Ero sivun ”Suomen ortodoksinen kirkko” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(45 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
(''Oheiset tiedot on tarkistettu vastaamaan tilannetta 28.10.2014'')<br>[[Kuva:Suomi_logo.gif|thumb|Suomen kirkon logo]] |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
Kirkolla on siis kansalliskirkkona kirkollisveronkanto-oikeus. Kirkko noudattaa muista ortodoksisista kirkoista poiketen läntisen kirkon ns. [[Gregoriaaninen kalenteri|uutta eli gregoriaanista]] [[kirkkokalenteri]]a, muualla ortodoksisessa maailmassa noudatetaan [[Juliaaninen kalenteri|vanhaa eli juliaanista]] [[kirkkokalenteri]]a joko sellaisenaan tai soveltaen vain pääsiäiseen ja siitä johtuviin juhliin. |
Kirkolla on siis kansalliskirkkona kirkollisveronkanto-oikeus. Kirkko noudattaa muista ortodoksisista kirkoista poiketen läntisen kirkon ns. [[Gregoriaaninen kalenteri|uutta eli gregoriaanista]] [[kirkkokalenteri]]a, muualla ortodoksisessa maailmassa noudatetaan [[Juliaaninen kalenteri|vanhaa eli juliaanista]] [[kirkkokalenteri]]a joko sellaisenaan tai soveltaen vain pääsiäiseen ja siitä johtuviin juhliin. |
||
Suomen ortodoksisen kirkon korkeimpana [[piispa]]na toimii [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka]] – tällä hetkellä [[patriarkka]] [[Bartolomeos (patriarkka)|Bartolomeos I]] ja Suomessa korkein piispa on |
Suomen ortodoksisen kirkon korkeimpana [[piispa]]na toimii [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka]] – tällä hetkellä [[patriarkka]] [[Bartolomeos (patriarkka)|Bartolomeos I]] ja Suomessa korkein piispa on Helsingin ja koko Suomen [[arkkipiispa]] [[Leo (arkkipiispa)|Leo]] (''Leo Makkonen''), joka johtaa noin 60 000 jäsenistä Suomen ortodoksista kirkkoa Helsingin hiippakunnasta, keskuspaikkana Helsinki. Suomalaisista noin 1 % kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Oman ortodoksisen kirkkomme lisäksi Suomessa toimii ortodoksisen kanonisen perinteen vastaisesti myös toisen patriarkaatin – [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatin]] – alaisuudessa olevia seurakuntia lähinnä suuremmissa kaupungeissamme. Niihin kuuluu lähinnä venäläisiä maahanmuuttajia. |
||
<center>-> [[Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä v. 2006]]</center> |
<!--<center>-> [[Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä v. 2006, 2009, 2010 ja 2011|Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmääriä vuosina 2006, 2009, 2010 ja 2011]]</center>--> |
||
Suomen ortodoksisen kirkon kieli on suomi tai ruotsi, mutta palveluksissa käytetään satunnaisesti ja tarvittaessa myös muita kieliä kuten venäjää, kreikkaa, romaniaa ja englantia tai jopa [[kirkkoslaavi]]a ja kolttasaamea. |
Suomen ortodoksisen kirkon kieli on suomi tai ruotsi, mutta palveluksissa käytetään satunnaisesti ja tarvittaessa myös muita kieliä kuten venäjää, kreikkaa, romaniaa ja englantia tai jopa [[kirkkoslaavi]]a ja kolttasaamea. |
||
Rivi 11: | Rivi 13: | ||
== Kirkon historia == |
== Kirkon historia == |
||
Ortodoksisuus on levinnyt Suomeen idästä Bysantin valtakunnasta Kiovan, Venäjän ja Novgorodin kautta Karjalaan, josta se sitten on levinnyt koko Suomeen. |
Ortodoksisuus on levinnyt Suomeen idästä [[Bysantti|Bysantin valtakunnasta]] Kiovan, Venäjän ja Novgorodin kautta Karjalaan, josta se sitten on levinnyt koko Suomeen. |
||
Suomeen ortodoksisuus saapui jo 1000-luvulla Novgorodin ruhtinaskunnasta leviten siis ensiksi Kaakkois-Suomeen ja Karjalaan. 1300-luvulla - samoihin aikoihin kun [[roomalaiskatolinen kirkko]] teki ristiretkiään läntiseen Suomeen - Suomen itäiselle alueelle perustettiin ensimmäisiä ortodoksisia [[luostari|luostareita]] ja 1500-luvulla - samoihin aikoihin kuin luterilaisuus syntyi Saksassa - ortodoksisuus oli jo melko vakiintunut etenkin Karjalassa. |
Suomeen ortodoksisuus saapui jo 1000-luvulla Novgorodin ruhtinaskunnasta leviten siis ensiksi Kaakkois-Suomeen ja Karjalaan. 1300-luvulla - samoihin aikoihin kun [[roomalaiskatolinen kirkko]] teki ristiretkiään läntiseen Suomeen - Suomen itäiselle alueelle perustettiin ensimmäisiä ortodoksisia [[luostari|luostareita]] ja 1500-luvulla - samoihin aikoihin kuin luterilaisuus syntyi Saksassa - ortodoksisuus oli jo melko vakiintunut etenkin Karjalassa. |
||
Katso tarkemmin ortodoksisuuden saapuminen ja leviäminen Suomessa artikkelista: -> [[ |
Katso tarkemmin ortodoksisuuden saapuminen ja leviäminen Suomessa artikkelista: -> [[Suomen kirkon historian aikajana]]. |
||
Alkuun Suomen ortodoksit kuuluivat Venäjän kirkon alaisuuteen ja Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin vuonna 1892. Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäisyyden saavuttamisen myllerryksissä liityimme 1920-luvulla Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen eli [[jurisdiktio]]on ja vuonna 1923 Konstantinopolin patriarkka antoi ns. [[Tomos]] -asiakirjan, jolla kirkkomme liitettiin patriarkaattiin. |
Alkuun Suomen ortodoksit kuuluivat Venäjän kirkon alaisuuteen ja Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin vuonna 1892. Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäisyyden saavuttamisen myllerryksissä liityimme 1920-luvulla Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen eli [[jurisdiktio]]on ja vuonna 1923 Konstantinopolin patriarkka antoi ns. [[Tomos]] -asiakirjan, jolla kirkkomme liitettiin patriarkaattiin. |
||
Rivi 47: | Rivi 49: | ||
Ylin toimeenpaneva toimielin on [[Suomen ortodoksinen kirkollishallitus|Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus]], jolla on apunaan asettamiaan tarvittavia toimikuntia tai työryhmiä. |
Ylin toimeenpaneva toimielin on [[Suomen ortodoksinen kirkollishallitus|Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus]], jolla on apunaan asettamiaan tarvittavia toimikuntia tai työryhmiä. |
||
Ekumeeninen patriarkaatti toimii vanhassa |
Ekumeeninen patriarkaatti toimii vanhassa [[Konstantinopoli]]ssa eli nykyisessä Istanbulissa Turkissa. |
||
Kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen apuna toimii Kuopiossa |
Kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen apuna toimii Kuopiossa juuri tapahtuvaan hallinnon muutosprosessiin liityvä palvelukeskus, jonka organisaatio ei vielä ole kaikilta osiltaan valmis. |
||
Hiippakunnissa toimivat omat hiippakuntakansliansa piispojen johdolla apunaan mm. hiippakuntasihteerit ja tarvittava kansliahenkilökunta. |
Hiippakunnissa toimivat omat hiippakuntakansliansa piispojen johdolla apunaan mm. hiippakuntasihteerit ja tarvittava kansliahenkilökunta. |
||
Rivi 55: | Rivi 57: | ||
=== Suomen ortodoksinen kirkko on jakaantunut hallinnollisesti kolmeen hiippakuntaan: === |
=== Suomen ortodoksinen kirkko on jakaantunut hallinnollisesti kolmeen hiippakuntaan: === |
||
* [[Karjalan hiippakunta]] |
* [[Kuopion ja Karjalan hiippakunta]] |
||
* [[Helsingin hiippakunta]] ja |
* [[Helsingin hiippakunta]] ja |
||
* [[Oulun hiippakunta]]. |
* [[Oulun hiippakunta]]. |
||
Jokaista hiippakuntaa johtaa oma hiippakuntapiispa, jota tavallisemmin nimitetään [[Metropoliitta|metropoliitaksi]] (''paitsi ei arkkipiispaa''). Arkkipiispan apuna toimii Karjalan hiippakunnassa [[apulaispiispa]] – |
Jokaista hiippakuntaa johtaa oma hiippakuntapiispa, jota tavallisemmin nimitetään [[Metropoliitta|metropoliitaksi]] (''paitsi ei arkkipiispaa''). Arkkipiispan apuna toimii Karjalan hiippakunnassa [[apulaispiispa]] – tulevan valinnan jälkeen tittelillä KS Haminan piispa toimipaikkanaan todennäköisesti Helsinki. |
||
=== Hiippakuntapiispat === |
=== Hiippakuntapiispat === |
||
* KP |
* KP Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa [[Leo (arkkipiispa)|Leo]] (''Leo Makkonen'') johtaa Helsingin hiippakuntaa |
||
* KP |
* KP Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni (''Jorma Heikkinen'') johtaa Kuopion ja Karjalan hiippakuntaa, keskuspaikkanaan Kuopio. |
||
* KP Oulun metropoliitta [[Panteleimon (metropoliitta)| |
* KP Oulun piispa Elia (''Matti Wallgren'') johtaa Oulun hiippakuntaa KP metropoliitta [[Panteleimon (metropoliitta)|Panteleimonin]] jäätyä kesällä 2013 eläkkeelle, hiippakunnan keskuspaikkana on Oulu. |
||
=== Seurakunnat === |
=== Seurakunnat === |
||
Hiippakunnat ovat jakaantuneet |
Hiippakunnat ovat jakaantuneet 12 seurakuntaan, joista 5 on Kuopion ja Karjalan, 3 Helsingin ja 4 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. Sama kunta ei kuitenkaan voi kuulua kuin yhteen ortodoksiseen seurakuntaan. |
||
Seurakunnissa on pääkirkko ja [[rukoushuone]]ita eli [[tšasouna|tšasounia]]. Suuremmissa seurakunnissa toimii kaksi tai useampia pappeja, pienissä vain yksi [[pappi]] ja [[kanttori]]. |
Seurakunnissa on pääkirkko ja [[rukoushuone]]ita eli [[tšasouna|tšasounia]]. Suuremmissa seurakunnissa toimii kaksi tai useampia pappeja, pienissä vain yksi [[pappi]] ja [[kanttori]]. |
||
Rivi 77: | Rivi 79: | ||
Ylintä toimeenpanovaltaa seurakunnassa käyttää [[seurakunnanneuvosto]], joka on seurakunnan valtuuston valitsema valtuuston toimikauden ajaksi. Neuvoston puheenjohtajan toimii [[kirkkoherra]]. Neuvoston apuna toimii erilaisia toimikuntia ja työryhmiä. |
Ylintä toimeenpanovaltaa seurakunnassa käyttää [[seurakunnanneuvosto]], joka on seurakunnan valtuuston valitsema valtuuston toimikauden ajaksi. Neuvoston puheenjohtajan toimii [[kirkkoherra]]. Neuvoston apuna toimii erilaisia toimikuntia ja työryhmiä. |
||
==== Karjalan hiippakunnan seurakunnat (11 kpl): ==== |
<!--==== Karjalan hiippakunnan seurakunnat (11 kpl): ==== |
||
* [[Iisalmen ortodoksinen seurakunta|Iisalmi]] – kirkkoherrana |
* [[Iisalmen ortodoksinen seurakunta|Iisalmi]] – vt.kirkkoherrana apulaispiispa Arseni |
||
* [[Ilomantsin ortodoksinen seurakunta|Ilomantsi]] – kirkkoherrana [[pastori]] [[Ioannis Lampropoulos]] |
* [[Ilomantsin ortodoksinen seurakunta|Ilomantsi]] – kirkkoherrana [[pastori]] [[Ioannis Lampropoulos]] |
||
* [[Joensuun ortodoksinen seurakunta|Joensuu]] – kirkkoherrana |
* [[Joensuun ortodoksinen seurakunta|Joensuu]] – kirkkoherrana [[pastori]] [[Tuomas Järvinen]] |
||
* [[Jyväskylän ortodoksinen seurakunta|Jyväskylä]] – kirkkoherrana rovasti [[Timo Mäkirinta]] |
* [[Jyväskylän ortodoksinen seurakunta|Jyväskylä]] – kirkkoherrana rovasti [[Timo Mäkirinta]] |
||
* [[Kuopion ortodoksinen seurakunta|Kuopio]] – kirkkoherrana |
* [[Kuopion ortodoksinen seurakunta|Kuopio]] – kirkkoherrana pastori [[Timo Honkaselkä]] |
||
⚫ | |||
* [[Mikkelin ortodoksinen seurakunta|Mikkeli]] – kirkkoherrana pastori [[Johannes Hätinen]] |
|||
* [[Nurmeksen ortodoksinen seurakunta|Nurmes]] – kirkkoherrana pastori [[Andrei Verikov]] |
* [[Nurmeksen ortodoksinen seurakunta|Nurmes]] – kirkkoherrana pastori [[Andrei Verikov]] |
||
* [[Rautalammen ortodoksinen seurakunta|Rautalampi]] – kirkkoherrana |
* [[Rautalammen ortodoksinen seurakunta|Rautalampi]] – kirkkoherrana pappismunkki [[Johannes Parviainen]] |
||
⚫ | |||
* [[Taipaleen ortodoksinen seurakunta|Taipale]] – kirkkoherrana pastori [[Paavo Ratilainen]] |
* [[Taipaleen ortodoksinen seurakunta|Taipale]] – kirkkoherrana pastori [[Paavo Ratilainen]] |
||
* [[Varkauden ortodoksinen seurakunta|Varkaus]] – kirkkoherrana rovasti [[Martti Päivinen]] |
|||
<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Karjalan hiippakunnassa v. 2006|Karjalan hiippakunnan seurakuntien |
<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Karjalan hiippakunnassa v. 2006, 2010, 2011|Karjalan hiippakunnan seurakuntien jäsenmääriä vuosina 2006, 2010 ja 2011]]</center> |
||
==== Helsingin hiippakunnan seurakunnat (8 kpl): ==== |
==== Helsingin hiippakunnan seurakunnat (8 kpl): ==== |
||
* [[Haminan ortodoksinen seurakunta|Hamina]] – kirkkoherrana |
* [[Haminan ortodoksinen seurakunta|Hamina]] – kirkkoherrana [[Ville Kiiveri]] |
||
* [[Helsingin ortodoksinen seurakunta|Helsinki]] – pastori [[Markku Salminen]] |
* [[Helsingin ortodoksinen seurakunta|Helsinki]] – pastori [[Markku Salminen]] |
||
* [[Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta|Hämeenlinna]] – kirkkoherrana |
* [[Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta|Hämeenlinna]] – kirkkoherrana arkkimandriitta [[Andreas Larikka]] |
||
* [[Kotkan ortodoksinen seurakunta|Kotka]] – kirkkoherrana |
* [[Kotkan ortodoksinen seurakunta|Kotka]] – kirkkoherrana [[pastori]] [[Alexander Hautamäki]] |
||
* [[Lahden ortodoksinen seurakunta|Lahti]] – kirkkoherrana pastori [[ |
* [[Lahden ortodoksinen seurakunta|Lahti]] – kirkkoherrana [[pastori]] [[Jonas Bergenstad]] |
||
* [[Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta|Lappeenranta]] – kirkkoherrana pastori [[Timo Tynkkynen]] |
* [[Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta|Lappeenranta]] – kirkkoherrana rovasti[[pastori]] [[Timo Tynkkynen]] |
||
* [[Tampereen ortodoksinen seurakunta|Tampere]] – kirkkoherrana |
* [[Tampereen ortodoksinen seurakunta|Tampere]] – kirkkoherrana pastori [[Aleksej Sjöberg]] |
||
* [[Turun ortodoksinen seurakunta|Turku]] – kirkkoherrana pastori [[Ion Durac]] |
* [[Turun ortodoksinen seurakunta|Turku]] – kirkkoherrana pastori [[Ion Durac]] |
||
<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Helsingin hiippakunnassa v. 2006|Helsingin hiippakunnan seurakuntien |
<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Helsingin hiippakunnassa v. 2006, 2010, 2011|Helsingin hiippakunnan seurakuntien jäsenmääriä vuosina 2006, 2010 ja 2011]]</center> |
||
==== Oulun hiippakunnan seurakunnat (5 kpl): ==== |
==== Oulun hiippakunnan seurakunnat (5 kpl): ==== |
||
* [[Kajaanin ortodoksinen seurakunta|Kajaani]] – |
* [[Kajaanin ortodoksinen seurakunta|Kajaani]] – vt. kirkkoherrana Reijo Marjomaa |
||
* [[Kiuruveden ortodoksinen seurakunta|Kiuruvesi]] – |
* [[Kiuruveden ortodoksinen seurakunta|Kiuruvesi]] – liitetty vuoden 2016 alusta Iisalmen seurakuntaan |
||
* [[Lapin ortodoksinen seurakunta|Lappi]] – kirkkoherrana pastori [[ |
* [[Lapin ortodoksinen seurakunta|Lappi]] – kirkkoherrana pastori [[Jaakko Vainio]] |
||
* [[Oulun ortodoksinen seurakunta|Oulu]] – kirkkoherrana |
* [[Oulun ortodoksinen seurakunta|Oulu]] – kirkkoherrana pastori [[Marko Patronen]] |
||
* [[Vaasan ortodoksinen seurakunta|Vaasa]] – kirkkoherrana pastori [[ |
* [[Vaasan ortodoksinen seurakunta|Vaasa]] – kirkkoherrana pastori [[Andrei Sõtšov]] |
||
<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Oulun hiippakunnassa v. 2006|Oulun hiippakunnan seurakuntien |
<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Oulun hiippakunnassa v. 2006, 2010, 2011|Oulun hiippakunnan seurakuntien jäsenmääriä vuosina 2006, 2010 ja 2011]]</center>--_ |
||
== Luostarit == |
== Luostarit == |
||
Rivi 120: | Rivi 120: | ||
Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluu kaksi [[luostari]]a: |
Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluu kaksi [[luostari]]a: |
||
* [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostari]] Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), luostarin [[igumeni]] on |
* [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostari]] Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), luostarin [[igumeni]] on arkkimandriitta [[Sergei (arkkimandriitta)|Sergei]]. |
||
* [[Lintulan luostari]] Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), luostarin [[igumenia]] on äiti [[ |
* [[Lintulan luostari]] Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), luostarin [[igumenia]] on äiti [[Mikaela (igumenia)|Mikaela]] (''Unelma Röpelinen'') |
||
== Kirkon laitokset == |
== Kirkon laitokset == |
||
Kirkon piiriin kuuluvat vielä eräät laitokset: |
Kirkon piiriin kuuluvat vielä mm. eräät laitokset: |
||
* [[Valamon kansanopisto]] Heinävedellä, rehtorina [[ |
* [[Valamon kansanopisto|Valamon opisto]] Heinävedellä, rehtorina [[Katja Kareinen]] |
||
* [[Valamon luostarin kirjasto]] Heinävedellä, kirjastonhoitajana [[ |
* [[Valamon luostarin kirjasto]] Heinävedellä, kirjastonhoitajana [[Virva Suvitie]] |
||
* [[Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto]] (OKJ) Kuopiossa |
* [[Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto]] (OKJ) Kuopiossa on yhdistetty kirkon palvelukeskukseen. |
||
* [[ |
* [[Suomen ortodoksinen kirkkomuseo]] RIISA Kuopiossa, johtajana [[Teresa Leskinen|Teresa Töntsi]] |
||
⚫ | |||
* [[Kirkkokunnan ompelimo]] Kuopiossa, ompelijana [[Aune Mannala]] |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
== Muu papisto == |
== Muu papisto == |
||
Rivi 141: | Rivi 140: | ||
=== Matkapapisto === |
=== Matkapapisto === |
||
Kirkkoon kuuluu vielä matkapappeja neljästä eri toimipiiristä. Heillä on apunaan matkakanttorit. Aikaisemmin tehtävissä toivat seuraavat seuraavilla toimipaikoilla. |
Kirkkoon kuuluu vielä matkapappeja neljästä eri toimipiiristä. Heillä on apunaan matkakanttorit. Aikaisemmin tehtävissä toivat seuraavat seuraavilla toimipaikoilla, nykyisin heitä on siirretty papeiksi alueen seurakuntiin. |
||
* I toimipiiri: matkapappi |
* I toimipiiri: matkapappi, toimipaikkana Kokkola |
||
* II toimipiiri: avoin |
|||
* II toimipiiri: matkapappi, rovasti [[Vesa Takala]] toimipaikkana Kovero Joensuussa (''Tuupovaarassa'') |
|||
* III toimipiiri: |
* III toimipiiri: lakkautettu |
||
* IV toimipiiri: matkapappi, |
* IV toimipiiri: matkapappi, rovasti [[Rauno Pietarinen]] toimipaikkana Ivalo, toimi siirretty Lapin seurakuntaan. |
||
Vuonna 2009 matkapapistojen toimialuiseiin ja tehtäviin tuli muutos. III toimintapiisin matkapappi, isä Petri Korhonen on valittu Helsingin seurakunnan papiksi ja vastaavasti matkapapisoon on valittu Helsingistä iäs [[Alksei Sjöberg]] toimipaikkanaan Kokkola. Muista muutoksesta tarkemmin myöhemmin. |
|||
Venäjänkielistä maahanmuuttajatyötä hoitaa koko Suomen ortodoksisen kirkon alueella projektiluontoisesti: |
Venäjänkielistä maahanmuuttajatyötä hoitaa koko Suomen ortodoksisen kirkon alueella projektiluontoisesti: |
||
* Pavel Pugovkin (asuinpaikkana Lahti) |
|||
* pastori [[Viktor Maksimovskij]] Lahdesta |
|||
=== Sotilaspapisto === |
=== Sotilaspapisto === |
||
Sotilaspappeina toimii |
Sotilaspappeina toimii viisi seurakuntapappia oman toimensa ohessa: |
||
* Yhteyspappina puolustusvoimissa: |
* Yhteyspappina puolustusvoimissa, pääesikunnassa: avoin |
||
* |
* Etelä-Suomi: pastori [[Markku Salminen]] |
||
* Pohjois-Suomi: |
|||
* Kajaanissa: rovasti [[Pentti Hakkarainen]] |
|||
* Länsi-Suomi: |
|||
* Jyväskylässä: rovasti [[Timo Mäkirinta]] |
|||
* Itä-Suomi: avoin |
|||
* Joensuussa: rovasti [[Vesa Takala]] |
|||
* Rovaniemellä: tieto puuttuu |
|||
=== Harrastuneisuutensa vuoksi pappeuteen vihityt === |
=== Harrastuneisuutensa vuoksi pappeuteen vihityt === |
||
Koska pappeus ei ole tutkinto eikä virka, pappeuteen (''papiksi ja diakoniksi'') voidaan vihkiä myös täysin kouluttamaton (''ilman pappisseminaaria tai yliopistollista teologista tutkintoa oleva'') mieshenkilö [[piispa]]n toimesta. Tällaisille ns. |
Koska [[pappeus]] ei ole tutkinto eikä virka, vaan pappeuden palvelutehtävään kutsutaan, pappeuteen (''papiksi ja diakoniksi'') voidaan vihkiä myös täysin kouluttamaton (''ilman pappisseminaaria tai yliopistollista teologista tutkintoa oleva'') mieshenkilö [[piispa]]n toimesta. Tällaisille ns. harrastuneisuutensa perusteella pappeuteen vihityillä on erilaisia piispan hänelle määräämiä rajoituksia, jotka saattavat koskea [[opetuspuhe]]iden pitämistä ja [[sakramentti]]en toimittamista ja [[synninpäästö]]n eli [[Katumus|katumuksen sakramentin]] vastaanottamista. |
||
== Uskonnon opetus == |
== Uskonnon opetus == |
||
Suomen ortodoksisen kirkon palkkaamia ns. kiertäviä uskonnonopettajia toimii |
Suomen ortodoksisen kirkon palkkaamia ns. kiertäviä uskonnonopettajia toimii joissain seurakuinniaas. |
||
* Lapin piirissä: [[ |
<!--* Lapin piirissä: [[Olli Koskela]] Rovaniemeltä |
||
* Etelä-Suomen piirissä: |
* Etelä-Suomen piirissä: tointa ollaan lakkauttamassa--> |
||
* Pohjois-Suomen piirissä: avoin |
|||
Näiden lisäksi seurakuntien alueella toimii kuntien tai seurakuntien erikseen tai yhdessä palkkaamia ortodoksisia uskonnonopettajia, jotka selviävät parhaiten kysymällä asiaa omasta seurakunnasta. Pääsääntöisesti jokaisen ortodoksisen oppilaan tulee saada oman tunnustuksensa mukaista opetusta, jonka järjestämisestä vastaa oppilaan oma koulu ja kunta yhteistyössä seurakunnan kanssa. |
Näiden lisäksi seurakuntien alueella toimii kuntien tai seurakuntien erikseen tai yhdessä palkkaamia ortodoksisia uskonnonopettajia, jotka selviävät parhaiten kysymällä asiaa omasta seurakunnasta. Pääsääntöisesti jokaisen ortodoksisen oppilaan tulee saada oman tunnustuksensa mukaista opetusta, jonka järjestämisestä vastaa oppilaan oma koulu ja kunta yhteistyössä seurakunnan kanssa. |
||
Rivi 183: | Rivi 178: | ||
Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu mm. seuraaviin järjestöihin: |
Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu mm. seuraaviin järjestöihin: |
||
* [[Kirkkojen maailmanneuvosto]] (KMN) |
* [[Kirkkojen maailmanneuvosto]] (KMN/WCC) |
||
* [[Euroopan kirkkojen konferenssi]] |
* [[Euroopan kirkkojen konferenssi]] (EKK/CEC) |
||
* [[Suomen ekumeeninen neuvosto]] (''jonka johtajana |
* [[Suomen ekumeeninen neuvosto]] (SEN, ''jonka johtajana toimi 2012 ortodoksinen pappi, isä [[Heikki Huttunen]], Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta'') |
||
== Kirkko Internetissä == |
|||
Suomen ortodoksisen kirkon viralliset Internet-sivut löytyvät osoitteesa: http://www.ort.fi |
|||
Lisäksi kirkolla on omat Facebook sivut nimellä: Ortodoksit Suomessa. |
|||
(''Edellä olevat tiedot on tarkistettu vastaamaan ainakin osittain tilannetta 12.3.2021, mutta niissä saatta vielä olla korjattavaa'') |
|||
Tiedot koonnut: [[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
|||
{{Ortodoksiset kirkot}} |
{{Ortodoksiset kirkot}} |
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2021 kello 20.58
(Oheiset tiedot on tarkistettu vastaamaan tilannetta 28.10.2014)
Suomen ortodoksinen kirkko on toinen Suomen ns. kansallisista kirkoista (aikaisempi nimitys: valtionkirkko) ja se kuuluu autonomisena kirkkona Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin.
Kirkolla on siis kansalliskirkkona kirkollisveronkanto-oikeus. Kirkko noudattaa muista ortodoksisista kirkoista poiketen läntisen kirkon ns. uutta eli gregoriaanista kirkkokalenteria, muualla ortodoksisessa maailmassa noudatetaan vanhaa eli juliaanista kirkkokalenteria joko sellaisenaan tai soveltaen vain pääsiäiseen ja siitä johtuviin juhliin.
Suomen ortodoksisen kirkon korkeimpana piispana toimii Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka – tällä hetkellä patriarkka Bartolomeos I ja Suomessa korkein piispa on Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo (Leo Makkonen), joka johtaa noin 60 000 jäsenistä Suomen ortodoksista kirkkoa Helsingin hiippakunnasta, keskuspaikkana Helsinki. Suomalaisista noin 1 % kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Oman ortodoksisen kirkkomme lisäksi Suomessa toimii ortodoksisen kanonisen perinteen vastaisesti myös toisen patriarkaatin – Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatin – alaisuudessa olevia seurakuntia lähinnä suuremmissa kaupungeissamme. Niihin kuuluu lähinnä venäläisiä maahanmuuttajia.
Suomen ortodoksisen kirkon kieli on suomi tai ruotsi, mutta palveluksissa käytetään satunnaisesti ja tarvittaessa myös muita kieliä kuten venäjää, kreikkaa, romaniaa ja englantia tai jopa kirkkoslaavia ja kolttasaamea.
Kirkon historia
Ortodoksisuus on levinnyt Suomeen idästä Bysantin valtakunnasta Kiovan, Venäjän ja Novgorodin kautta Karjalaan, josta se sitten on levinnyt koko Suomeen.
Suomeen ortodoksisuus saapui jo 1000-luvulla Novgorodin ruhtinaskunnasta leviten siis ensiksi Kaakkois-Suomeen ja Karjalaan. 1300-luvulla - samoihin aikoihin kun roomalaiskatolinen kirkko teki ristiretkiään läntiseen Suomeen - Suomen itäiselle alueelle perustettiin ensimmäisiä ortodoksisia luostareita ja 1500-luvulla - samoihin aikoihin kuin luterilaisuus syntyi Saksassa - ortodoksisuus oli jo melko vakiintunut etenkin Karjalassa.
Katso tarkemmin ortodoksisuuden saapuminen ja leviäminen Suomessa artikkelista: -> Suomen kirkon historian aikajana.
Alkuun Suomen ortodoksit kuuluivat Venäjän kirkon alaisuuteen ja Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin vuonna 1892. Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäisyyden saavuttamisen myllerryksissä liityimme 1920-luvulla Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen eli jurisdiktioon ja vuonna 1923 Konstantinopolin patriarkka antoi ns. Tomos -asiakirjan, jolla kirkkomme liitettiin patriarkaattiin.
Arkkipiispat
Suomen arkkipiispat ja hiippakuntapiispat valitsee nykyään kirkolliskokous. Aikaisemmin käytäntö oli sama molemmilla kansalliskirkoilla, piispat valitsi Tasavallan Presidentti. Kirkolliskokouksen arkkipiispan valinnan vahvistaa kanonisesti Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin Pyhä synodi ja muiden piispojen valinnan arkkipiispa.
Venäjän vallan aikana maassamme toimi neljä eri arkkipiispaa:
Kts. tarkemmin artikkeli -> Venäläiset arkkipiispat.
Konstantinopolin jurisdiktionin aikana Suomen kirkolla on ollut seuraavat arkkipiispat:
- Herman (Herman Aav)
- Paavali (Yrjö Olmari ent. Gusev)
- Johannes (Wilho Johannes Rinne)
- Leo (Leo Makkonen)
Kirkon hallinto
Ylin päättävä toimielin on Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous, joka kokoontuu vuosittain tai tarvittaessa ja jolla on apunaan myös kirkolliskokousten välisenä aikana tarvittaessa kokoontuvia valiokuntia.
Joissakin kanonisissa asioissa ylimpänä toimielimenä toimii Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous tai joskus jopa Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin Pyhä synodi.
Ylin toimeenpaneva toimielin on Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus, jolla on apunaan asettamiaan tarvittavia toimikuntia tai työryhmiä.
Ekumeeninen patriarkaatti toimii vanhassa Konstantinopolissa eli nykyisessä Istanbulissa Turkissa.
Kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen apuna toimii Kuopiossa juuri tapahtuvaan hallinnon muutosprosessiin liityvä palvelukeskus, jonka organisaatio ei vielä ole kaikilta osiltaan valmis.
Hiippakunnissa toimivat omat hiippakuntakansliansa piispojen johdolla apunaan mm. hiippakuntasihteerit ja tarvittava kansliahenkilökunta.
Suomen ortodoksinen kirkko on jakaantunut hallinnollisesti kolmeen hiippakuntaan:
Jokaista hiippakuntaa johtaa oma hiippakuntapiispa, jota tavallisemmin nimitetään metropoliitaksi (paitsi ei arkkipiispaa). Arkkipiispan apuna toimii Karjalan hiippakunnassa apulaispiispa – tulevan valinnan jälkeen tittelillä KS Haminan piispa toimipaikkanaan todennäköisesti Helsinki.
Hiippakuntapiispat
- KP Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo (Leo Makkonen) johtaa Helsingin hiippakuntaa
- KP Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni (Jorma Heikkinen) johtaa Kuopion ja Karjalan hiippakuntaa, keskuspaikkanaan Kuopio.
- KP Oulun piispa Elia (Matti Wallgren) johtaa Oulun hiippakuntaa KP metropoliitta Panteleimonin jäätyä kesällä 2013 eläkkeelle, hiippakunnan keskuspaikkana on Oulu.
Seurakunnat
Hiippakunnat ovat jakaantuneet 12 seurakuntaan, joista 5 on Kuopion ja Karjalan, 3 Helsingin ja 4 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. Sama kunta ei kuitenkaan voi kuulua kuin yhteen ortodoksiseen seurakuntaan.
Seurakunnissa on pääkirkko ja rukoushuoneita eli tšasounia. Suuremmissa seurakunnissa toimii kaksi tai useampia pappeja, pienissä vain yksi pappi ja kanttori.
Seurakunnassa ylintä valtaa käyttää seurakunnanvaltuusto, joka valitaan nelivuotiskaudeksi. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.
Ylintä toimeenpanovaltaa seurakunnassa käyttää seurakunnanneuvosto, joka on seurakunnan valtuuston valitsema valtuuston toimikauden ajaksi. Neuvoston puheenjohtajan toimii kirkkoherra. Neuvoston apuna toimii erilaisia toimikuntia ja työryhmiä.
Näiden lisäksi seurakuntien alueella toimii kuntien tai seurakuntien erikseen tai yhdessä palkkaamia ortodoksisia uskonnonopettajia, jotka selviävät parhaiten kysymällä asiaa omasta seurakunnasta. Pääsääntöisesti jokaisen ortodoksisen oppilaan tulee saada oman tunnustuksensa mukaista opetusta, jonka järjestämisestä vastaa oppilaan oma koulu ja kunta yhteistyössä seurakunnan kanssa.
Ekumenia
Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu mm. seuraaviin järjestöihin:
- Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN/WCC)
- Euroopan kirkkojen konferenssi (EKK/CEC)
- Suomen ekumeeninen neuvosto (SEN, jonka johtajana toimi 2012 ortodoksinen pappi, isä Heikki Huttunen, Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta)
Kirkko Internetissä
Suomen ortodoksisen kirkon viralliset Internet-sivut löytyvät osoitteesa: http://www.ort.fi Lisäksi kirkolla on omat Facebook sivut nimellä: Ortodoksit Suomessa.
(Edellä olevat tiedot on tarkistettu vastaamaan ainakin osittain tilannetta 12.3.2021, mutta niissä saatta vielä olla korjattavaa)
Tiedot koonnut: HAP
Autokefaliset ja autonomiset ortodoksiset kirkot |
Autokefaliset kirkot |
Neljä vanhaa patriarkaattia: Konstantinopoli | Aleksandria | Antiokia | Jerusalem Viisi uutta patriarkaattia: Venäjä | Serbia | Romania | Bulgaria | Georgia Autokefaliset arkkipiispakunnat: Kypros | Kreikka | Puola | Albania | Tšekki ja Slovakia | Ukraina* | Amerikka* |
Autonomiset kirkot |
Siinai | Suomi | Viro* | Japani* | Kiina* | Ukraina |
Merkki * tarkoittaa, ettei autokefaliaa tai autonomiaa ole tunnustettu ortodoksisessa maailmassa kattavasti. |