä sanat ovat Marian ilmestyksen juhlan aamupalveluksen kanonin 9. veisun megalynarionista.

Pelagia kertoi näyistään igumenialle ja Stamatelos Kangadeelle. Kangades ilmoitti tapahtumista myös piispa Gabrielille, joka oli jo kuullut Mikaelin näystä ja näki Pelagian kertomuksen vahvistavan sen. Piispa kehotti koko saarta yhteistyöhön kirkon ja ikonin löytämiseksi.

Kirkon perustukset löytyvät – mutta ikoni ei vielä

Kaivaukset aloitettiin syyskuussa 1822 Kangadeen johdolla. Esille kaivettiin Pyhän Johanneksen kirkon perustukset. Kirkko oli tuhoutunut arabien hyökkäyksessä vuonna 1200.

Läheltä löytyi vanha kaivo, mutta ikonia ei vielä löydetty. Varat loppuivat ja työ keskeytettiin.

Jumalansynnyttäjä ilmestyi kuitenkin uudelleen pyhälle Pelagialle ja kehotti jatkamaan. Piispa Gabriel vetosi lahjoittajiin, jotta vanhan kirkon perustuksille voitaisiin rakentaa uusi kirkko. Uusi kirkko omistettiin Pyhälle Johannes Edelläkävijälle sekä Eläväksi tekevälle lähteelle.

Ikonin löytyminen 30. tammikuuta 1823

30. tammikuuta 1823 työmiehet tasoittivat maata kirkon sisällä valmistellakseen uuden kivisen lattian asentamista. Puolenpäivän aikaan eräs työmies, Emmanuel Matsos, osui hakullaan puukappaleeseen ja halkaisi sen kahtia.

Hän huomasi, että puun toinen puoli oli palanut ja toisella puolella näkyi maalauksen jälkiä. Kun hän pyyhkäisi multaa pois, hän näki sen olevan ikoni. Hän liitti kappaleet yhteen, teki ristinmerkin ja kumarsi ikonia kunnioittaen.

Kun ikoni puhdistettiin, se osoittautui Marian ilmestyksen ikoniksi. Halkeama kulki ikonin keskeltä Jumalansynnyttäjän ja arkkienkeli Gabrielin välistä, mutta kumpikaan hahmo ei ollut vahingoittunut. Tätä pidettiin ihmeenä.

Ikoni toimitettiin samana päivänä piispa Gabrielille. Piispa suuteli ikonia ja huudahti:

“Suuri olet Sinä, Herra, ja ihmeelliset ovat Sinun tekosi!”

Evangelístrian kirkko Tínoksella

Ikonin löytymisen jälkeen Tínoksen asukkaat innostuivat rakentamaan Jumalansynnyttäjän kunniaksi suuren ja kauniin kirkon. Ihmiset lahjoittivat rahaa ja tekivät myös itse työtä kirkon rakentamiseksi.

Kirkosta tuli nimeltään Evangelístria, “Hän, joka vastaanotti ilosanoman”. Kreikaksi kirkon nimi esiintyy muodossa:

• Ιερός Ναός της Ευαγγελιστρίας της Τήνου (Ierós Naós tís Evangelístrias tís Tínou).

Ikonin löytyminen ajoittui aikaan, jolloin moderni Kreikan valtio oli syntymässä. Tämän vuoksi ikonia on pidetty koko Kreikan kansan yhteisenä pyhänä ikonina, ja sekä ikonista että Evangelístrian kirkosta tuli vähitellen koko maan arvostetuimpia uskonnollisia symboleja.

Ikonin muistopäivät

Tínoksen Jumalansynnyttäjän ikonia kunnioitetaan erityisesti seuraavina päivinä:

• 30. tammikuuta – ikonin löytymisen muistopäivä
• 25. maaliskuuta – Marian ilmestyksen juhla (Evangelístria)
• 23. heinäkuuta – Pyhän Pelagian muistopäivä

Pyhä Pelagia Tínoslainen nukkui pois Herrassa 28. huhtikuuta 1834, mutta hänen muistopäiväänsä vietetään 23. heinäkuuta.

Ikonin kunnioitus ja ihmeet

Tínoksen Jumalansynnyttäjän ikonia kunnioitetaan edelleen yhtenä Kreikan pyhimmistä aarteista. Ikoniin liitetään lukemattomia parantumisen ihmeitä ja pelastumisia vaarasta siitä lähtien, kun se löydettiin. Nimi Megalohari – Suuri Armo – kuvastaa sitä, miten Jumalansynnyttäjän esirukouksen on koettu auttavan hädässä ja tuovan lohdutusta, terveyttä ja suojaa.

Liturgiset tekstit

Ikonin muistopäivänä voidaan veisata sille osoitetut tropari ja kontakki.